Kaikuluotain on loistava apuväline täkykalojen pilkkimiseen

Kaikuluotain on loistava apuväline täkykalojen pilkkimiseen

Avovesikausi lähestyy jo kovaa vauhtia mutta vielä on jäitä jäljellä ja parhaat hauen täkyongintapäivät osuvat usein juurikin aurinkoisille kevätpäiville. Hauen täkyonginta on rentoa ja usein tuloksekastakin touhua. Vaikeinta tässä lajissa onkin usein täkykalojen hankkiminen. Kalamies.com otti kaikuluotaimen kainaloon ja lähti etsimään täkykaloja.

Täkykalojen löytäminen onnistuu parhaiten kaikuluotaimen avulla

Tässä Raymarine Dragonflyn näytöltä kaapatussa kuvassa särjet lymyilevät pohjalla ison salakkaparven alla, (kuvasta näkee miten morri tippuu pohjaan noin 140-asteisena viivana). Pannukarkeat ahvenet ajoivat salakoita aivan jääkannen alla särkien pysytellessä suosiolla pohjan turvassa. Särkien lisäksi tältä reiältä nousi muutama reilu puolikiloinen ahven jotka päätyivät ruokapöytään.

Yleisimmin täkykalana käytetään särkeä, sen puutteessa ahventa tai jopa marketista ostettuja silakoita tai muikkuja. Särki tuntuu kuitenkin olevan suosituin täky myös hauille, ehkä siksi että se on useimmissa hyvissä haukivesistöissä yleinen ja koska se on mukavan pehmeä ja piikitön ape hauelle esimerkiksi ahveneen verrattuna.

Morri on hyvä pilkkiessä särkiä täkykaloiksi. Yleensä on hyvä aloittaa pilkkiminen isolla, ärsyvärisellä morrilla kuten kuvan oranssilla morrilla, joka on syötitetty kolmella punaisella kärpäsentoukalla.

Särkiparvien etsiminen

Särkiparvet löytyvät yleisimmin matalahkoista, kohtalaisen rehevistä lahtialueista tai niiden edustoilta sekä virtapaikoista, kuten salmista, noin 1-5 metrin syvyydestä. Särjet löytyvät ehdottomasti helpoiten kaikuluotainta hyödyntämällä. Särjet löytyivät tässä artikkelissa Raymarine Dragonfly-5 Pro pilkkianturilla ja pilkkilaukulla varustettuna.

Dragonfly on helppokäyttöinen ja kirkasnäyttöinen kaikuluotain

Raymarine Dragonfly on heti valmis käyttöön ilman ärsyttävää säätämistä. Syvyysaluetta on hyvä säätää manuaalisesti, jotta se pysyy toivotussa syvyydessä ja tarpeen vaatiessa laitteen kontrastia ja häiriönpoistoa voi säätää hieman, siinäpä pitkälti kaikki säädöt, mitä Dragonfly käyttäjältään vaatii. A-Scope, eli reaaliaikanäyttö, kannattaa aina pitää päällä, sillä siitä näkee välähdyksenä heti, kun uutta tietoa ilmestyy laitteen näytölle.

Pilkkiminen

Kun ollaan päästy pelipaikoille, tiputetaan kaikuluotaimen pilkkianturi reiästä jään läpi ja päästetään pilkki veteen kaikuanturin perässä. Särjet tulevat näkyviin kaikuluotaimen näytölle viimeistään parin-kolmen minuutin sisään eli samalla reiällä ei kannata turhaan tyhjää pyytää.

Särjet nousevat hitaasti morrin perässä.

Varmin tapa saada särjet paikalle on pilkkipaikan säännöllinen mäskääminen kaurahiutaleilla ja/tai kalastusvälineliikkeissä myytävillä erilaisilla mäskijauheilla, joista tehdään palloja jotka tiputetaan pohjaan. Mäskääminen voi monelle olla turhan työlästä, joten särjet löytää hyvin myös ilman mäskäystä kaikuluotaimen avulla.

Morrilla vai pystypilkillä?

Iso ärsyvärinen morri kolmella kärpäsentoukalla on avauskokoonpanossa.

Särkiä pilkitään käytännössä joko morrilla tai pystypilkillä (jossa voi käyttää tapsin tai ketjun päähän sidottua värikoukkua tai morria), oma suosikkini on ehdottomasti morri. Syötti eli kärpäsentoukka on ehdoton, se parantaa kalantuloa huomattavasti. Elävät toukat ovat osoittautuneet parhaiksi. Toukkien väristä voi olla montaa eri mieltä, mutta valitsemalla ”perinteisen” punaisen, ei kovin väärässä voi olla.

Pilkin uitto saa olla rauhallista, jopa passiivista särjille ahveniin verrattuna

Pystypilkki tiputetaan pohjan tuntumaan, kaikuluotaimen näyttämien särkien yläpuolelle, jossa sillä tehdään varovaisia nostoja ja väristyksiä. Morrin lasketaan ensin pohjaan, josta sitä lähdetään nostamaan hitaasti ylöspäin. Pieniä väristyksiä voi kokeilla morria seuraavien särkien tartuttamiseksi, mutta yleensä niitä ei tarvita. Joskus paras uittotyyli on olla täysin uittamatta, vain odotellen että särki iskee morriin ja pilkkivavan filmikärki niiaa.

Yleensä voi aloittaa käyttämällä kohtalaisen isoja, ärsyvärisiä morreja (oranssi, papukaija), mutta mikäli tärppejä ei ala tulemaan vaihdetaan pienempään, luomuväritteiseen morriin (hopea, sininen). Pilkkivavan kärjen tulee olla morripilkkimisessä herkkä, säädettävät filmikärjet ovat parhaita.

Haukipaikoista ja haukien onkimisesta

Hauet löytyvät mereltä matalahkoista, rehevistä lahdista tai niiden edustoilta, järviltä usein hieman syvemmistä paikoista, mutta välivedestä tai jopa aivan jään alta. Merellä on usein mahdollista morritella lisää särkiä samalla kun onkii haukea, sillä molemmat lajit viihtyvät samantyyppisessä ympäristössä. Mikäli aikoo käyttää enempää kuin yhtä vapaa kerralla pitää tosin muistaa hankkia vesialueen omistajalta lupa.

Täkykala kiinnitetään selästä kolmihaarakoukun yhteen haaraan siten, että se irtoaa hauen iskiessä. Mikäli täkykalana käytetään särkeä, kannattaa sen uimarakko puhkaista esimerkiksi koukun avulla ennen kalastamisen aloittamista.

Koukku kiinnitetään kuolleen täkykalan selkään yhdestä haarasta.

Tällöin kala saadaan ”uimaan” oikein päin vedessä, muuten koukun paino tahtoo kellauttaa kuolleen täyn selälleen. Puruperukkeen yläosaan voi halutessaan kiinnittää pienen päärynäpainon jolloin täkykala saadaan upotettua sopivaan syvyyteen.

Täkyonki valmiina viritettynä pyytämään.

Täkyonkina käytetään lyhyitä vapoja hyrräkelalla varustettuna. Siimana voi käyttää monofiiliä tai haukiluokan punottua siimaa. Tärpinilmaisimina käytetään metallisia tai muovisia vippoja, joiden kärjissä on ärsyväriset pallot ja kulkuset.

Vastuullisen täkyonkijan varusteita

Mainio onnistuminen.

Muista aina käyttää tarpeeksi pitkää (noin 50 cm) puruperuketta kun ongit haukea! Myös punnituspussi tai –matto, koukunirrotuspihdit ja ahkio, joka tarpeen tullen täytetään vedellä ja jossa vapautettavaa haukea voi pitää sillä aikaa kun kamera ja punnitusvälineet saadaan käyttövalmiiksi, kuuluvat vastuullisen, valikoivan täkyonkijan vakiovarusteisiin.

Sähkökoneella kairattaessa on tärkeää, jotta ote on tiukka sekä poran kahvasta että poikittaisesta tukikahvasta. Ilman tukikahvaa ei kannata sähkökoneella kairata, jottei sormihaaveria tapahdu.
Edellinen