Asiaahan tuossa, vaikken ihan kaikkee ny ihan ymmärtäny..
Anteeksi maalaisuuteni.
Päijänteellä ei yksinkertaisesti ole kutujokia jotka tuottaisi poikastuotantoa.
Taimenta on joka purossa ja erittäin paljonkin, mutta ne on jalostunu purotaimen kannoiksi.
Luvut kutukypsistä on suunnilleen:
Rutajoki 1-5kpl/vuosi.
Saajoki 0-2kpl.
Vaajakosken kalaportaat 5-20 (muistaakseni)
jne.
Eip riitä poikastuotanto, vaikka mitä tekisi.
Ja ainakin tuo Rutajoen, kuin myös monen muunkin joen virtaamat ovat kuin muisto entisestä ojitusten ym.johdosta.
Aikoinaan Pohjoispäijänteen istukkaat vaelti eteläpäijänteelle.
Tosin pyydysviidakosta selvinneet tulivat myöhemmin takaisin.
-90 luvun vaihteessa ja alussa Vaajakoskella oli kalaa jumalaton määrä!
Väitän nähneeni jopa 10-kalojakin padon alla turbiinin pyörteissä.
Pyrstöt oli kuin lapioita
Toista on nyt.
Kalaa vähän ja pääsääntöisesti pieniä istukkaita.
Siis eväleikattuja kalastajien riemuksi laitettuja.
No ainahan sinne joku iso eksyy,- ja jonka tärpistä saa kuulla yhen sun toisen puskaradion kautta.
Mistä moinen vähennys?
Oisko se kuitenkin istutusmäärät (velvoite)?
Kalaportaatkin on nykyaikaiset aiemman
hissin sijasta
-98 tais mennä viimesen kerran isompi mälli istukkaista Päijänteeseen.
Tais olla 120 000kpl.
Vastaavasti -2000 on ollu oman historian paras Päijänteellä.
Sillon sai nakella takaisin 55-58cm kaloja.
Joka reissu antoi tuolloin 58-74cm kaloja, jopa useita/reissu,vaikka kalusto oli aikas alkeellista.
Eli kyllä niillä jotain merkitystä noilla istutuksilla on.
50cm ylitys on nykyään työn ja tuskan takana
Tuloksia voi myös ihmetellä järilohikalojen SM:stä jossa PRO-ukot hinaa 2 päivää nykyaikaisilla kalustoilla ja vermeillä...
Tää Päijänteen tila on vain pien esimerkki joka soveltuu osin myös Kymin tilanteeseen MUN mielestä.
Saatanhan olla ihan hakotielläkin