Kirjautuminen

Heinäkuussa kannattaa tutustua tarkemmin mökkijärveen

Käyttäjän arvio:  / 3
HuonoinParas 
Share

Liian usein on kuultu puhuttavan, ettei sieltä mökkijärvestä saa kuin korkeintaan kukkoahvenia. Todennäköisesti lähes jokaisesta järvestä tai lammesta löytyy Suomessa ainakin haukia ja ahvenia. Kuha on levinnyt myös erittäin laajalle ja mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä todennäköisempää on saada siiman päähän esimerkiksi harjus tai taimen.

On toki kalastajan aktiivisuudesta kiinni miten saalista omasta mökkijärvestään saa, mutta myös huolellinen taustatyö ja oikeat varusteet ovat olennaisessa roolissa onnistuneessa kalapäivässä.

Järven koko määrittelee miten siellä voi kalastaa

Suurjärvemme kuten Saimaa, Päijänne, Inarijärvi, Pielinen tai Oulujärvi ovat niin suuria vesistöjä, että siellä kalastavan täytyy käyttää huomattava määrä tunteja saadakseen järven salat selville ja usein uistelu on tehokkain tapa saada yleiskuvaa kalastosta.

Suurilla järvillä on myös monia täysin erityyppisiä alueita, joissa kalastaminen vaatii aikaa ja pitkäjänteisyyttä. Yhteistä suurjärville ovat suuren koon johdosta äkkinäisinä tulevat sääilmiöt sekä isommilla selillä muodostuva merkittävä aallonkorkeus.

Tässä artikkelissa keskitytäänkin antamaan vinkkejä pääosin heittokalastajalle järviin, joiden pinta-ala on yli yhden neliökilometrin. Näitä järviä on maassamme 2609 kappaletta ja niiden rannalla sijaitsee tuhansia kesämökkejä. Näiden järvien pääkalat ovat ahven, hauki ja kuha.

Selvitä järvesi kalasto

Kalasto ja siinä tapahtuvat muutokset kertovat paljon järven tilasta. Kalaston seuraaminen on olennainen tapa saada tietoa kunnostuksen tarpeesta ja vaikutuksista. Monia järviä vaivaavat liiat ravinteet, jotka aiheuttavat happikatoa ja rehevöitymistä. Vaikka monesta rehevästä järvestä saadaankin hyviä haukisaaliita, ei jokainen järvi pysy etenkään talviaikaan kovinkaan suotuisana elinympäristönä.

Tutkittua tietoa kalastosta ja järven tilasta tarjoavat paikalliset ELY-keskukset. Monilla järvillä on myös oma hoitoyhdistyksensä, joissa on niin ikään paljon tietoa järvestä. Perustiedot kaikista yli 1 hehtaarin kokoisesta järvestä löytyvät myös Suomen Ympäristökeskuksen eli SYKEn ylläpitämästä Järviwikistä. (http://www.jarviwiki.fi)

Järviwikissä on oma sivunsa paitsi jokaiselle Suomen järvelle, myös jokaiselle järven nimelle, vesistöalueelle, maakunnalle, kunnalle, ELY-keskukselle ja vesienhoitoalueelle.

Kalalajistoa voidaan arvioida myös kotikonstein katiskoilla tai mato-ongella

Testikatiskoja voidaan käyttää keväällä kutuaikana rantakasvillisuuden tuntumassa ja kesällä kaurapuuron tai onkijoiden mäskien (mäskillä houkutellaan kaloja) kanssa eri puolilla kohdealuetta.

 

Rannalta onginta mato- tai maissisyöteillä ja pieniä koukkuja käyttäen antaa myös tietoa kalojen esiintymisestä ja lajistosta. Testionginta on myös lapsille hauskaa tekemistä ja tarjoaa hyvän mahdollisuuden pieneen kilvoitteluun siitä kuka saa ja tunnistaa eniten kalalajeja.

Vinkkejä ahvenen, hauen ja kuhan kalastukseen

Kun kohdejärven kalasto on pääpiirteissään selvitetty tai se tiedetään ennestään voidaan järveä lähteä haarukoimaan tietty kalalaji mielessä. On hyvä muistaa, että yllättävän pienessäkin järvessä voi olla todella isoja haukia tai kuhia. Esimerkiksi paljon ruutanoita tai lahnoja sisältävät pikkujärvet ovat usein myös suurhaukien valtakuntaa. Myös suuria ahvenia löytyy vähän kalastetuista karuhkoista järvistä kautta maan.

Pääsääntönä voidaan sanoa, että heinäkuussa vedet ovat lämmenneet ja petokaloja ei kannata hakea aivan rantamatalista vaan suunnata hieman syvemmälle penkan reunoille, selkäkarikoille tai mahdollisiin virtapaikkoihin ja vuolteisiin.

On myös hyvä muistuttaa kohtuudesta, sillä etenkin pienissä vesistöissä paljon kalakantaa rokottava kalastaja tekee paikalle hallaa pitkäksi aikaa, joten otetaan ruokakalat kohtuudella ja lasketaan isot takaisin harventamaan särkikantaa.

Muista aina kaikuluotain

Nykyaikaiset kaikuluotaimet ovat hurjan tehokas apuväline järven kartoitukseen. Jo reilulla sadalla eurolla saa nykyisin jo laadukkaan luotaimen, joka kertoo mitä pinnan alla lymyilee, ja jolla pääsee selville järven luonteesta. Jos budjettia kasvattaa, tarjoavat uudet tekniikat (viisto, 3D, Downscan) valtavan määrän tietoa. Tarvitset vain 12 V akun sekä telineen luotaimelle ja sen anturille.

Kaikuluotaimen käyttöä kannattaa samalla opetella ja oppia tunnistamaan mitä laite kertoo. Esimerkiksi kuhan uimarakko näkyy vaaleampana kalakaaren sisällä, jolloin väärän lajin pyytämisen mahdollisuus on vähäisempää.

 

Kaikuluotain kertoo myös pohjan rakenteen ja auttaa pidemmän käytön jälkeen ymmärtämään miten kalat sijoittuvat. Nykyisissä yhdistelmälaitteissa on kalastajaa ajatellen eräs erittäin hyödyllinen ominaisuus: oman syvyyskartan teko. Se tapahtuu automaattisesti GPS:n avulla ja pienemmän vesistön luotaaminen ei kovin montaa päivää ota. Itse luodattu syvyyskartta tarjoaa tarkat syvyystiedot ja kalastus tehostuu.

Ahven

Ahven on ruokavalioltaan monipuolinen ja sille kelpaavat niin pienet äyriäiset ja hyönteistoukat kuin pikkukalatkin. Kalaravinnon osuus ja koko kasvaa ahvenen koon kasvaessa. Isommat ahvenet pääosin saalistavat salakoita ja pieniä särkiä.

Paras ison ahvenen sesonki alkaa vesien lämpötilan noustessa noin 20 asteeseen, joka tapahtuu usein heinäkuun alussa. Heinäkuussa ahvenet löytyvät noin 2-3 metrin vedestä ja nyt pyydetään erityisiä ajoahvenia, jotka ovat parvissa pientä salakkaa ja särkeä saalistavia paremman kokoisia kyrmyniskoja. Vuolteet ja kasvustopohjaiset matalikkojen reunat ovat parhaita paikkoja tavoittaa kesäinen järviahven.

 

Ajoahvenia voidaan pyytää niin jigillä, pikkuvaapulla kuin lipallakin

Jigikalastus on ehkä kaikkein tehokkainta, sillä jigin uintisyvyyttä voidaan helposti muuttaa kalojen oleskelusyvyyden mukaan. Jigi heitetään joko kohtaan, josta ahven on hakenut pikkukalan, pikkukalaparven reunaan tai parven etupuolelle. Parven keskelle heitetty jigi hajottaa pikkukalaparven.

Helteiden aikaan tyynellä ja aurinkoisella säällä ajoahvenen löytää pinnasta, jolloin sitä voidaan hyvin kalastaa lipalla tai pikkuvaapulla. Tuulisella ja pilvisellä kelillä pikkukalat ja ahvenet painuvat lähemmäs pohjaa ja tuolloin vain jigi on riittävän tehokas pyytö.

Kuha

Kesäistä kuhaa tavoitellaan joko vetouistelemalla järven selkävesistä tai jigaamalla. Koska kuhan ravintoon kuuluvat niin särkikalat, pienet ahvenet kuin kuoreet ja muikkukin, pyritään uistimien ja jigien valinnassa imitoimaan näitä kaloja.

Heinäkuussa kuhan kutu on jo suoritettu ja mädinvartijoina toimivat koiraat ovat lähteneet myös saalistamaan, joten nyt kalastetaan penkkojen reunoja, syvänteiden ympäröimiä selkeitä matalikkoja ja salmikapeikkoja.

 

Heinäkuussa kuha on aktiivinen koko vuorokauden ympäri, mutta sitä kannattaa pyytää alkupäivästä hieman syvempää esimerkiksi jigillä 4-6 metristä ja siirtyä iltaa kohden kohti pintaa. Illalla etenkin uistelu noin 1-1,5 m syvyyteen menevillä vaapuilla on erittäin tehokasta.

Vaikka kotijärvesi olisi pieni, siellä voi olla suuriakin kuhia, jos niitä ei ole kukaan kunnolla kalastanut. Esimerkiksi järven syvin paikka, vaikkapa 9 metrin montun reuna, voi olla kesähelteillä todella kuuma kuhapaikka.

 

Hauki

Haukea kalastetaan perinteisesti rannan kaislikoista ja lumpeikoista, joista lähes 100% varmuudella voi pyytää ruohosuojatulla lusikalla maksimissaan muutaman kilon hauen. Suurhaukea hakevan tulee sen sijaan etsiä usein järven keskiosissa kasvavia vesikasvustoja ja pohjan muotojen vaihtelua, joiden löytäminen on käytännössä mahdollista vain kaikuluotaimella.

Keskikesällä hauenkalastus kannattaa keskittää keskiselänteiden alueella oleviin kasvustoihin. Tyypillinen esimerkki haukijärvestä on muutaman metrin syvyinen tasamatala ja pienehkö järvi, jossa on pari syvempää paikkaa, joiden reunalla on kasvustoa. Kun isommat hauet ovat syksyllä ja talvella syvänteessä, niin muun ajan vuodesta ja etenkin kesällä ne viihtyvät kasvustojen tuntumassa.

 

Kasvustojen tuntumasta voi myös uistella, mutta tehokkaimmin alueet saa kalastettua esimerkiksi isojen shadien tai isojen lusikoiden avulla. Spinnerbaitillakin on hyvät mahdollisuudet keskikesän lämpimissä olosuhteissa.

Nautittavaa kesäkalastusta omalla mökkijärvellä!

Share
 Mediakortti (pdf) Ɩ Kalamies.com sivuston  rekisteriseloste  Ɩ Sivuston yleiset säännöt