Kuhan alamitta ja sen nosto, äänestys

[tapio300]

Aiheesta on tälläkin palstalla ollut aiemmin juttua.

Vuosi 2005: http://www.kalamies.com/kalastus-keskus ... itta-36154

Vuosi 2009: http://www.kalamies.com/kalastus-keskus ... ntaa-31771
Aloitusviestistä löytyy myös teksti Helsingin yliopiston professorin vieraskynä-kirjoituksesta. Tässä siitä pieni lainaus:

Ruotsin Hjälmaren-järvellä kuhan alamittaa nostettiin 40 senttimetristä 45:een vuonna 2001. Samalla verkon pienintä solmuväliä kasvatettiin 50 millimetristä 60:een. Vuosien 1996-2000 keskisaalis, 59 tonnia, nousi 153 tonniin vuosina 2001-2007. Viereisellä Mälaren-järvellä pyyntikokoa ei muutettu ja kuhasaalis pysyi entisellä tasolla.

Sana Ruotsi toistuu jokaisella suomen kielisellä kalastusforumilla jatkuvasti entistä enemmän. Mitä tästä voisi päätellä?

Tätä lässytystä on nyt käyty jo vuositolkulla.
Tässä nimikkeellä kalataloussuunnittelija työskentelevän miehen kommentti parin kuukauden takaa:
http://yle.fi/uutiset/kuhan_alamitan_ka ... ta/6534367
Suunnittelija on sitä mieltä, että alamitan nosto 3 sentillä aiheuttaa:

Saarisen mukaan saaliin määrä kasvaisi ennalleen aikaisintaan kahdeksan vuoden kuluttua alamitan nostosta.

Vaikka turkulaiset ovat joskus vähän erikoista väkeä ja vaikka jokainen Turussa kuhastamassa käynyt on varmaan miettinyt onko Saaristomeren kuhakanta pilattu täydellisesti, niin ei jumalauta, jos kalataloussuunnittelija pokerinaamalla vetelee Ylelle, että kuhan kasvu 3 cm isommaksi kestää 8 vuotta. Laskennallisestihan saaliin (lihan) määrä palautuisi ennalleen jo ennen tuota 3 cm kasvua, koska paksuus kasvaa tuossa mitassa kalassa enemmän kuin pituus. Tämä laskenta menee luultavasti jo yli suunnittelijan hilseen.
Tässä edellä mainitun professorin vastine: http://yle.fi/uutiset/tiedemies_kuhan_a ... ta/6535604

Suomessa on ilmeisesti (Itä-Suomessa?) muutama järvi, joissa on runsas kääpiöitynyt kanta, ja tässä äänestyksessä ei mietitä niitä.

Ylämittapohdinnoille tuli vain yksi vaihtoehto niiden lukumäärän kurissa pitämiseksi.


edit 1: Helsingin Sanomien mukaan (03/2013) Helsinki aikoo nostaa alamitaan 45cm:iin ja verkon 55 mm:iin. Samaan aikaan Saaristomerellä vielä pohditaan nostettaisiinko verkkorajaa ensin 45mm:iin:
http://www.vakka.fi/uutinen.phtml?id=4711
http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta ... a+kutistuu

Saaristomeren kuha kutistuu:
Nykytilanteessa osalla Saaristomeren kalastusalueista on voimassa 43 millimetrin minimisolmuväli, mutta jotkut kalastusalueet ovat muuttaneet rajoitukset suosituksiksi. Rajoitusten puuttuminen voi johtaa siihen, että kuhaa kalastetaan yhä pienemmillä solmuväleillä, ja lopputuloksena on yhä hidaskasvuisempi kuhakanta.

[pike]

Viime kesänä innostuin itse kuhahommista. Miulle oli helppo päätös ottaa käyttöön omat mitat. Itse harvennan kantaa 50-60cm välistä. Tuosta pienemmät ja isommat pääsee kasvamaan. Ihan riittävästi on tyhjää järvärin perässä vedetty, joten ei haittaa jos joskus tulee kuhajahdissakin mp. Toisaalta vaikka kala on hyvää niin en mie sitä päivittäin halua syödä. No tällä keinoin ei varmasti maailmaa pelasteta, mutta voihan jokainen pähkäillä mikä olisi itselle sopiva ideologia kalastuksen suhteen. Mitä sieltä järveltä haetaan - laatikko kaupalla kuhaa vai elämyksiä? Noiden isompien kuhien vapauttamisesta saan ainakin itse mukavan fiiliksen, paljon paremman kuin papin käytöstä...

[Jussijii]

Se kookkaamman vapautetun kuhan eka potku vapauteen...
Ehdottomasti välimitan kannalla. Kookkaampien kuhien preparointikin vaatii jo sirkkeliä ja kirvestä! Sellaiset 50cm kahta puolen olevat on niin paljon helpompia ruokakaloja.

[Jawa]

Ketjun aloitusviestissä tuli oikeastaan jo kaikki oleellinen, 37-45cm kuha on täysin keskenkasvuinen ja eipä niissä syömistäkään ole nimeksikään. Jos alamitta nostettaisiin 50cm kohdalle niin varmaan siinä jokunen vuosi menisi ennenkuin kalojen keskikoko nousisi, tuskin kuitenkaan kahdeksaa vuotta. Niissä paikoissa missä kanta on ylitiheä ja "kääpiöitynyt" saattaisi olla kannan harventaminen paikallaan ennen alamitan nostoa, luulisin.

Viime kesänä tuli pidetty kuhalle 50cm alamittaa, aiemmin pitänyt 45cm. Aina ei pääse kalaa syömään mutta eipä tuo haittaa, samoilla linjoilla Piken kanssa että eipä sitä päivittäin haluakaan syödä. Vielä ei ole riittänyt pokeri monikiloisten kuhien vapauttamiseen mutta lupaan parantaa tapani

[Aavikkosammakko]

Ehdottomasti alamitan nosto tuohon 45cm, ainakin nyt alkuun. Sekin olisi huima parannus nykyiseen 37 senttiin!

[Jussijii]

Meillä täällä keski-suomessa tuo 45cm raja on ollut alamittana monella kalastusalueella jo vuosikausia.

[tapio300]

Ketjun aloittajan ääni meni kohtaan viisi.

[Haukkivesku]

Kyllä 37cm on liian pieei mutta ikävä kyllä sopiva
annoskoko ravintoloihin ja muuhun myyntikäyttöön...

Tulee siistejä jä syömäkokoisia fileitä.

[pikeye]

Mielestäni oman enkkakuhan voi halutessaan tuoda kotiin asti ihan hyvillä mielin, kunhan kala on siis laillisesti mitallinen tapaus. Seuraavan samankokoisen voi sitten päästää jo takaisin, kun uutuusarvoahan sillä ei enää taida olla.

Jos tuo kotiin ainoastaan enkkakaloja, oma kalastus menee pitkässä juoksussa pakostakin kestävämpään suuntaan. Jos haluaa toisinaan syödä enkkaa pienempiäkin yksilöitä, kannatan jonkinlaista välimittaa.


--pikeye

[pike]

Se on lopulta aivan sama mitä mieltä näillä foorumeilla tai kalastajien keskuudessa ollaan. Samasta aiheesta eli järvilohen alamitan nostosta on keskusteltu jo useampi vuosi täällä Suur-Saimaalla. Lähes kaikki vapaa-ajankalastajat olisivat valmiita nostamaan järvilohen alamitan 60cm. Kovin vastustus tulee alueen sihteeriltä sekä ammattikalastajilta. Se on vaan niin, että meidän lupatuloista tulleet rahat pyöritetään kalan kasvatukseen ja istuttamiseen. Ja lopuksi ammatikalastajat käärivät osansa. Tässä oravanpyörässä ei paljoa vapaa-ajan kalastajien äänet paina.

Tässä pari lainausta Juha Köresaarelta vetouistelu.comista:

"Kuten olen tässä foorumissa aiemmin maininnut, kokouksessa Suur-Saimaan sihteerinä toimiva paikallisen kalatalouskeskuksen kalatalousneuvoja piti mm. saimaannieriän alamitan nostamista tarpeettomana, koska hänen mukaansa nieriä ei todennäköisesti edes kasva Suur-Saimaalla yli 40 senttiseksi. Ammattikalastajien edustaja taasen kertoi kokouksessa, että sekä tieteellisesti, että käytännössä todennettu näyttö alamitan nostamisen positiivisesta vaikutuksesta saaliskalojen keskikoon kasvuun ei pidä paikkansa. "

http://www.mmm.fi/attachments/vapaaajan ... _netti.pdf

"Lainaus samaisesta MMM:n raportista:

Kalaveden osakaskunnat ovat istuttaneet kaloja vesistöihin vuosittain lähes 5 milj. eurolla. Istutustoiminnan yhtenä tavoitteena on turvata kalastavien kansalaisten mahdollisuudet saada mieluista kalansaalista. Kalavesien osakaskunnissa kalavesien hyväksi tehtävä työ on pääasiassa talkootyötä, jonka arvon on mitattu olevan yli 1,2 milj. euroa vuodessa.

Mitäs luulette, kumpi on taloudellisesti järkevämpää:

A) Korottaa verkkojen solmuvälejä ja nostaa alamittoja, jolloin turvataan kalojen luontainen lisääntyminen

B) Jatkaa tiensä päähän tullutta istuta-ja-ongi tyyppistä toimintaa


Entäpä kummasta vaihtoehdosta Kalatalouden keskusliitto ja kalatalouskeskukset hyötyvät taloudellisesti enemmän?"

[vlasek]

Eihän toi oravanpyärä tule loppumaan ennen, ku meillä on jotain myytävää kalastusmatkailullisessa mielessä. Ja tää ei tarkoita vain kotimaista kalastusmatkailua, vaan myytävää pitäs olla ulkomaisilla ekojoonaksille, jotta touhu sais kansantaloudellisesti merkittävä leiman. Se viimekädessä pakottais kestävään kalavesipolitiikkaan.

Kolmen-neljän ison muutoksen pitäs tapahtua kuitenkin ennen, jotta tuohon ois edes valmius. Niin pitkään, ku nykyinen jokaiselle jotain, ei kenellekkään mitään; määrä korvaa laadun mentaliteetti jyllää, näit topikkei voi avata vielä vuonna 2050.

Välimitta ja max 2 kalaa per vrk. Se tuo myös rauhaa kalapaikoille ja kaloille. Saavi ja lihalaatikko-osasto karsiutuu veke(yleinen mielekkyys, laatu ja turvallisuus vesillä paranee). Hälinä ja ruuhka vähenee. Iso kuha tarjoaa parempaa sporttia. Yksinkertaista.

[devas]

Saaristomeren kuhakanta on tällä hetkellä monilukuinen, mutta kalan keskikoko tosiaankin on surkea. Potentiaalia on valtavasti, koska esim. Mynälahti tuottaa järkyttäviä määriä kuhaa vuosittain, _mutta_ verkkokalastus sielläkin on järjetöntä. Yksi semi-pro (lol) verkkomies kertoi, että siellä on keväällä helposti n.1500 verkkoa...

Mielestäni kuhalle ei voida tässä tilanteessa asettaa yleispätevää alamittaa, koska kantojen koko ja vahvuus vaihtelevat suuresti eri vesistöissä. Kannattaisin kuitenkin, että kuhan alamittaa nostettaisiin porrastetusti Saaristomerellä:

2013: 40cm
2015: 45cm
20xx: --->

Koska itse aktiivisesti tuolla jigikalassa käyvänä, voin kertoa ettei mitta kalan saaminen ole tuolla aina helppoa... Henkilökohtainen alamitta on ollut jo vuosia tuo 40cm.

Kaikki tämä on kuitenkin turhaa, koska valvonta on olematonta, verkokalastusta ei säännellä riittävästi... Toivoa paremmasta kuitenkin on, koska sarvikuonot eivät onneksi ole kuolemattomia...

[Coregonus]

Kyllähän tuo hyvä olisi Saaristomerelläkin saada alamitta 45 senttiin. Ja tuo mitan nostaminen ensin 40 cm ja 2-3 vuoden päästä 45 olisi hyvä systeemi.

Tai jopa 40 cm -> 2 vuotta 42 cm -> 2 vuotta 45.

Nykyinen alamittahan on täysin järjetön.

[mylläri]

Vaikka turkulaiset ovat joskus vähän erikoista väkeä ja vaikka jokainen Turussa kuhastamassa käynyt on varmaan miettinyt onko Saaristomeren kuhakanta pilattu täydellisesti, niin ei jumalauta, jos kalataloussuunnittelija pokerinaamalla vetelee Ylelle, että kuhan kasvu 3 cm isommaksi kestää 8 vuotta. Laskennallisestihan saaliin (lihan) määrä palautuisi ennalleen jo ennen tuota 3 cm kasvua, koska paksuus kasvaa tuossa mitassa kalassa enemmän kuin pituus. Tämä laskenta menee luultavasti jo yli suunnittelijan hilseen.

Tapion omassa laskennassa on todella iso virhe, koska et huomioi mitenkään luontaista kuolevuutta. Jos alamitta nostetaan 37 cm 45 cm, niin kaikki 37 cm kalat eivät elä niin vanhoiksi että saavuttaisivat 45 cm pituuden. Tämän vuoksi hidaskasvuisia kantoja ei kannata kalastaa korkealla alamitalla.

Äänestykseen en ota nyt kantaa.

[Aavikkosammakko]

Tapion omassa laskennassa on todella iso virhe, koska et huomioi mitenkään luontaista kuolevuutta. Jos alamitta nostetaan 37 cm 45 cm, niin kaikki 37 cm kalat eivät elä niin vanhoiksi että saavuttaisivat 45 cm pituuden. Tämän vuoksi hidaskasvuisia kantoja ei kannata kalastaa korkealla alamitalla.

Äänestykseen en ota nyt kantaa.

Voi morjes mitä päättelykykyä. Kalastetaan ne kaikki kuhat jo vaikka 30cm mittaisina kun niitä kuitenkin kuolee siinä 30cm -> 37cm välillä niin paljon!

Tuossa varmaan kannattaa huomioida myös se, että se 45cm kala ehtii kutea, ja on myös reilumman kokoinen, joten niitä ei tarvitsekaan saada yhtä montaa kuin niitä pienempiä rääpäleitä samoihin kiloihin päästäkseen.

[mpk]

Eihän noissa pikkukuhissa oo ees syömistä. Kuhalle passeli silmäharvuus on 65mm se antaa sitä kalaa, jolla on ollu jo mahdollisuus kudulle.

Ite oon ihmetelly tuota 37 alamittaa mistä se johtuu? Joku sano mulle, että mereltä se alamitta tulee. Sisävesissä en oo ainankaan kenenkään tuommosia pikkukaloja ruokapyyntii kuullu ottaneen, johan ne affenetkin on isompia.

Alamitan nosto tonne 45+ ja kollipyynnin rauhoittaminen auttas monessa paikassa.

Kyllähän tähän aikaan tuo jigi/vaappu on verkkoa parempi pyydys ja siinä mielessä se vanha kuturauhoitus olisi poikaa.

[mylläri]

Eipä se kuhan sukukypsyys ole pituudesta kiinni, vaan iästä. Ensikutijoiden kohdalla puhutaan aika lailla eri kokoluokan kaloista saimaalla vs. saaristomerellä.

En kuitenkaan jaksa alkaa tästä sen perusteellisemmin vääntämään, koska ei minua haittaa vaikka alamitta olisi koko suomessa 45 cm. Hyvä vaan että on isoja kaloja.

[catch_a_fish]

Eihän noissa pikkukuhissa oo ees syömistä. Kuhalle passeli silmäharvuus on 65mm se antaa sitä kalaa, jolla on ollu jo mahdollisuus kudulle.

Ite oon ihmetelly tuota 37 alamittaa mistä se johtuu? Joku sano mulle, että mereltä se alamitta tulee. Sisävesissä en oo ainankaan kenenkään tuommosia pikkukaloja ruokapyyntii kuullu ottaneen, johan ne affenetkin on isompia.

Alamitan nosto tonne 45+ ja kollipyynnin rauhoittaminen auttas monessa paikassa.

Kyllähän tähän aikaan tuo jigi/vaappu on verkkoa parempi pyydys ja siinä mielessä se vanha kuturauhoitus olisi poikaa.

Alamittapähkäilyn sijaan osakaskunnat voisivat rohkeammin tehdä päätöksiä ala- ja ylämitoista. Joku 50-65 voisi olla suuntaa antava, mutta paikallinen sääntely on ihan hyvästä varsinkin kuhan osalta. Itselleni tutuimmilla vesillä kuhakanta on sellaisessa tilassa, että kuha on mun puolelta saanut olla rauhassa jo kohta 20 vuotta.

Varsinaista rauhoitusaikaa en kannata vanhassa muodossa. Kesäkuussa on myöhäistä rauhoittaa, kutu on silloin jo ohi.

[mpk]

Nuo alamitat ja rauhoitukset tulisi kaikkien kalalajien suhteen määrittää järvi/aluekohtaisesti. Näin saisimme todellista hyötyä aikaan. Rajoitteiden tulisi lisäksi pohjautua tutkittuun tietoon, ei mutuun. Lisäksi jos kalakanta on vesistössä istutusten varassa, silloin kalastus tulisi sen lajin osalta kieltää ko vesistössä.

[Jussijii]

Lisäksi jos kalakanta on vesistössä istutusten varassa, silloin kalastus tulisi sen lajin osalta kieltää ko vesistössä.

No mitäs järkeä tässä on. Eikö nimen omaan tällöin istutukset tehdä juuri kalastettavaksi. Vai pitäisikö kalastus kaikilla kirrelammilla kieltää? Järvärin kalastus pitäisi lopettaa kaikkialla muualla kuin Saimaalla? Kuhat kuolkoot wanhuuteen!

[muupeli79]

Pistin 5 vaihtoehdon, kun sopivaa ei ollut. Onko kuha jotenkin vaikeuksissa suomessa? 40-45cm on paras filekala, sen kokosia mieluiten ottaisin. Miks sitä kuhaa pitää joka läpeen istuttaa niin v***sti? Järvi/vesistö kohtaiset rajoitukset minunkin mielestä parempi, kuin koko maan kattava. Jos jossain vesistössä on nälkiintynyttä kuhaa 30-40cm suurin osa(näitä istuttamalla "pilattuja" järviä on), niin eikö se ole sama sieltä pois ottaa?

[tapio300]

Tapion omassa laskennassa on todella iso virhe, koska et huomioi mitenkään luontaista kuolevuutta. Jos alamitta nostetaan 37 cm 45 cm, niin kaikki 37 cm kalat eivät elä niin vanhoiksi että saavuttaisivat 45 cm pituuden. Tämän vuoksi hidaskasvuisia kantoja ei kannata kalastaa korkealla alamitalla.

Siis minä puhun kolmen sentin nostosta ja sinä kahdeksasta, ja väität, että minulla on se iso virhe? Väitätkö siis, että esim Saaristomerellä on kanta, joka ei elä yli 40 senttiseksi?

Saaristomeren kuhakanta on tällä hetkellä monilukuinen, mutta kalan keskikoko tosiaankin on surkea. Potentiaalia on valtavasti, koska esim. Mynälahti tuottaa järkyttäviä määriä kuhaa vuosittain, _mutta_ verkkokalastus sielläkin on järjetöntä. Yksi semi-pro (lol) verkkomies kertoi, että siellä on keväällä helposti n.1500 verkkoa...

Mitä tuolla ollaan kuhapilkillä käyty, jos aikoo 40cm pitää alamittana, niin jää ruokakala saamatta. Mistä se sitten kertoo..

[tapio300]

Pistin 5 vaihtoehdon, kun sopivaa ei ollut. Onko kuha jotenkin vaikeuksissa suomessa? 40-45cm on paras filekala, sen kokosia mieluiten ottaisin. Miks sitä kuhaa pitää joka läpeen istuttaa niin v***sti? Järvi/vesistö kohtaiset rajoitukset minunkin mielestä parempi, kuin koko maan kattava. Jos jossain vesistössä on nälkiintynyttä kuhaa 30-40cm suurin osa(näitä istuttamalla "pilattuja" järviä on), niin eikö se ole sama sieltä pois ottaa?

Pitääkö sen olla vaikeuksissa ennen kuin voidaan tehdä parannusta?

Kuten aloitusviestissä mainitaan niin noita kääpiöityneitä kantoja ei tässä mietitty.. Niihin ei sitäpaitsi vaikuta onko alamitta 37 vai 40, ongelma säilyy silti.

[PFCompany]

Kohta 5. ehdottomasti. Mutta toisaalta valveutuneet kalamiehet toteuttavat tätä itse ja ne jotka eivät tuota toteuta, tuskin ees saavat niin merkittäviä määriä...

Mutta se laki takaisin mikä rauhoittaa Kuhan kudun!

[jänis]

Tuo 40cm olis passeli mun jävellä. Itse olenkin sitä jo pitänyt parivuotta! Syömäkalat otan 40-45cm koosta ja muut takasi.