Huhtikuussa ahventa avovedestä ja pilkillä

Käyttäjän arvio:  / 3
HuonoinParas 

Tämän vuoden huhtikuu on selvästi edellisiä vuosia kylmempi ja etenkin alkukuusta ahvenen kalastus tapahtuu vielä jään päältä. Huhtikuuta ei varsinaisesti mielletä ahvenkuukaudeksi, mutta ennen kutua tapahtuva kalastus voi olla hyvinkin onnistunutta, mikäli luet tämän loppuun.

 
 
 
 
Ahven kutee keväällä

Kevät on useimpien kalojen kutuaikaa ja myös ahvenet kutevat keväällä. Useimmiten kutuaika alkaa huhtikuun loppupuolella kun veden lämpötila ylittää kuusi astetta.

Ahvenen tyypillinen kutuympäristö on noin 0,5-3 m syvyinen lahdelma, jonka pohjassa on paljon kasvillisuutta tai risukkoa. Mäti kiinnittyy risuihin ja kasveihin rihmamaisena nauhana, jonka koiraat tulevat hedelmöittämään maidillaan.

Sopivat lahtipaikat on helppo tunnistaa kartasta ja jos lähellä on virtaavaa vettä kuten esimerkiksi salmi, voi ahvenpaikan valintaa pitää melko varmana. Salmet keräävät salakoita ja kuoretta, joita ahvenet käyvät tankkaamassa ennen kutua.

Kutuaikana uistin ei kiinnosta

Kun ahven on alkanut kutemaan, sitä ei juurikaan kiinnosta uistin. Mikäli jääkansi estää avovesikalastuksen voi pilkkinä tarjota morria tai pieni tasuria, mahdollisimman pientä syöttiä kuitenkin. Jos jäät ovat jo ehtineet sulaa ja ahventa tekee mieli kalastaa, niin miten sitten toimitaan? Ratkaisu on onginta.

Onginta on tehokasta kevätahvenelle

Ongeksi sopii hyvin joko perinteinen onki tai pohjaonki, jonka siimaan on sidottu paino sekä koukku tai kaksi. Käytännössä siikasetti sopii hyvin ahvenenkin pohjaongintaan, mutta koukkukokoa voi kasvattaa pykälän koon 6 yksihaarakoukkuun, mutta koon 8-10 koukuilla pärjää hyvin. Perinteinen onkimato on kevätahvenen herkkua.

 

Onkiminen tapahtuu parin kolmen metrin syvyydestä. Mikäli käytät pohjaonkea, pyri heittämään syötti kasvuston ulkopuolelle, jotta ahven löytää madon helpommin.

Ahven on siitä kiitollinen kalastettava, että se ei liiku yksin. Kun onnistut saamaan yhden kalan, saat todennäköisesti perään toisen ja kolmannenkin. Onkea käyttäen syönti voi äityä kovaksikin ja kutemaan meneviä ahvenia ei ole hyvä rokottaa liikaa, vaikka ahvenkannat ovatkin erinomaiset.

On tärkeää muistaa, että hyvä kalasto tarvitsee suuria yksilöitä, joiden geenit ovat kaikkein laadukkaimmat, joten suurimmat kyrmyniskat on hyvä päästää takaisin jatkamaan sukuaan.

Kudun jälkeen

Kudun loppu on hyvin paikkakohtaista. Yleisesti voidaan sanoa, että kutuajan loppupuolella alkavat uistimetkin kiinnostaa ahvenia. Parhaimpia vaihtoehtoja ovat ns. suspending-pikkuvaaput, joita voi uittaa todella hitaasti välillä pysäyttäen, sillä viileässä vedessä ahven ei ole kaikkein nopeimmalla tuulella.

Myös hitaasti uppoava 5-7 cm shad-jigi toimii myös ja laiskan uinnin saa aikaiseksi vaihtamalla kalastussyvyyteen suositellun pään hieman kevyemmäksi. Muutaman metrin veteen voi käyttää esimerkiksi neljän tai viiden gramman päätä suositellun seitsemän gramman sijaan.

Uistinten ja jigien värimaailma saa keväällä olla luomuhenkinen ja toki mukaan pakataan muutama ärsytysväri nirsoille kaloille ja sameahkoon veteen, joka voi keväisin yllättää sulamisvesien myötä kesken kalastuksen.

Mitä jos jäät estävät avovesikalastuksen?

Pilkkien ja koukkujen värimaailma seuraa uistinten vastaavaa. Pilkkien värien valinnassa kannattaa muistaa, että tummissa vesissä auringon punaisen sävyiset säteet tunkeutuvat syvimmälle, sameassa vedessä parhaiten tunkeutuvat keltaiset sävyt ja kirkkaassa vedessä vihreän ja sinisen sävyiset säteet.

 

 

Kalastuspaikalla vallitseva jään ja lumen paksuus vaikuttaa myös pilkkien ja koukkujen väreihin, sillä mitä paksumpi tai lumisempi jää, sitä vähemmän valoa veteen suodattuu. Tämän kaavan mukaan kun päivän pilkin värivalinnan tekee, ei kovin paljoa harhaan mennä.

Isompi ahven pitää tasapainopilkistä, mutta varmimmin saalista saa käyttämällä morria tai pystypilkkiä. Tasapainopilkkiä voi uittaa reippain nykäyksin, jotta ahvenet saadaan kiinnostumaan tarjouksesta.

 

Hyviä alkukeväisiä ahvensessioita!