Kirjautuminen

Kalastusartikkelit ja uutiset

Käyttäjän arvio:  / 0
Nimimerkki "olliˍs" rehentelevine kirjoituksineen internetin keskustelupalstalla sai aikaan tutkintapyynnön. Kirjoituksissaan "olli s" kertoo saaneensa Pielisjoelta Kuurnan voimalaitoksen alapuolelta 9 taimenta ja 7 järvilohta, kaloista suurimman oltua 8,8 kg. Kalat oli kirjoituksista ja kirjoitusajasta päätellen saatu rauhoitusaikana ja erikoisrauhoitusalueelta. Tutkintapyynnön teki Pohjois-Karjalan TE-keskus.

Uhanalaisten järvilohien ja -taimenten salakalastus on jokavuotinen ongelma Pielisjoella. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta muistutetaan, että järvilohen säilymisen kannalta jokainen emokala ja siitä lypsetyt mätimunat ovat elintärkeitä. Yhden emokalan arvoksi lasketaan noin 7 000 euroa.

Sellaisista havainnoista, joissa todennäköisesti on kyse viranomaispäätösten tai kalastusasetuksen vastaisesta kalastuksesta Pielisjoen alaosalla, pyydetään ilmoittamaan seuraaviin vaihtoehtoisiin puhelinnumeroihin:

  • Pielisjoen kalastusalueen valvoja 050 550 0778
  • poliisi 112
  • Pohjois-Karjalan TE-keskuksen kalatalousyksikkö 010 602 6000

.

Lue lisää: Nettikeskustelun kalansaalisrehentelystä tutkintapyyntö

Kirjoita kommentti (1 Kommentti)
Käyttäjän arvio:  / 0

Yritys elvyttää heikko lohikanta vahvaksi pelkästään istutuksilla on toivotonta. Tornionjoen poikasistutuksia väitöstyössään "Poikasistutukset Atlantin lohen suojelukeinona" tutkineen Atso Romakkaniemen mukaan istutusten myönteiset vaikutukset lohikannan kehitykseen näyttävät parhaimmillaankin vähäisiltä.

"Istutuksia paljon enemmän lohikantaan ovat vaikuttaneet kalastuksen kehitys ja luontainen kannanvaihtelu", Romakkaniemi kertoo.

Jos Tornionjoen luonnonlohen kannanvaihteluja verrataan Ruotsin puolen jokiin, joissa istutuksia ei ole tehty, tai Simojokeen, jossa istutuksia tehtiin suhteellisesti paljon enemmän, havaittavia eroja ei löydy.

Kalastuksen vähentäminen elvyttää luonnon lohikantoja paremmin kuin poikasistutukset. Helsingin yliopistossa tehdyn väitöstutkimuksen mukaan lohen luonnonkantojen hoitokeinoa tulisi käyttää istutusten asemesta kalastuksen säätelyä.

"Istutetuilla lohilla luontainen kuolevuus on korkea. Lisäksi ne joutuvat kalastetuksi luonnonlohia helpommin", Romakkaniemi jatkaa.

Lue lisää: Kalevan artikkeli , väitöskirja: Poikasistutukset Atlantin lohen suojelukeinona (Conservation of Atlantic salmon by supplementary stocking of juvenile fish)


.
Kirjoita kommentti (2 Kommentit)
Käyttäjän arvio:  / 0
Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan ja Satakunnan piirit järjestävät purokunnostustalkoot Karvianjoella.

Luonnonvaraisen taimenen elinympäristökunnostuksella lisätään lajin elinmahdollisuuksia ja paranetaan vesistön tilaa sekä kalastusmahdollisuuksia.

Viikon aikana kunnostetaan 400m taimenpuroa, ennallistetaan koskea ja tehdään kutualueita ja poikasten suojapaikkoja kiveämällä, rakentamalla puusuisteita ja sorastamalla kutupaikkoja. Osa töistä tarvitsee runsaasti talkooapua, osa töistä tehdään kätevästi koneilla.

Halutessasi osallistua talkoisiin, ota yhteyttä: SLL-Pohjanmaan piiri ry / Teemu Tuovinen p. 0400 728 749, pohjanmaa(ät)sll.fi

lue lisää tiedotteesta (pdf)



.
Kirjoita kommentti (0 Kommentit)
Käyttäjän arvio:  / 0
Tule mukaan purokunnostukseen

Nyt on taas kaikilla kalamiehillä ja -naisilla hieno tilaisuus päästä mukaan
käytännön työhön kalavesien puolesta. Lähde siis mukaan kun Suomen
Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan ja Satakunnan piirit järjestävät 25.-31.8.
purokunnostustalkoot Karvian Lähdeluomalla.

Lisätietoja saat liitteenä olevasta tiedotteesta (pdf)), tai suoraan
SLL:n Teemu Tuoviselta puh. 0400 728 749 tai e-mail: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

.
Kirjoita kommentti (0 Kommentit)
Käyttäjän arvio:  / 0

Maa- ja metsätalousministeriön lausunnolla oleva asetus aikaistaisi toteutuessaan Tornionjoen suiston merialueen lohenpyyntiä kahdeksalla vuorokaudella jo kuluvana kesänä. Tornionjokeen nousevien lohien määrä voi pienentyä kymmenillä tuhansilla kiloilla.

Suomen puolelle ehdotettu kahdeksan päivän varhennus nostaisi loheen ja taimeneen kohdistuvaa pyyntiponnistusta yli 150 rysävuorokaudella 25. kesäkuuta alkaen. Yhden rysän tai loukun vuorokausisaalis voi kesäkuun lopussa nousta satoihin kiloihin lohta. Kokonaisuutena ehdotuksen mukainen varhennus voisi vähentää jopa 40-50 tuhannella kilolla Tornionjokeen nousevaa lohimäärää.

Pelkästään Suomen puolen merialueella varhennettuna aikana saatava lohisaaliin lisäys voisi olla yli kaksinkertainen joen viehekalastuksen vuosisaaliiseen verrattuna. Jatkossa lohien väheneminen vaikuttaisi kielteisesti joen luontaiseen poikastuotantoon ja kalastusmatkailun kehitysmahdollisuuksiin. Jokisuun lisääntyvä kalastus pienentäisi joesta vieheellä saatavien lohien määrää ja joen vetovoimaa kalastuskohteena. Tornionjoen poikastuotannon lasku vaikuttaisi tulevaisuudessa myös merialueen lohisaaliiden pienenemiseen, koska noin 90 prosenttia teuraskalastuksen saalislohista on alkuperältään luonnossa syntyneitä poikasia.

Ruotsalaiset aikovat lisätä lohen ja taimenen ammattikalastusta jokisuun merialueella vielä suomalaisia enemmän.

(lue lisää: www.vapaa-ajankalastaja.fi )
.
Kirjoita kommentti (0 Kommentit)

Alakategoriat

 Mediakortti (pdf) Ɩ Kalamies.com sivuston  rekisteriseloste  Ɩ Sivuston yleiset säännöt