AdsConfKit

Kirjautuminen

Kaikuluotaamalla kalojen luo – vinkkejä täsmäjjgaukseen

Käyttäjän arvio:  / 1
HuonoinParas 
Share

Kaikuluotain on nykypäivän jigaajan perustyökalu, jota ilman on käytännössä turha lähteä kalaan – ainakaan saaliin toivossa. Täsmäjigauksessa, jossa kalat tulee löytää ennen jigin tarjoamista, luotaimen luku- ja käyttötaito korostuvat erityisesti. Kävimme Lund Predator Classic 2017 -voittajan Toni Pohjalaisen kyydissä selvittämässä täsmäjigauksen saloja kuhanpyynnissä.

Mitä kaikuluotauksella tarkoitetaan?

Kalastuskäytössä tapahtuva kaikuluotaus hyödyntää äänen etenemistä ja heijastumista pohjasta, erilaisista vedenalaisista kohteista sekä tietenkin kaloista. Kaikuluotain lähettää pulssimuotoisen äänisignaalin eli pingin, jota laitteen ohjelmisto tulkitsee ja muodostaa ruudulle kuvan signaalin laadun perusteella.

Kaikuluotaimen signaali lähetetään anturista, jota vaihtamalla tai laitteen käyttötilaa muuttamalla saadaan esiin erilaisia näkymiä, kuten esimerkiksi perinteistä kaksiulotteista kuvaa, viistoluotauskuvaa veneen sivuilta tai jopa kolmiulotteista näkymää.

Anturin signaali lähtee keilan muotoisena ja on voimakkaimmillaan signaalin keskellä, jolloin sen kautta heijastuvat kohteetkin näkyvät voimakkaimmin. Kalat näkyvät kaarena, joka johtuu veneen liikkeestä. Erilaiset pohjatyypit heijastuvat eri tavalla, jolloin ruudulle piirtyy eri väristä pohjalinjaa laitteen asetuksista ja merkistä riippuen.

Täsmäjigaaja ei pyydä tyhjästä vedestä

Täsmäjigaus perustuu siihen, että kala havaitaan ensin luotaimesta hitaasti, noin 4-8 km/h ajaen, jonka jälkeen sille tiputetaan vertikaalijigi suurin piirtein metrin etäisyydelle ja jäädään paikoilleen. Liikkuminen on toki mahdollista myös polttomoottorilla, mutta veneen hallinta on hankalampaa. Mitään heittoja ei tehdä.

Täsmäjigaaja tarkkailee kaikuluotaimestaan samanaikaisesti jigin liikettä ja kohdekalan reaktioita. Riittävän tarkalla luotaimella pystyy jopa erottamaan kalan evien värinän sen korjatessa asentoaan. Välillä kala hylkää syötin välittömästi ja toisinaan lähtee seurailemaan sitä uteliaana.

Jos taas kala on aktiivinen, kalastaja huomaa nopeasti mikä on pelin henki ja tärppi tulee salamannopeasti. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin säilyttää kontakti kohdekalaan ja pyrkiä pitämään se ruudulla näkyvillä. Mikäli kadotat kalan, voit pyrkiä etsimään sen uudestaan viistokaikuluotaimella, jos sellainen on käytössä. Se ei ole välttämätön, mutta toimintaa helpottava apu kylläkin.

Toni Pohjalainen neuvoo pudottamaan jigin ensin noin metrin kalan yläpuolelle. Kalalle täytyy jäädä tunne että se pääsee yllättämään saaliin. Kun kala lähestyy jigiä, sitä kannattaa uittaa hieman karkuun ja ehkä vähän väristää, jotta iskurefleksi saadaan laukaistua.

Kaikuluotaimen tulkinta ja säätäminen

Erilaiset ja eri merkkiset luotaimet tuottavat erilaista kuvaa. Opettele siis lukemaan omia laitteitasi ja säädä ne sopiviksi omiin käyttötottumuksiisi. Voit vaihtaa näytön värejä, kirkkautta, vieritysnopeutta, signaalin nopeutta ja häiriönpoistoa, mutta tärkeintä on oppia lukemaan omasta kaiusta se, miltä kohdekalat ruudulla näyttävät. Tähän ei ole muuta keinoa kuin käydä vesillä mahdollisimman paljon.

On tiettyjä tilanteita, jolloin kaikuluotainta joudutaan säätämään. Toni Pohjalaisen mukaan leväkukinnot, siitepöly ja sulkasääsken toukat vaikeuttavat aika ajoin luotainten luettavuutta. Kaloja ei myöskään oikein pysty kunnolla havaitsemaan, jos ne makaavat vatsa kiinni pohjassa.

"Kannattaa säätää häiriönpoistoja vain sen verran, että kuva paranee luettavaksi, muut säädöt saavat olla normaalitasoissa. Tärkein asia on saada anturit niin, että ne ottavat mahdollisimman vähän häiriöitä moottorin pyörteistä ja nousulistoista. Paras paikka viistoanturille on veneen kyljessä tai keulassa", Toni neuvoo.

Mitä taajuuksia milloinkin?

Toni Pohjalainen sanoo, että viistoluotaimessa kannattaa käyttää ainoastaan matalaa 455 hz taajuutta.

"Tämä taajuus antaa suurimman keilakulman. Koska käytän kahta eri laitetta, niin varsinaisessa jigiluotaimessa minulla on Airmar Tm 150 –chirp-anturi, jonka etuna on selkeä ja häiriötön kuva. Toki itse jigaus onnistuu myös 200 hz taajuudella, jos käytössä on vain perusanturi, mutta kalojen etsimisessä ja uudelleen löytämisessä viistokaiusta on merkittävää apua", Toni neuvoo.

Korkealla taajuudella on se huono puoli, että se ei piirrä isojakaan kaloja kaarina kuten perusanturi. Kaikki kohteet näkyvät eri kokoisina "hiutaleina" ja isompi kala voidaan nähdä jo siemenen kokoisena kohteena. Viistokaikukuvaa tulee siis oppia lukemaan eri tavalla kuin perinteistä kaikukuvaa.

Toni Pohjalainen käyttää opasveneessään kolmea erilaista anturia. Mitä etuja tällä ratkaisulla saavutetaan?

"Keulassa on Lowrancen Totalscan-anturi yhdistettynä 7-tuumaiseen Lowrance Elite Ti -laitteeseen. Tämä on todella hyvä kun lähestytään kalaa ja se antaa hieman aikaa reagoida signaalin tullessa aikaisemmin. Sivulla on Structure Scan 3D, joka löytää kalat todella kaukaakin sivusta. Kolmannessa anturitelineessä on Airmar Tm 150 jigianturina. Mikäli kytket useita antureita, kannattaa testata, etteivät ne häiritse toisiaan, jota voi välillä tapahtua esimerkiksi kivipohjaisilla alustoilla", Toni huomauttaa.

Mitkä ovat vähimmäisvaatimukset kaikuluotaimen suhteen tuloksekkaaseen täsmävertikaaliin?

"Suosittelen hankkimaan veneen sivulle asennettavan luotaintelineen sekä ainakin 7-tuumaisen laitteen mieluiten viistokaikuominaisuuksilla. Sillä pääsee jo hyvin alkuun, mutta mukavinta on käyttää kahta näyttöä, joihin saa tietoa erilaisista anturilähteistä. Uusilla vesillä on myös hyvä päästä plotteria käyttämään", Toni neuvoo.

Täsmäjigaajan anturi sijoitetaan veneen sivulle

Täsmäjigaajan on huomattavasti mukavampi kalastaa kun anturi on sivulla ja kalastus tapahtuu siten, että jigin kulkusuunta on 90 asteen kulmassa vapaan nähden. Sivulle laskettava teline sijoitetaan siten, että jigi on helposti laskettavissa kaikukeilassa havaitun kalan luo.

Anturitelineen tulee olla tukeva, jotta se kestää veden vastuksen. Sen tulee olla myös helposti käännettävissä pois, kun noustaan liukuun. Tällaisia anturitelineitä ei ole toistaiseksi ollut paljoa saatavilla, mutta esimerkiksi Facebookin jigiryhmissä on esitelty kekseliäitä ratkaisuja sekä erilaisten metalliosaajien taidonnäytteitä. Ainakin inkoolainen Arifin Oy on rakentanut tilauksesta kalastajille hienoja telineitä.

Share
 Mediakortti (pdf) Ɩ Kalamies.com sivuston  rekisteriseloste  Ɩ Sivuston yleiset säännöt