AdsConfKit

Kirjautuminen

Share

Kuhan välivesijigaaminen on lyhyessä ajassa noussut suosituksi lajiksi, ensin Ruotsissa ja nyt myös Suomessa. Kuhajahdissa hauki on kohtalaisen tavallinen sivuosuma, mutta hauen voi aivan hyvin, välineitä ja vieheitä hieman kasvattamalla, valikoida täsmävertikaalijigauksen pääkohteeksikin.

Miksi hauki?

Ensimmäinen kysymys lienee monella, että miksi lähtisi kalastamaan haukea kun samalla tekniikalla saa isoja kuhia? Haukivihan ajat on jo korkea aika jättää taakse. Hauki on samankokoista kuhaa asteen verran hurjempi peto siiman päässä, joten jo sen vuoksi hauki on varsin hieno kohdekala vertikaalijigaajalle.

Myös yleinen harhaluulo, ettei hauki muka kelpaa makunsa vuoksi syötäväksi, on (varsinkin) täsmävertikaalijigauksessa mitätöitävissä. Täsmävertikaalijigatessa tyypillinen kohdekuha on iso, usein yli neljän kilon kala. Näin isot kuhat tulisi poikkeuksetta vapauttaa takaisin vesistöön, sillä hyviä geenejä omaavaa yksilöä on turha ottaa ruokakalaksi.

Lisäksi isoon järvikalaan kertyy hyvin todennäköisesti raskasmetalleja ja ympäristömyrkkyjä, jotka siirtyvät kalan syömisen kautta ihmiseen. Täsmävertikaalijigaaja ei siis lähtökohtaisesti ole hakemassa ateriaa ja siksi voikin aivan yhtä hyvin ottaa kohteeksi hauen kuin kuhankin. Kuhan vertikaalikalastukseessa tulee välillä sivuosumina haukia ja hauki on kiitollinen pyydettävä sen yleisyydestä ja nopeakasvuisuudesta johtuen.

Toimii sekä sisävesillä että merellä

Siinä missä kuhan täsmävertikaalijigaaja yleensä hakeutuu sisävesille, voi haukea vertikaalijigata aivan yhtä tuloksekkaasti niin mereltä kuin järviltäkin. Mereltä ei löydy suurkuhaa yhtä helposti kuin sisävesiltämme, mutta haukea on meressä paljon ja tyhjiä reissuja ei yleensäkään tule.

Ei matalaan veteen

Hauen heittokalastajat kalastavat yleensä matalia kaislikonreunoja, kutulahtia tai niin sanottuja keskimatalia eli matalien lahtien keskialueiden ruovikkoja. Hauen täsmävertikaalijigaaja ei hakeudu matalaan veteen vaan siirtyy suosiolla syvempiin penkanreunoihin, salmiin ja selkävesille, jossa vedensyvyys saa mielellään olla ainakin neljä metriä.

Hauki ei ujostele venettä yhtä paljon kuin kuha ja syvemmässä vedessä oma jigi on helpompi saada kaiun keilaan eikä vitaakaan esiinny syvemmässä vedessä samoja määriä kuin parin kolmen metrin syvyisessä vedessä.

Hauen tunnistaa siitä, ettei se emmi kauaa ennen iskua

Joskus hauki nousee salamannopeasti jopa useita metrejä hakeakseen jigin. Välillä se tosin vaatii varsin aktiivista uittoa iskeäkseen ja se on silloin tällöin myös kohtalaisen tarkka jigin väristä. On hyvä aloittaa luomuväritteisillä jigeillä, mutta jos kalaa ei kuulu, kannattaa siirtyä uittamaan yhä räikeämpiä ärsytysvärejä.

Veden syvyys ei tuota ongelmia

Siinä missä liiallinen syvyys on kuhan vertikaalijigaajien alituinen ongelma, hauenkalastajalle ei syvyys ongelmia tuota. Kuha on herkkä vedenpaineen vaihtelulle ja ottaa usein itseensä kun se vedetään pintaan yli kahdeksasta metristä.

On ollut tapauksia, joissa kuha ei ole kestänyt paineenvaihduntaa edes kuudesta metristä kalastettuna ja tämän myötä isojakin kuhia on jouduttu kiikuttamaan ruokapöytään niin silmien ja uimarakon pullistuttua nopeasta paineenvaihdunnasta johtuen.

Hauki kestää paineenvaihtelua leikiten eikä ole moksiskaan vaikka se vinssattaisiin sukkana 12 metrin vedestä, joten tavallaan se on eettisempi kalastuskohde kuin syvältä vertikaalijigattu kuha. Kun suurhauki löytyy syömästä salakoita tai ahvenia 15 metrin syvyisestä salmesta, voi jigin huoletta tiputtaa sen nenän eteen.

Väliveden hauki

Selkävesillä ja salmissa hauki ei suinkaan aina löydy pohjasta möllöttämästä. Päinvastoin se ui usein välivedessä tai jopa pinnan tuntumassa, jossa se ajaa särkikaloja, salakka- tai silakkaparvia. Usein se ilmestyy kaiunnäytölle aivan yksin, ilman että minkäänlaisia syöttikaloja on lähimaillakaan. Kun näin käy on kalan nousu ja sitä seuraava isku on miltei satavarma.

Jäykkä vapa, isommat jigit

Hauen pelagisen vertikaalijigaajan varusteet ovat saman tyyppiset kuin kuhassakin, sillä erolla että kaikki on hauenkalastuksessa hieman isompaa. Haukivapa saa olla aavistuksen järeämpi kuin kuhavapa. Kevyt, reilu kuusijalkainen jerkkivapa toimii yllättävän hyvin hauen vertikaalijigausvapana, mutta tunnokkuuden ja keveyden on hyvä käyttää raskaan sarjaan vertikaalijigivapoja.

Hyvä vapa hauen vertikaalijigaukseen on esimerkiksi Westin W4 Vertical Jigging-T QL 6,2" vapa, jonka viehesuositus on 35-64 grammaa. Vavan paino on onnistuttu pitämään 193 grammassa, joten sen kanssa käsi ei pääse väsymään pitkänkään kalastuspäivän aikana.

Sopiva siiman paksuus hauen vertikaalijigauksessa on mielestäni noin 0,12-0,15 mm. Ohuiden siimojen kanssa tulee muistaa, ettei jarrua kannata kiristää aivan tappiin asti, ja että puruperuke on pakollinen. Käytä hauenkalastuksessa noin 50 cm peruketta, joka on tehty millisestä fluorocarbonista tai teräsvaijerista.

Hauenkalastuksessa myös jigit saavat mielellään olla isommasta päästä. Alle 8 tuuman jigeillä en kalasta juuri ollenkaan. Haukeen kohdistuvassa vertikaalijigauksessa jigit ovat noin 8-10 tuuman välissä. Isommatkin jigit toimisivat varmasti hyvin.

Kalapaikan syvyys, virtaus ja veneen liike määräävät käytetyn jigipään painon. Kokeile 20-35 gramman jigipäitä siten, että lähde kevyemmästä liikkeelle ja lisää tarpeen tulle painoa mikäli jigi laahaa liikaa.

Share
 Mediakortti (pdf) Ɩ Kalamies.com sivuston  rekisteriseloste  Ɩ Sivuston yleiset säännöt