Meritaimenta heittämällä 2018

Alueen säännöt
Kalapaikkoja, reissuraportteja ja kuvia kalareissuilta ympäri maailmaa. Kalastusmuoto vapaa...
Lasten pönöt - Lasten kanssa kalaan! - Kalamies.com foorumin yleissäännöt
jvelth74
Viestit: 772
Liittynyt: 19:42:30 05.06.2014

Meritaimenta heittämällä 2018

Viesti Kirjoittaja jvelth74 » 20:21:29 27.01.2018

Ensin alkuun linkattu edellisten vuosien keskusteluja:

2005-2007: http://www.kalamies.com/kalastus-keskus ... 5-2007-206

2008: http://www.kalamies.com/kalastus-keskus ... 2008-21380

2009: http://www.kalamies.com/kalastus-keskus ... 2009-29928

2010: http://www.kalamies.com/kalastus-keskus ... 2010-38406

2011: http://www.kalamies.com/kalastus-keskus ... 2011-42982

2012: http://www.kalamies.com/kalastus-keskus ... 2012-49450

2013: http://www.kalamies.com/kalastus-keskus ... 2013-58835

2014: http://www.kalamies.com/kalastus-keskus ... 2014-64646

2015: http://www.kalamies.com/kalastus-keskus ... 2015-71627

2016: http://www.kalamies.com/kalastus-keskus ... 2016-76277

2017: http://www.kalamies.com/kalastus-keskus ... 2017-78603

_____________________________________________________________________

Sitten raportti:

Tulipa käytyä taimenta pyytämässä Porvoosta (Varlaxudden). Melkoista pyytämistähän tuo kyllä toki on etenkin tähän vuodenaikaan ja yleensä toki Mertsarin kalastus rannalta.

Keli oli normaali myöhäissyksyn keli, talvestahan tuolla taimenpaikoilla ei muistuttanut oikeastaan mikään. No siellä täällä metsässä oli vähän lunta ja joissain kallion lätäköissä oli jäätä. Mutta muuten ihan syksykeli. Vettä (ja pikkaisen räntää) sateli vähän, mutta eipä tuo haitannut kun olin sopivasti pukeutunut.

Säätiedotuksia olisi voinut katsoa vähän tarkemmin, olis näköjään pitänyt melkein mennä niemen toiselle puolelle, luulin ton Itä-puolen olevan suojassa, mutta paskan marjat, hirveet aallot iski melkein kaikkialle ja tuuli aika epämukavasti. Mutta en sitten enää viitsinyt lähteä niemen poikki.

Kalastus oli sikäli hankalaa, kun tuli käytettyä haspelia ja kokeiltua sitä monofiilia, onhan se selvitettävä voiko sillä kalastaa (sitä silmälläpitäen, jos tulee joskus kovassa pakkasessa käytyä). Siinä ja siinä. Heitot lähtee mihin sattuu etenkin vastatuuleen. Enkä ikinä ole, sitten sen jälkeen kuin kohta kolmekymmentä vuotta sitten opettelin heittämään Döörillä (harjoittelin 60 gr Professorilla kun mulle oli sanottu että kannattaa harjoitella painavilla), kokenut vastaavaa sotkutiheyttä. Sain suht pienellä kalastusajalla vissiin 5 sotkua , kesken heiton yhtäkkiä *pröts* ja hirvee sätös lähti puolalta. Onneksi toi Trabucco tuntuu olevan aika pehmeää ja aika sitkeää niin sätös meni vaparenkaista läpi eikä Vekkuli ottanut ja lähtenyt normaalia pidemmälle. Ehkä osansa sotkujen aikaansaannissa oli siinä, että heittelin merinovillasormikkaat + nitriilikumihanskat kädessä (lievästi epämääräinen tuntuma), mutta ei noi kuitusiimalla ongelmia aiheuttanut. Paitsi hyrrällä, pitkälle heittäessä yrittäessä.

Eipä ollut mestoilla ruuhkaa, normaalistihan tuolla saa melkeinpä odottaa päästäkseen heittopaikalle ja heittopaikan varaamista liian pitkäksi aikaa ei katsota hyvällä. Nyt sai ihan vapaasti valita paikkansa ja aikansa. (Toista varmaan olisi tähän aikaan Porvoonjoella pilkinnässä, en tiedä, en ole kokeillut.)

Mutta ei tullut aiheutettua suurta kärsimystä kaloille eikä sukupuuttoa kalakannoille ja itsekin sain happea ja nuppi lepoa.

Jos tota huomenna toimertuis lähteen ponttooni katamaraanilla toisaalle..
Viimeksi muokannut jvelth74, 17:30:47 24.05.2018. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
- Jukka

jvelth74
Viestit: 772
Liittynyt: 19:42:30 05.06.2014

Re: Meritaimenta heittämällä 2018

Viesti Kirjoittaja jvelth74 » 19:59:37 05.02.2018

Käytiin lauantaina Kemiössä retkeilemässä ja samalla yrittämässä meritaimen pyytämistä. Ilma oli yllättävänkin siedettävä, koska mieto tuuli puhalsi mantereen puolelta, niin ei tossa kylmäkään päässyt tulemaan. Sen verran runsaasti vaatetta kyllä oli päällä, niin lämminhän siinä liikkuessa ainakin minulle tuli. Sunnuntaina olis ollut hienompi keli, kun paistoi aurinko, mutta ei jaksettu sitten enää lähteä. Hienoa seutua kyllä tuo, tuollahan oli vedenalainenkin maailma tosi hienon näköistä, se kyllä luonnollisesti näkyy kuvissa aika huonosti. Kalaa ei saatu, kaveri kyllä sanoi että oli nähnyt kun kala hyppäsi siinä 30 m rannasta. Sitä paikkaa sitten pommitettiin kotvan aikaa urakalla. Kaveri kyseli jossain vaiheessa multa, että: "Onko sinulla jotain ideaa, miten uistinta pitäisi uittaa?" Siihen kotvan aprikoituani vastasin: "Jaa-a, aika nopeaa kelaustahan meritaimenelle suositaan, mutta tämä vesi on kyllä niin kylmää, ettei ehkä tässä tapauksessa. Stopit pitäisin ainakin niin pitkinä kuin uskaltaa." Sitten molemmilta pitkä stoppi, ja uistimet pohjassa :D Ei sitten monofiili kestänyt vetää uistinta irti, ja sinne jäi pumu Vekkuli. Hieno eräreissu, hienoja maisemia. Virveleiden kanssa oli sikäli helppo touhuta, että koko ranta oli tommoisia napakoita vapatelineitä täynnä :-) Ja itse asiassa ainakin mun nastapohjakengillä oli helpompi liikkua niissä paikoissa missä oli lunta, kuin sellaisissa, missä oli mukulakivet paljaana.

"Talvinen meri on upea. Tavallisesti saa olla hyvin raukassa kanssakalastajilta, mutta taimenet saattavat häiritä rauhaasi. Muista pukeutua lämpimästi."
http://www.wakefishing.com/fi/tipstrick ... -matalasta
Liitteet
8.JPG
9.JPG
11.JPG
12.JPG
14.JPG
17.JPG
20.JPG
- Jukka

Avatar
Karhukoira74
Viestit: 5
Liittynyt: 14:37:28 25.10.2015

Re: Meritaimenta heittämällä 2018

Viesti Kirjoittaja Karhukoira74 » 21:39:31 16.04.2018

Miltä Helsingin rannat näyttää...joko kannattaa suunnistella taimenen perään?

Calcutta
Viestit: 522
Liittynyt: 16:28:18 28.01.2006

Re: Meritaimenta heittämällä 2018

Viesti Kirjoittaja Calcutta » 17:40:10 17.04.2018

Viikonloppuna ekoja heittoja tekemään. Rapsaa sitte,jos jotaki tapahtuu tai nakertaa.

arousi
Viestit: 405
Liittynyt: 21:00:19 06.06.2012

Re: Meritaimenta heittämällä 2018

Viesti Kirjoittaja arousi » 21:58:52 19.04.2018

Jäätä ei ole enää missään

Tänään moottorin keväthuollon jälkeen parin tunnin neppailulla ja keuliksen uuden softan sisäänajolla Helsingin edustalla. Vedenlämmöt kaikkialla 3,2-4,0. Eräästä 1-2 -metriä syvästä lahdelmasta löytyi 4,9 -asteista vettä ja 56- ja 45-senttiset pullukat.

Isompi oli veikeä tapaus. Se seurasi aivan veneen viereen, johon tein stopin ja vavalla nykäisyn. Kalalla ei kestänyt kantti ja se nappasi 1,5 metrin siimaan. Haavi oli aivan vieressäni, joten nappasin kalan siihen lähes kirjaimellisesti lennosta. Ei tainnut raukka edes tajuta mitä tapahtui ennenkin oli jo veneessä.

Meri on nyt liki tyhjä ja silti joku Shark tunki samalle lahdukalle. Olisin yltänyt heittää sitä uistimella...

Tiedoksenne, että samalle spotille ei ole järin kohteliasta tulla tai ainakaan liian lähelle :evil: Liian tarkoittaa jotain heitto- tai huutoetäisyyden väliltä

jvelth74
Viestit: 772
Liittynyt: 19:42:30 05.06.2014

Re: Meritaimenta heittämällä 2018

Viesti Kirjoittaja jvelth74 » 20:38:45 23.05.2018

Käytiin rannaltakalassa Långsidanilla kiirastorstaina, saman viikon Lauantaina ja taas seuraavan viikon Lauantaina. Kelit suosi aika kertaallisesti ainakin kalastajia, no missähän Suomessa tällä hetkellä ei. Sinänsä kyllä ollut siistiä toi mertsarin tämänkeväinen rannaltakalastus; tarkenee, ja jos hävettää, niin voi kalastaa kalsarisiltaan ja jos ei hävetä, niin voi kalastaa munasiltaan. (Tossahan on sama kuin kaloissakin, että pieni ei näy eikä isoa ei tarvii hävetä.)

Itse olin kuitenkin suojautunut kumilla, nimittäin Sievin polyuretaanisaappailla, kyitten vuoksi. Aikuista miestähän ei kyyn raajapurema kaada, mutta kyyn puraisun jälkeen olisi syytä olla levossa. Tämä taas voi olla vähän hankalaa, jos auto on 5 km kävelymatkan päässä. Ja ikävä soittaa MediHeli paikalle: ’Juu, mä olen täällä alasti kalassa ja vaikkei kyy osunut omaan kyyhyn, niin kipeää teki silti, eli voitteko tullaan noutaan?’. Muuten noi Sieviläiset on ihan kelpo saappaat, mutta kiertojäykkyyttä niitten pohjassa ei ole eikä muutakaan tukevuutta juurikaan, ja kun pisin päiväetappimme taisi olla 12 km (edestakaisin pitkin rantaa), niin tuon matkan kun tottumattomana kävelee rantakivillä, niin kyllä meinaan oli jalkapohjat kipeät. Ja kun lämpöä oli lähemmäs hellelukemat, niin piti välillä hakea kumille jäähdytystä radan kosteammalta osalta etteivät sula alle. Ihan näppärät kumisaappaat silti moisessa. Rannanpuoleisilla tuulilla (kiirastorstai & seuraava lauantai) noilla saappailla laajensi kalastusaluetta paikoin ihan merkittävästikin, kun tietyt rantakivet olivat saavutettavissa. Sen sijaan seuraavan viikon lauantaina en aallokon vuoksi voinut mennä juurikaan veteen, kun silloin kahlaamiseen olisi tarvittu kahluuvarustusta, mutta eihän semmoista roudaa erkkikään moisisssa oloissa.

Kiirastorstaina, illan alkaessa koittaa, pikku taimen ensin hyppäsi siinä 15 m päässä mun edessä, itse asiassa aika reippaan loikan. Sitä hetken ihmettelin että mites se noin? Hetken päästä istuimme tuumaustauolla kivillä. Sitten ihan hirveet ’traktorinrenkaat’ siinä missä taimen oli hypännyt. Mitään muuta selitystä en siihen hätään keksinyt, kuin että nyt täällä on joku ihan jäätävän kokoinen taimen liikkeellä. Hetken aikaa sitten heittelimme siinä aivan täpinöissämme. Sitten kotvan päästä kaukaa selältä kuului sen päiväinen lojaus että oksat poies, ihan kuin yli satakiloinen äijä olis kaatunut laiturilta kaljapäissään. Vielä hetken päästä tästä kuului ihan melkoista tuhinaa jostain mereltä. Hetken luultiin jo, että pyöriäinenkö täällä pyörii ja tuhisee? Olis se kyllä pitänyt jo ennen arvata kun nähtiin; 2 hyljettä siinä kalastivat meidän lisäksi, ja tuijottelivat meitä mereltä ja tuhisivat. Taisi olla heillä eriävä mielipide, että kumman kalapaikka tämä on. Hylje on kyllä vapakalastajan ystävä jos paikalla on verkkoja, mutta tuolla ei ole verkkoja, eikä taida saada lupiakaan, niin siellä ei tarvittaisi hylkeitäkään. Mutta joo, taisi hädissään hyljettä karkuun siis hyppiä se nähty taimen. Kalaa emme saaneet kiirastorstaina. Mutta saimmepa hetken kuvitella kalastavamme näkyvää kalaa. Joskin oikeasti näköjään koitimme kalastaa hyljettä karkuun menevää kalaa.

Lauantai alkoi samoissa merkeissä kaikin puolin kuin Kiirastorstaikin. Tuuli rannan puolelta (eli olimme aika täydellisesti tuulensuojassa) ja arskakin paistoi täydeltä taivaalta, joten oli TOSI lämmin. Ihokin oli jo ehtinyt palautua Kiirastorstaisesta, joten taas kelpasi ottaa arskaa. Jossain vaiheessa kalastuspäivää broidin siima katkes mystisesti kesken heittoa, ja Mörköpajan viher silakka poistui viimeiselle matkalleen kohti Ahdin valtakuntaa. Kyseisessä paikassa oli taas vähän enemmän vettä, joten minäkin olin uistimenvaihtopuuhissa, kun päättelin että Lottoa ei ollut enää järkeä viskoa. No, kummallakin meistä oli seuraavaksi sitten Mörköpajan Tuulenkalaa siimanpäässä, onneksi eri väriä kuitenkin. Eipä siinä sitten aikaakaan, kun broidin Tuulenkalaa vietiin vapa kaarella, hip-hei! Lähdin vähän matkan päästä tulemaan paikalle nähdäkseni mimmoinen kala sieltä tulee. Meillä oli siinä pieni viestintäkatkos, broidi kun luuli, että tulen haavin kanssa auttamaan (ei mulla mitään haavia ollut edes mukana) ja hän sitten himmaili kalan kanssa. Sitten kun pääsin rantaan, niin hän ihmetteli, että: ”Missä se haavi on?” Johon vastasin että: ”Mikä haavi, ei mulla ole mitään haavia.” Samassa sitten kala karkasi, taimenen kanssa kun moinen himmailu ei ole hyvästä. Mä sentään ehdin kalan näkemään siinä parin metrin päässä, semmoinen noin 40 cm se oli. Broidi ei ehtinyt edes näkemään, kala kun tuli häneen nähden suoraan auringosta. No, eikun uuteen nousuun, koska kala oli ollut paikalla, niin ei käydä luovuttamaan, ja voihan paikalla olla lisääkin. Hetken päästä mulle paukahti todella vihainen tärppi, iski ihan apinan raivolla, multa lähti kampi käsistä niin että sattui sormiin, ja hyvä ettei lähtenyt koko vapa käsistä. Ilmeisesti, jos olisin osannut, niin välittömästi tommoisen tärpin jälkeen olisi pitänyt pysäyttää/vajottaa uistinta, mutta en mä sellaista osannut. Mutta todennäköisesti siinä ei ollut tehtävissä yhtään mitään, ei vaan jäänyt kiinni. Kalaa siis emme saaneet lauantainakaan. Hylkeitä näimme kyllä taas runsaasti. Tai ne samat 2 siinä varmaan taas pyöri. Heh, niin mekin...

Viikon päästä lauantaina olimme taas liikkeellä. Uudet uistimet oli saapuneet, ja kun saimme valittua uistimet siiman päähän, niin huomasimme, että kumpikin on laittanut sini-hopean silakan siiman päähän... Mä vaihdoin sitten johonkin muuhun. Mutta palasin sitten kuitenkin sini-hopeaan, kun tuntui, että kyllä se on päivän väri. Ilmeisen aidon oloinen vedessä liikkuessaan tuo Mörköpajan silakka, ainakin sen perusteella, kun tiira seurasi pitkään uistintani, ja aina kun pysäytin/vajotin, niin tiira teki pikku syöksyn. Noilla tiiroilla kun kait on aika tarkka näkö, niin se on melko hyvin jos lusikka hämää tiiraa melkein koko heiton matkalta. Päivän alkaessa kääntyä illaksi kumpikin vaihtoi toisistamme tietämättä uistinta ja kas, seuraavaksi kummallakin oli musta-hopea silakka siiman päässä. Onneksi pakistani löytyi punamusta, jonka päätin saavan ajaa asiansa ja vaihdoin siihen kun ei samaa uistinta viitsi heittää. Tänä viikonloppuna ei enää nähty (Långsidanin rannalta) taimenia, eikä edes hylkeitä. Oikeastaan paljon muutakaan ei nähty (kauniin sään ja muutaman siianonkijan lisäksi). Mutta pohjoistuuli ei osoittautunut tälläkään kerralla kovaksi kalakeliksi, paitsi kalastajille. Tai aurinkoa tuli saatua tuli kyllä jälleen saatua, ettei se oikeasti muuten ollut kova kalakeli, paitsi rannalla jalat kipeänä kävelyn osalta. Koska olimme kuulleet väitteen, että ruotsalaiset kalastaa mertsaria yöllä otsalampun valossa, niin mekin sitten hieman päätimme kokeilla sitä. Niin tai näin, niin kadonneiden Mörköpajauistinten tilalle hommattujen yksilöidenkään avulla emme saaneet siis kalaa taaskaan. Kotiin reissusta pääsimme kuitenkin ennen yö kolmea. Uni tuli kyllä pitkän päivän jälkeen aika helpolla ja sitä jatkui ainakin minulla pitkään.

Menin sitten vaihtamaan 4000 Pennin 0.255 mm Trabucco Super Softit 0.30 mm Trabucco Super Castiin, koska 0,255 mm Super Softin vetolujuus ei aivan miellyttänyt, nimittäin sen vuoksi jäi taannoin yksi J-king pohjaan. 0.30 mm Super Castissa taas vetolujuutta on aika kivasti. Mutta voi hemmetti, että muuttui kokonaisvaltaisen epämiellyttäväksi toi haspelisetti tolla 0.30 mm siimalla. Hirvee ääni heittäessä. Heitot ei 11’ vavallakaan kanna yhtään mihinkään, ja sotkuja tulee tämän tästä, keskimäärin joka toisella heitolla. En ole varmaan ikinä saanut millään kelalla sotkuja noin paljon yhden päivän aikana Vasta noin 40 gr uistimessa alkaa olla sen verran massaa, että heitot vähän johonkin kantoivatkin. Jotain Lottoa on ihan turha koittaa tolla heittää. Sinänsä ’jännä’ kyllä, että Quantum Energy PT hyrrässä tuo kyseinen siima toimii jopa hienosti (ja pystyy aivan hyvin heittämään vaikka sitä Lottoa, hyvällä heittomukavuudella, ja pidemmälle kuin samalla siimalla haspelilla). Ei vaan toimi haspelissa toi kyseinen siima. Joko liika jäykkää tai liian paksua tai kumpaakin. Pitää vissiin laittaa noi siimat Pennistä ihan kokeiluun Zillion SV TWS:aan ja heittovertailla sitä tohon Quantumiin. Pikkaisen isompi siimatilavuus on tossa Zillionissa, mutta Zillioni tuntuu silti Quantumia herkemmältä kevyillä uistimilla (tällä hetkellä mulla on Zillionissa jigisiima). Kyllähän Quantumin siimatilavuus 0.30 mm monofiililla taimenhommiin riittää aivan hyvin, ja toimii muutenkin taimenuistimilla hyvin, mutta jos nyt kokeilisi, kun ne 0.30 mm siimat on joka tapauksessa menossa seuraavaksi roskiin. (4000 Penniin sitten varmaan takaisin puolalle uudet 0.255 Trabuccot ensi talvena, ensi pakkasilla. No, siihen on onneksi vielä aikaa.) Ja jos haspelilla pitää sitä ennen heitellä, niin 2500 koon Penn Battle sitten kehiin, siinä on kyllä taimenhommiin vähän ohkainen kuitu (ei muuten, mutta sattuu etusormeen heitossa). Hmm, pitäisköhän tuohon viritellä heittoperukkeeksi paksumpi pätkä kuitua, ettei satu etusormeen? Kuitu-kuitu solmut mulla ei ole toistaiseksi kuluneet poikki, vaikka niitä mulla on ollutkin, jo aikoja ja aika paljon. Etenkin aikoinaan, kun tuli säästettyä kalleissa kuitusiimoissa. Sen sijaan vaparenkaista sisään kelattavaa kuitu – fluorocarbon -liitosta en enää tee, Kirkonmaalla tuli menetettyä tarpeeksi uistimia. Niin Tupla-Uni solmulla, eikä FG-Solmukaan tuntunut auttavan.

Monofiilin huonouteen, erityisesti haspelissa, ja tuolla kyseisellä yhdistelmällä erittäin haastaviin ja huonoihin heitto-ominaisuuksiin kyllästyneenä heittelin sitten Lauantait 2’ lyhyemmällä vavalla Daiwan Tatula Type-R:llä 0.30(?) mm SuperCast kuiduilla. Ja ai että että oli näpsäkkä paketti käsitellä, heitot kantoi pitemmälle kun tolla kahvimylly klohmolla, puhumattakaan heittotarkuudesta ja nautittavuudesta. Eikä tullut sotkuja. Lisäksi Lottokin (15 gr) lensi pääpuolisesti ihan kelvollisesti. Tosin jos kunnolla riuhtaisee, niin Lotto kyllä lähtee propellilla, ja sitten saa olla tarkkana sormijarrun kanssa. On muuten jännä vehje toi Lotto kelattavaksi kevyellä ja herkällä hyrrällä kuitusiimalla. Tuntuu kammessa samanlainen jurina kun kelassa olisi pahinta luokkaa oleva moottoririkko. Ja jurinan lakatessa tietää lippaan tarttuneen jotakin vesikasvustoa.

Varustelekan 35 ltr Assault Pack: https://www.varusteleka.fi/fi/product/m ... arge/20563, on osoittautunut ainakin minun käyttöön erittäin asialliseksi varusterepuksi mertsarin rantapyyntiin. Mm. 4-osainen umpikela(vara)vapa kulki tuolla mukavasti. Sitä en onneksi tarvinnut, enkä ole kokeillut. Täyteenhän mä tunnun tuon repun saavan, mitähän laukkua mä en täyteen saisi? Mutta vaikka tuon täyteen laittaisikin, niin reppu selässä pystyy silti kalastamaan. Tosin jos repun laittaa kaljaa täyteen, niin sitten ihan painon puolesta kalastus voi ensi alkuun olla raskasta, loppuvaiheessa muista syistä.

Jokohan ne olis tän kevään rantatanestukset siinä, vähän näyttää kelit kyllä siltä.
Liitteet
Maisemaa1.jpg
Maisemaa2.jpg
Maisemaa3.jpg
Maisemaa4.jpg
Maisemaa5.jpg
Maisemaa6.jpg
Maisemaa7.jpg
Maisemaa8.jpg
Rakkolevät kukkii1.jpg
Rakkolevät kukkii2.jpg
- Jukka

jvelth74
Viestit: 772
Liittynyt: 19:42:30 05.06.2014

Re: Meritaimenta heittämällä 2018

Viesti Kirjoittaja jvelth74 » 20:43:07 23.05.2018

Reissusta lisää kuvia:
Liitteet
Rakkolevät kukkii3.jpg
Rakkolevät kukkii4.jpg
Rakkolevät kukkii5.jpg
Tuulenkalat.JPG
Tuulenkalat.JPG (11.36 KiB) Katsottu 3774 kertaa
Silakat.JPG
Silakat.JPG (13.54 KiB) Katsottu 3774 kertaa
Kelat.JPG
Clipboard05.jpg
Clipboard15.jpg
Clipboard21.jpg
Clipboard22.JPG
- Jukka

jvelth74
Viestit: 772
Liittynyt: 19:42:30 05.06.2014

Re: Meritaimenta heittämällä 2018

Viesti Kirjoittaja jvelth74 » 20:49:02 23.05.2018

Auringonlaskutkin oli aikas komeita vaikkei vielä ole edes Kesäkuu:
Liitteet
Clipboard25.jpg
Auringonlasku2.jpg
Clipboard29.jpg
Clipboard30.jpg
- Jukka

Avatar
Fuso
Neljänneks paras tietosuojavaltuutettu
Viestit: 4041
Liittynyt: 09:19:43 16.11.2005
Paikkakunta: Sammatti,Paikkarin torppa

Re: Meritaimenta heittämällä 2018

Viesti Kirjoittaja Fuso » 17:40:45 27.05.2018

Hyvä rapsa jvelth74:lla.

Käytin joitakin vuosia sitten tanehommissa Trabuccon 0,25mm Super Castia Ambassadeur 4600 C4 ja Record RNC 40 keloissa. Kaloja tuli mukavasti, silloin niitä tosin olikin runsaammin kuin nyt.
Uistimiakin meni heitoissa tosi paljon, ihan omaa huolimattomuuttani. Siimasotkuja ei ollut juurikaan. Usein siima muutaman kierroksen vavan kärjen ympärillä heitossa. Ihan rautoja heittelin, pääasiassa 20g L.J.Crocodileä ja 27g Möresildaa.
Vaihdoin sitten siimat 0,30 Trabuccon Super Castiin, ero oli huomattava siiman käyttäytymisessä. Ei vaan jäykkyytensä takia toiminut minulla.
"Sentti nenässä, tuuma mulkussa ja jalka vavassa näkyy ja tuntuu".
Veikko Heiskasen lempilauseesta Arvi Mustosen vääntämä tunnuslause Neidenin siltamontulta.

jvelth74
Viestit: 772
Liittynyt: 19:42:30 05.06.2014

Re: Meritaimenta heittämällä 2018

Viesti Kirjoittaja jvelth74 » 11:47:01 28.05.2018

Jep, Trabuccon 0.30 mm SuperCast on todella jäykkää verrattuna 0.255 mm SuperSoftiin. Kuitenkin hyrräkäytössä ainoa kokemani haitta on ollut (jouston lisäksi, kuitusiimaan nähden, joka on tanehommissa hyvä ja huono), että jos siimaa saa nousemaan puolalta, niin tuon jäykkyyden takia ne nousseet kierrokset ulottuu todella syvälle. Mutta toistaiseksi olen selvinnyt sillä, että löysää vähän jarrua ja vetää siimaa vaan pihalle niin pitkälle ettei enää ole löysiä puolalla. Muuten toi 0.30 mm SuperCast mielestäni toimii hämmästyttävänkin hyvin hyrrällä heitossa. Isossa(kin) haspelissa tuo 0.30 mm SuperCast oli kyllä yksiselitteisen karmeaa. 0.255 SuperSoft varmaan toimisi hienosti hyrrässä, joskaan vetolujuus ei ehkä ihan riitä taimenhommiin(kaan).

Joo, sais kyllä olla kalastettavaa (istutus)kalaa vähän taajemmassa. Onneksi tuota rakkolevää nykyään näyttää taas olevan, se on ainakin hyvä asia, kaikille kaloille. Lisääntymispurojen kunnostuksiahan se luonnontaimen ennen kaikkea olisi vailla.
- Jukka

jvelth74
Viestit: 772
Liittynyt: 19:42:30 05.06.2014

Re: Meritaimenta heittämällä 2018

Viesti Kirjoittaja jvelth74 » 16:45:05 04.06.2018

Kun kerran havaintojeni mukaan jäykkä monofiili tuntuu toimivan hyvin pienissä(kin) bassihyrrissä, niin pitäisiköhän sitä kokeilla sitten laittaa 0.35 mm fluorocarbonia johonkin hyrrään? https://varuste.net/Berkley+Trilene+Flu ... ?_tu=79588 Eipä tartteis perukesolmuja tehdä... Vaan oliko se jousto juuri se juju, minkä vuoksi monoa 'pitää' käyttää mertsarin kalastuksessa? Toki toi paksun siiman viehettä kelluttava ominaisuus on toinen monon 'hyöty'.
- Jukka

Avatar
sakkeus
Yrjö Kakka
Viestit: 5748
Liittynyt: 19:21:31 21.04.2005
Paikkakunta: Kaarina
Viesti:

Re: Meritaimenta heittämällä 2018

Viesti Kirjoittaja sakkeus » 16:53:24 07.07.2018

Mä olen jo vuosia käyttänyt vähintään 0.35 monoa. 0.30 ja siitä ohuemmat ei kestä rakkolevästä irroitusta aina. Heittopituuksiin ei juurikaan paksuntaminen vaikuta ja saa aika huolettomasti uitella kevennettyä ihan kusimataalaakin. En muista milloin olisi tullut uistimenetyksiä siiman vuoksi, kun aloin tuolla paksummalla kalastamaan? Eli toimii. Puikkoja yms hieman painavampaa kamaa uittaessa vois surutta käyttää jopa vieläkin paksumpaa aina 0.40 asti. Kuidut unohdin heti kättelyssä, kun ei kalat pysynyt kiinni ja uistimnenetyksiä tuli ihan liikaa. Kuidulla myös ongelmia jäätymisen kanssa myöhään syksyllä ja siten se on mielestäni käyttökelvoton käyttää. Monoa saa kilometrikaupalla halvalla ja vaihtelee vaikka useammin jos siltä tuntuu.

jvelth74
Viestit: 772
Liittynyt: 19:42:30 05.06.2014

Re: Meritaimenta heittämällä 2018

Viesti Kirjoittaja jvelth74 » 10:26:12 09.07.2018

Niin, eipä tolla riittävän paksulla monofiililla hyrräkelassa taida olla muuta haittapuolta taimenkalastuksessa kuin heikompi tuntuma. En ole vielä fluorocarbonia kokeillut hyrrään pääsiimana, ja vissiin aika harva muutenkaan on. Perus monofiiliin verrattuna jäykempää ja vetolujuudeltaan heikompaahan se on, eli siinä on huonoja ominaisuuksia, mutta tuntuman taas pitäisi olla parempi kun ei veny yhtälailla. Haspeliin taitaa olla hankalampi löytää nykymonofiileistakaan kovin mukavasti toimivaa siimaa, kun ainakin mulla alkoi keskikoon Pennissäkin ongelmat 0.25 millisestä paksummissa siimoissa.
- Jukka

Vastaa Viestiin