KALAMIES.COM

Tässä vähän kaikuanturin kiinnikkeen suunnittelusta OpenSCAD-ohjelmalla.
Lähtökohtana on skannerilla tallennettu anturin päälliosan ääriviiva.
Kun sitä venytetään ylöspäin ja samalla skaalataan pienemmäki ja siirretään taaemmaksi ja samalla vähän pyöristetään ja kylkeen leivotaan tasainen osuus magneettien kiinnittämistä varten, niin päästään seuraavaan vaiheeseen.
Eli seuraavaksi tehdään asennusreiät, kolot magneeteille ja pohjaurat kaapelille ja kohotekstille.
Sitten kiinnike alkaakin olla jo valmis magneetteja odottelemaan.

Valmis palikka näyttää ekaksi tulosteeksi yllättävänkin hyvältä. Tulostusmateriaalina oli PETG-muovi, joka on juomapulloista tuttua PET-muovia terästettynä glykolilla, joka alentaa hieman sulamislämpötilaa. Lämpöä oli silti 255C jotta kerrokset tarttuvat kunnolla ja lopputulos on vahva.

Anturin kiinnitysmagneetteja odotellessani suttasin vielä kasaan tulpat ruuvinreikiä varten ja tulostin ne kumimaisesta polyesterimateriaalista.
OpenSCAD-ohjelmassa on helppo käyttää kiinnikkeen runkoa leikkurina, jolla jokaisesta tapista saa täydellisesti oikean muotoisen kun ne tässä ovat pikkasen yksilöllisiä kukin. Kumimaisia tulppia ei tartte liimata, joten anturin saa irti ilman väkivaltaa tarpeen vaatiessa.

Piirtelin myös yksinkertaisen kapulan vastinmagneettien kiinnittämiseksi, mutta jätin sen tulostamisen odottamaan magneetteja. Tarttee vielä miettiä leipooko magneetit jollain valuepoksilla kiinni vai yrittääkö ne hivuttaa sisään kesken tulostuksen ja tulostaa kannen umpeen.
Neodyymimagneetit on päällystetty ohuella nikkelikerroksella, mutta jos se vaurioituu niin korroosia syö magneetit ilmeisesti alta aikayksikön. Jonkinlainen lisäsuojaus siis paikallaan.

Pariin kertaan piti lukea mitä ihmeen rakettia nyt oikein asentelet. Jotkut osaa. Koitas vesillekin ehtiä, mä ehdin jo.

Siistiä. Kiitos että jaat nämä rakentelut kanssamme
T. M

MMan kirjoitti:Siistiä. Kiitos että jaat nämä rakentelut kanssamme
T. M

Terve vaan sinne pohjoiseen ja itekin tykkään kovasti rakentelujuttuja lueskella, joten yritän aina vähän omistakin räpellyksistä juttua laittaa.

Jorkki

catch_a_fish kirjoitti:Pariin kertaan piti lukea mitä ihmeen rakettia nyt oikein asentelet. Jotkut osaa. Koitas vesillekin ehtiä, mä ehdin jo.

Terve Joni,

Ei tässä itekään vielä tiedä tuleeko siitä mitään, mutta ainakin oon vähän yrittäny. Ensi viikolla varmaan selviää lisää kun magneetit tulevat.

Kajakit ovat vielä pressujen alla, ei oo hirveä polte vielä päässyt iskemään vesille. Yleensähän se on syksyyn muutenkin painottunut enemmän, mutta varmaan se taas siitä lähtee kun ekan reissun saa tehtyä.

Pikkasen taas jatkoa tohon kaikuanturin magneettikiinnikkeen virittelyyn.

Olen siis yrittelemässä virtaviivaisen magneettikiinnikkeen tekoa kajakkikäyttöön Garminin GT20-TM kaikuanturille.

Projekti on edennyt siihen vaiheeseen, että tilaamani magneetit tulivat..ja osittain myös menivät, sillä vaikka oli olevinani varovainen niin isompi magneettipakka lähti käsistä ja pari magneettia meni palasiksi. Olin tietty 'säästänyt' enkä tilannut tarpeeksi varamagneetteja, joten pikkasen täytyy taas odotella.

Sen verran kerkesin testaamaan, että anturin pysyvyyden kanssa tuskin tulee ongelmia. Nämä pienetkin magneetit ovat aika rajuja kapistuksia. Laskeskelin, että jos noi anturin magneetit päästää suoraan vastakkain, niin pitoa on satakunta kiloa ja ton 5,5mm muovinkin läpi vielä reilu 17kg. Varmaan tossa olisi vähän pienemmätkin vielä riittäneet, mutta tietty muovi on liukasta, joten pelkkä puristusvoima ei kaikkea kerro.
Sormet kannattaa kumminkin pitää pois välistä sillä kiinnittyminen on aika räväkkä tapahtuma. Laskin, että loppuvaiheessa kiihtyvyys on yli 1000g jos magneetit päästää suoraan vastakkain. Ei ihme, että sirpaleet herkästi lentävät.

Kun noi magneetit on nyt asennettu noin pitkittäin, niin ne antavat jonkin verran myöten pituussuunnassa eli napoja pitkin liikuttaessa. Se onkin ihan hyvä jos toi vastakappale tulee joskus liimattua kajakkiin pysyvästi kiinni. Anturi ehkä säilyy ehjänä törmäystilanteessa ja liukuu vaan irti. Pystysuunnassa liitos on huomattavasti jäykempi sillä silloin navat pyrkivät suoraan irtoamaan.

Tulostin jo ton vastakappaleenkin valmiiksi kun totesin, että ei sinne kesken printtauksen oikein voi mennä noiden magneettien kanssa säheltämään, tulee vaan lisää sirpaleita.

Tossa sovituskuvassa puuttuu vielä epoksi, jolla magneetit on tarkoitus liimata kiini.

Oletko testannut aiheuttavatko noin voimakkaat magneetit jo häiriöitä? Näyttääkö vaikka kompassi jo ihan mitä sattuu?

catch_a_fish kirjoitti:Oletko testannut aiheuttavatko noin voimakkaat magneetit jo häiriöitä? Näyttääkö vaikka kompassi jo ihan mitä sattuu?

En ole vielä kattavasti kerennyt testata, mutta näyttäisi tässäkin simulointi antaneen varsin realistisen kuvan. Toi 30mm-magneeteista koostuva yksikkö ei juurikaan näy kompassissa vaikka vie melkein viereen. Pienikin irtomagneetti sotkee kompassin täysin. Tuskin se pidempi 40mm pakka juurikaan tilannetta muuttaa.

Syynä on se, että magneettien välillä kenttä kulkee käytännössä suoraan magneetista toiseen (kajakkimuovin läpi) ja magneettien takana taas teräkset johtavat magneettivuon, joten hajakenttiä ei hirveesti pääse syntymään. Samalla saavutetaan maksimaalinen pitovoima.

Samaa systeemiä noudatetetaan esimerkiksi kiintolevyjen sisällä. Niissähän on tosi vahvat magneetit lukupäätä liikuttavassa lineaarimoottorissa ja magneettisesti herkät levyt ihan vieressä. Niissä magneetit ovat kokonaan teräksisen kehän sisällä ja karkuun ei pääse juurikaan hajakenttiä.

Kaikuanturivirittelyt taas vähän edenneet kun tuli uusi lähetys magneetteja rikkomieni tilalle.

Tällä kertaa onnistuin ne ehjänä liimaamaan ja jopa oikein päin.
Aikamoista söhräämistä voimakkaiden magneettien ja tahmean epoksin kanssa, joten aika helposti voi suunnankin mokata.
Juoksevampi valuepoksi olisi ollut näppärää, mutta tällä kertaa mentiin rautakaupan hitaasti kovettuvalla tuubiliimalla.

Kävin jo vähän pihalla sovittelemassakin ja toistaiseksi kaikki vaikuttaa hyvältä.
Anturin saa useampaankin paikkaan hyvään asentoon ja magneettien pito vaikuttaisi olevan riittävä.

En vielä pistänyt korkkeja ruuvinreikiin, mutta sen jälkeen alkaisi olla koeajoa vaille valmis.

Projektin voi vielä pilata jos hydrodynamiikka osoittautuukin ihan surkeaksi tai jos vertikaalisiima ei malta pysyä pois anturin välistä, mutta näistä seuraavassa viestissä kunhan saan itseni vesille.

Tänään kävin vihdoin vesillä testaamassa kaikuanturin uutta magneettikiinnikettä.

Tunnelmat ovat aika pitkälle myönteiset, mutta parannettavaakin löytyy.

Anturi on helppo asentaa ja pysyy mainiosti kiinni.
Luotaimen kuva on hyvä ja häiriötön.
Melontavastusta ei ainakaan pikkutuulessa mitenkään noteerannut, pikkasen enemmän liplatusta ja aaltovanaa tulee anturin puolelta, joten varmaan sitä vastustakin jonkin verran on.

Huonona puolena sanoisin, että tuli ehkä hieman liian eteen eli jyrkälle osalle toi kulma asetettua. Kajakki on siinä kohtaa jo aika kapea ja vertikaalisiiman saa kyllä sohlattua anturin väliin jos vähän yrittää. Onneksi se lähtee myös melko helposti sieltä pois, mutta kalan kiini ollessa silti varmaan kuumottava tilanne.
Kokeilin myös kalastamista toiselta puolelta, mutta olen niin tottunut kalastamaan oikealta, että luultavasti tulostan vielä toisen kiinnikkeen, joka asennetaan vasemmalle puolelle. Ehkä tulostan sen vielä loivemmalla kulmalla, jolloin anturin saa kajakin leveämmälle kohdalle ja vähän syvemmälle veteen. Samalla kiinnike mahdollisesti vähän myös madaltuisi.

Sain uusia muoveja tsekeistä, niin laitoin vasemmanpuoleisen kiinnikkeen tulostumaan. Muovina edelleen PETG, mutta tämä tuntuu tulostuvan vähän alemmissa lämpötiloissa.
Lopuksi taas liimaus ihan marketin Bison Universal epoksilla ja sitten tulppien tulostus loistavalla hollantilaisten FPE (Flexible Polyester)-materiaalilla.

Hemmetti. Tuohan näyttää hienolta!
Idean saanee varmaan pölliä ja piirrellä 4x:n pilkkianturille oman?

JyriT kirjoitti:Hemmetti. Tuohan näyttää hienolta!
Idean saanee varmaan pölliä ja piirrellä 4x:n pilkkianturille oman?

Sen takiahan näitä rakentelujuttuja tänne laitellaan, että saa ideoita kiertoon. En nyt vieläkään osaa varmaksi sanoa jääkö toi käyttöön kun rungon sisällä oleva foami/vesi toimii niin hyvin eikä ole missään oloissa tiellä, mutta katotaan nyt muutaman reissun jälkeen.

Mihis sä meinasit pilkkianturin kiinnittää?

Samalviisiin kajakin pohjaan, mut siihen tuli muutos.
Oli toisaalla kaupan edullinen peräpeilianturi.

Tässä on nyt muutama reissu tullut tehtyä ton vasemmanpuoleisen kaikuanturikiinnikkeen kanssa ja tunnelmat ovat edelleen vähän fifty-sixty.

Toimii kyllä oikein hyvin, mutta onko parempi kun toi aiempi foamikehikkoasennus?
http://www.kalamies.com/kalastus-keskus ... 9#p1171477

Sanoisin melkein, että tasapeli.
Fakta on, että vedellä täytetty foamikehys toimii erittäin hyvin ja on täysin turvassa kaikelta ulkoiselta vaaralta. Miinuksena siinä on, että lämpötila päivittyy tosi hitaasi ja tietty pikkasen on vedellä lootraamista, mutta itse luotainnäyttö pelaa tosi hyvin.

Magneettianturin asentaminen on aavistuksen helpompaa ja lämpötilanäyttö pelaa oivallisesti, mutta sitä tarttee kumminkin pikkasen varoa rantautuessa. Pientä ääntä tulee myös vedestä nousevasta piuhasta, joten ihan yhtä vaivihkaa ei eteneminen suju. Kalaa on kyllä tullut ihan kivasti, joten siihen se ei vaikuta. Jonkinlainen hytinä on, että pikkasen huonommin jigi näkyisi kun eri puolelta kalastaa eli keskiasennukselle tästä pieni etu.

Hyvänä puolena on, että voin jatkossa asentaa anturin mielialan mukaan ihan kummalla tavalla vain. Kaiken kaikkiaan ollut opettavainen ja hauska projekti.