Onko mitään arvoa?
Tästä alemmasta saa tehtyä kahluukepinkin
Pari vapaa
Alueen säännöt
Täällä keskustellaan kaikesta wanhasta kalastukseen liittyvästä. Wanhat uistimet, välineet ja kaiken maailman tunnistuskysymykset.
Kalamies.com foorumin yleissäännöt
Täällä keskustellaan kaikesta wanhasta kalastukseen liittyvästä. Wanhat uistimet, välineet ja kaiken maailman tunnistuskysymykset.
Kalamies.com foorumin yleissäännöt
Pari vapaa
Mitään käryä noista?
Onko mitään arvoa?
Tästä alemmasta saa tehtyä kahluukepinkin
Onko mitään arvoa?
Tästä alemmasta saa tehtyä kahluukepinkin
Re: Pari vapaa
lasikuituvapa taitaa olla allaoleva. nyt nappaasta v. 1960.
bambusta:
mitä kaikkea aihioon kirjoiteltu ?
joku tanskalainen esim. "HALK" , "MESTA" , "SEKO" (onpa omituisia nimiä vanhoilla tanskalaisilla vavanvalmistajilla..) tai sitten olen ihan väärässä maassa..? veikkailin tanskaa sen perusteella jos vavassa lukisi: danisk, ja se tarkoittaisi tanskaa.. ??
bambusta:
mitä kaikkea aihioon kirjoiteltu ?
joku tanskalainen esim. "HALK" , "MESTA" , "SEKO" (onpa omituisia nimiä vanhoilla tanskalaisilla vavanvalmistajilla..) tai sitten olen ihan väärässä maassa..? veikkailin tanskaa sen perusteella jos vavassa lukisi: danisk, ja se tarkoittaisi tanskaa.. ??
- Liitteet
-
- IMG_2341.JPG (90.65 KiB) Katsottu 9570 kertaa
Re: Pari vapaa
Mä koitan huomen saada parempaa kuvaa tosta tekstistä.
En itekää täysin selkoa saa mitä siinä lukee
En itekää täysin selkoa saa mitä siinä lukee
Re: Pari vapaa
Tos ois kuvat tekstistä.Muuta en vavasta löytänyt.
Nordin gurre danisk
Nordin gurre danisk
Re: Pari vapaa
pähkäilyä vavasta ja kirjoituksesta. ilman mitään varmaa tietoa. että olen voinut lähteä väärille jäljille.. mutta voisi olla näinkin:
olisikin norden. silloin voisi tarkoittaa pohjoismainen, tanskaksikin.
"gurre" =
(käännösautomaatti kertoo että tarkoittaa saksaksi: kujertaa. joo.. voisi sopia vavan nimeksi.
saksalaisia vavanvalmistajia: http://traditionalfisherman.com/viewtop ... 38&t=11684
tutkailin vähän vanhempia DAM kuvastoja. vanhin minkä löysin oli v. 1958 ja tuolloin DAM oli jo siirtynyt pääasiassa lasikuituun vavoissa (paitsi perhovavat) pitäisi olla vanhempia kuvastoja. dammin vavasta pitäisi kyllä löytyä "pässi logo".)
mutta jos lähdetään tanskan haaraan tutkimaan niin. gurre on järvi ja pieni paikkakunta tanskassa:
http://naturstyrelsen.dk/naturoplevelse ... gurre-soe/
http://translate.google.fi/translate?hl ... rev=search
http://translate.google.fi/translate?hl ... rev=search
mikähän meininki ollut järvellä ( ja kylällä) noin 30 - 50 luvuilla. urheilukalastusmielessä ?
danisk = jos olisi dansk niin voisi merkitä tanska/tanskalainen. MUTTA siinä on tuo "i" ??
(hämäsi pari sekuntia tuo oikean yläkulman kynä: mietin että miten ihmeessä voi vavassa olla ce merkintä.. näyttää kuusikulmaisena ja melko samanvärisenä vavan osalta..)
nordin =Nordin gurre danisk
olisikin norden. silloin voisi tarkoittaa pohjoismainen, tanskaksikin.
"gurre" =
(käännösautomaatti kertoo että tarkoittaa saksaksi: kujertaa. joo.. voisi sopia vavan nimeksi.
saksalaisia vavanvalmistajia: http://traditionalfisherman.com/viewtop ... 38&t=11684
tutkailin vähän vanhempia DAM kuvastoja. vanhin minkä löysin oli v. 1958 ja tuolloin DAM oli jo siirtynyt pääasiassa lasikuituun vavoissa (paitsi perhovavat) pitäisi olla vanhempia kuvastoja. dammin vavasta pitäisi kyllä löytyä "pässi logo".)
mutta jos lähdetään tanskan haaraan tutkimaan niin. gurre on järvi ja pieni paikkakunta tanskassa:
http://naturstyrelsen.dk/naturoplevelse ... gurre-soe/
http://translate.google.fi/translate?hl ... rev=search
http://translate.google.fi/translate?hl ... rev=search
mikähän meininki ollut järvellä ( ja kylällä) noin 30 - 50 luvuilla. urheilukalastusmielessä ?
danisk = jos olisi dansk niin voisi merkitä tanska/tanskalainen. MUTTA siinä on tuo "i" ??
(hämäsi pari sekuntia tuo oikean yläkulman kynä: mietin että miten ihmeessä voi vavassa olla ce merkintä.. näyttää kuusikulmaisena ja melko samanvärisenä vavan osalta..)
Re: Pari vapaa
Tost nordinist kyl puuttuu ii:n piste mikä on daniskis ni saattaaha se olla norden?
Mut en kyl ite varmast osaa sanoa mitä siinä lukee
Onkoha toi kahluukeppi liitos orikinaali vai oma viritys?
Meinaatkos et keppi ois noin vanha?30-50 luvulta?
Mut en kyl ite varmast osaa sanoa mitä siinä lukee
Onkoha toi kahluukeppi liitos orikinaali vai oma viritys?
Meinaatkos et keppi ois noin vanha?30-50 luvulta?
Re: Pari vapaa
täältä ongittua tietoa: http://www.grejsamler.dk/vidste-du-at.htm
näillä sivuilla tietoa muutenkin vanhoista tanskalaisista kalastusvälineistä.
näyttäisi ? että NORDEN on ollut tanskalainen kalastusvälinevalmistaja joka tehnyt ainakin vapoja.
alla olevat lainauksia sivustolta:
############################################################################################
Hei L. F.
No, voimme yrittää liittää hieman historiaa teidän sauva, joka on tuotettu Rod Factory NORDEN Viby J. Århus. Yhtiö oli kuin niin monet muutkin vuotta sodan jälkeen, kun tuontikielto ja valuutan rajoitukset vaikeuttivat kotiin ostaa ulkomaisia tavaroita, varsinkin jotain ehkä ole niin tärkeää yhteiskunnalle kalastusvälineet. Tämä antoi tilaa yritteliäitä ihmisiä, jotka alkoivat vaihde valmistuksen tässä maassa.
Jesper Kristensen alkoi vuonna 1947 Henry Max ja Sv. Thærøe tehdas, ja alkaa käyttää yhdellä kädellä, myöhemmin kehitetty jyrsinkoneet höyläys splitcanestængernes jakaja, aivan kuten itse maksoi ja tukiholkkien omassa työpajassa. Tehdas teki lukuisia suosittuja baareja, joista teidän 10 "virvelin Mörrum Spec. oli "perhe", jossa Mörrum Coast ja Mörrum vastaavasti. 9 ½ ja 9 metriä. Mutta myös perhovavat oli useita - ja laskeutui monta lohta pitkä kahden käden vavat nimiä kuten Grønbæk, Skarrild 1 ja Skarrild 2 ja Resen - kaikki nimetty kuuluisien hyvä kalastus meidän sitten erittäin tuottava lakseåer joka Skjernå.
Emme tiedä tarkalleen, kun tuotanto loppuu, mutta tehdas liikkuvat 1960 Aabyhøj, mutta epäilemättä jo sitten tunkeutunut lisääntyvä tuonti lasikuituvavat, eikä vähiten Aasiasta, ja se on nämä hyvin halpaa puuttua joka vie elämään Useimpien Tanskan keittiövälineet valmistajien viime vuosina.
Sinun sauva on epäilemättä peräisin huhtikuu 1948 (XXX-4-48) ja siten suhteellisen aikaisin Skandinaviasta - työt luultavasti hieman jäykkä verrattuna moderni baareja, mutta naps minua ei se silti hyvä kala tai kaksi, jos hoitoon oikea. Arvo on hyvin vähän - siellä puhutaan muutaman sadan kruunun, jos se on siisti ja ehjä, mutta koska se on perintökalu, se oli ehkä syytä roikkuu sen seinälle - jos ei olohuoneessa, joten rec room - kanssa ikänsä pyörät?
MVH. Heinz
Vidste du at ...
Der er produceret store mængder splitcanestænger i Danmark. Fabrikkerne skød frem i krigsårene, hvor importen af fiskegrej var stærkt begrænset. Splitcanestænger med navne som Norden, Mesta, Halk, Herfort, Ano og Alaska er alle danske. Men især omkring Aalborg skød mange fabrikanter op, og navne som Rex, Løga, Rowan, Bendforce, Marlin og Cimbric skal findes i det nordjyske område.
ja käännös:
Tiesitkö, että ...
Tuotettu suuria määriä splitcanestænger Tanskassa.Tehtaat syntyi sodan aikana, jolloin tuonti kalastustarvikkeiden oli hyvin rajoitettu. Splitcanestænger nimiä kuten Skandinaviassa, Mesta, Halk, Herfort, Ano ja Alaska ovat kaikki tanska. Mutta varsinkin noin Aalborg ampui monet valmistajat ylös, ja nimiä kuten Rex, Loga, Rowan, Bendforce, Marlin ja Cimbric löytyy Pohjois-Jyllannin alueella.
##########################################################################################
"kahluukeppi" : en oikein kuvasta hahmota onko puuvavan osa, kahluukeppi, haavin/nostokoukun varsi vai jotain muuta..?
bambuvapa voisi olla joo 30-50 luvulta? ( tai siis ylläolevan tiedon mukaan 40-50 luvuilta ?)
pohdin jotain vahvistusta tuolle "gurre" nimelle. josko järvi olisi ollut tuolloin tanskalaisittain joku kuuluisa kalapaikka. (tai vapa tehdas/paja sijainnut gurren kylässä) ?
arvelin että NORDEN tarkoittaisi (tavallaan) pohjoismaalainen, mutta taitaakin olla itse vavanvalmistajan "tuotenimi/tavaramerkki" ?
näillä sivuilla tietoa muutenkin vanhoista tanskalaisista kalastusvälineistä.
näyttäisi ? että NORDEN on ollut tanskalainen kalastusvälinevalmistaja joka tehnyt ainakin vapoja.
alla olevat lainauksia sivustolta:
############################################################################################
Hei L. F.
No, voimme yrittää liittää hieman historiaa teidän sauva, joka on tuotettu Rod Factory NORDEN Viby J. Århus. Yhtiö oli kuin niin monet muutkin vuotta sodan jälkeen, kun tuontikielto ja valuutan rajoitukset vaikeuttivat kotiin ostaa ulkomaisia tavaroita, varsinkin jotain ehkä ole niin tärkeää yhteiskunnalle kalastusvälineet. Tämä antoi tilaa yritteliäitä ihmisiä, jotka alkoivat vaihde valmistuksen tässä maassa.
Jesper Kristensen alkoi vuonna 1947 Henry Max ja Sv. Thærøe tehdas, ja alkaa käyttää yhdellä kädellä, myöhemmin kehitetty jyrsinkoneet höyläys splitcanestængernes jakaja, aivan kuten itse maksoi ja tukiholkkien omassa työpajassa. Tehdas teki lukuisia suosittuja baareja, joista teidän 10 "virvelin Mörrum Spec. oli "perhe", jossa Mörrum Coast ja Mörrum vastaavasti. 9 ½ ja 9 metriä. Mutta myös perhovavat oli useita - ja laskeutui monta lohta pitkä kahden käden vavat nimiä kuten Grønbæk, Skarrild 1 ja Skarrild 2 ja Resen - kaikki nimetty kuuluisien hyvä kalastus meidän sitten erittäin tuottava lakseåer joka Skjernå.
Emme tiedä tarkalleen, kun tuotanto loppuu, mutta tehdas liikkuvat 1960 Aabyhøj, mutta epäilemättä jo sitten tunkeutunut lisääntyvä tuonti lasikuituvavat, eikä vähiten Aasiasta, ja se on nämä hyvin halpaa puuttua joka vie elämään Useimpien Tanskan keittiövälineet valmistajien viime vuosina.
Sinun sauva on epäilemättä peräisin huhtikuu 1948 (XXX-4-48) ja siten suhteellisen aikaisin Skandinaviasta - työt luultavasti hieman jäykkä verrattuna moderni baareja, mutta naps minua ei se silti hyvä kala tai kaksi, jos hoitoon oikea. Arvo on hyvin vähän - siellä puhutaan muutaman sadan kruunun, jos se on siisti ja ehjä, mutta koska se on perintökalu, se oli ehkä syytä roikkuu sen seinälle - jos ei olohuoneessa, joten rec room - kanssa ikänsä pyörät?
MVH. Heinz
Vidste du at ...
Der er produceret store mængder splitcanestænger i Danmark. Fabrikkerne skød frem i krigsårene, hvor importen af fiskegrej var stærkt begrænset. Splitcanestænger med navne som Norden, Mesta, Halk, Herfort, Ano og Alaska er alle danske. Men især omkring Aalborg skød mange fabrikanter op, og navne som Rex, Løga, Rowan, Bendforce, Marlin og Cimbric skal findes i det nordjyske område.
ja käännös:
Tiesitkö, että ...
Tuotettu suuria määriä splitcanestænger Tanskassa.Tehtaat syntyi sodan aikana, jolloin tuonti kalastustarvikkeiden oli hyvin rajoitettu. Splitcanestænger nimiä kuten Skandinaviassa, Mesta, Halk, Herfort, Ano ja Alaska ovat kaikki tanska. Mutta varsinkin noin Aalborg ampui monet valmistajat ylös, ja nimiä kuten Rex, Loga, Rowan, Bendforce, Marlin ja Cimbric löytyy Pohjois-Jyllannin alueella.
##########################################################################################
"kahluukeppi" : en oikein kuvasta hahmota onko puuvavan osa, kahluukeppi, haavin/nostokoukun varsi vai jotain muuta..?
bambuvapa voisi olla joo 30-50 luvulta? ( tai siis ylläolevan tiedon mukaan 40-50 luvuilta ?)
pohdin jotain vahvistusta tuolle "gurre" nimelle. josko järvi olisi ollut tuolloin tanskalaisittain joku kuuluisa kalapaikka. (tai vapa tehdas/paja sijainnut gurren kylässä) ?
arvelin että NORDEN tarkoittaisi (tavallaan) pohjoismaalainen, mutta taitaakin olla itse vavanvalmistajan "tuotenimi/tavaramerkki" ?
Re: Pari vapaa
suomessa ei taida olla ollut paljon tarjolla tanskalaisia vapoja ?
pikasella selailulla: Schröderillä oli v. 1965 myynnissä tanskalainen "president" vapa. sälebambua. johon erikseen saatavilla perhostelu ja uistelukärki. pituus 11 - 12 jalkaa. paino 530 g. valmistajan nimeä ei mainita. vain valmistusmaa.
kelapuolella oli sitä vastoin suosittu suomessa tanskalainen BOCA / CAMO rulla. jos vanhoja 50 - 70 lukujen kalastuslehtien lohiartikkeleiden kuvia katsoo (etenkin teno), niin ei näiltä voi välttyä. taisi olla viellä suosittuja myöhemminkin.
ihan hyviä yksinkertaisia tomivia rullia. itellä viimeksi BOCA käytössä kuvapäiväyksen mukaan 10 helmikuuta:
pikasella selailulla: Schröderillä oli v. 1965 myynnissä tanskalainen "president" vapa. sälebambua. johon erikseen saatavilla perhostelu ja uistelukärki. pituus 11 - 12 jalkaa. paino 530 g. valmistajan nimeä ei mainita. vain valmistusmaa.
kelapuolella oli sitä vastoin suosittu suomessa tanskalainen BOCA / CAMO rulla. jos vanhoja 50 - 70 lukujen kalastuslehtien lohiartikkeleiden kuvia katsoo (etenkin teno), niin ei näiltä voi välttyä. taisi olla viellä suosittuja myöhemminkin.
ihan hyviä yksinkertaisia tomivia rullia. itellä viimeksi BOCA käytössä kuvapäiväyksen mukaan 10 helmikuuta:
- Liitteet
-
- IMG_2241boga....jpg (98.38 KiB) Katsottu 9110 kertaa
-
- IMG_2347BOCACAMO.jpg (98.46 KiB) Katsottu 9099 kertaa
Re: Pari vapaa
Juu selvää suomea toi selvennys
Toi kahluukeppi ainaki yhtä hapettun ku kärjen tyvi ni vois kuvitella et kuuluu siihen.
Mitähän tollaki tekis ku ilmeisest harvinainen mut tuntematon
Hyrrä/umpparivapahan toi on.
Samalt toi langoitus kyl näyttää ku sun kuvas.
Toi kahluukeppi ainaki yhtä hapettun ku kärjen tyvi ni vois kuvitella et kuuluu siihen.
Mitähän tollaki tekis ku ilmeisest harvinainen mut tuntematon
Hyrrä/umpparivapahan toi on.
Samalt toi langoitus kyl näyttää ku sun kuvas.
Re: Pari vapaa
Moro,
Vapatehdas Norden perustettiin 1947 Viby-nimiselle paikkakunnalle.
Taisi olla silloin kaupunki, nykyään kai Århusin esikaupunkia.
Norden teki alkuunsa bambuvapoja, joista monet on nimetty kai kalapaikkojen mukaan.
Gurre on paitsi järvi, myös sen rannalla oleva 1200-luvun kuninkaallinen (metsästys?)linna.
Ainakin vastaantulleita vapamalleja on ollut "Mörrum" ja "Kemi".
Jotkut vavat olivat haspeli/perhovapa-yhdistelmiä kahdella erilaisella kärjellä (ja vaparenkailla).
vavoissa oli yleensä merkintä (nimen lisäksi) XXXX-X-XX (malli-kuukausi-vuosi).
Ehkä viimeinen sana vavassa on "danish"/tanskalainen
Tietääkseni 60-luvulla tekivät myös edullisia lasikuituvapoja.
Jos haluat eroon vavoista, laita yv.
k
Vapatehdas Norden perustettiin 1947 Viby-nimiselle paikkakunnalle.
Taisi olla silloin kaupunki, nykyään kai Århusin esikaupunkia.
Norden teki alkuunsa bambuvapoja, joista monet on nimetty kai kalapaikkojen mukaan.
Gurre on paitsi järvi, myös sen rannalla oleva 1200-luvun kuninkaallinen (metsästys?)linna.
Ainakin vastaantulleita vapamalleja on ollut "Mörrum" ja "Kemi".
Jotkut vavat olivat haspeli/perhovapa-yhdistelmiä kahdella erilaisella kärjellä (ja vaparenkailla).
vavoissa oli yleensä merkintä (nimen lisäksi) XXXX-X-XX (malli-kuukausi-vuosi).
Ehkä viimeinen sana vavassa on "danish"/tanskalainen
Tietääkseni 60-luvulla tekivät myös edullisia lasikuituvapoja.
Jos haluat eroon vavoista, laita yv.
k
Re: Pari vapaa
kiitoksia kyösti 123 ; selle täsmennyksentä. eli tehdas sijainnut muualla. eikä gurren lähettyvillä. vapa saanut sitten nimensä kalapaikan (tai "muinaismuistojen") mukaan.
tuollainen " KYMI " vapahan on seikkaillut viimeaikoina huutiksen ja torin huutokauppapalstoilla (noin vuoden oli myynnissä..). en muistanutkaan yhdistää tähän.. oli kärjestä katkennut. ajansaatossa hinta halpeni ja kun viimeksi osui silmään, oli muutaman kympin (muistaakseni) enään ei ollut ainakaan torilla myynnissä. ehkä mennyt loputa kaupaksi (?)
tuollainen " KYMI " vapahan on seikkaillut viimeaikoina huutiksen ja torin huutokauppapalstoilla (noin vuoden oli myynnissä..). en muistanutkaan yhdistää tähän.. oli kärjestä katkennut. ajansaatossa hinta halpeni ja kun viimeksi osui silmään, oli muutaman kympin (muistaakseni) enään ei ollut ainakaan torilla myynnissä. ehkä mennyt loputa kaupaksi (?)
DANISK = DANISH noin se taitaakin olla. avautuu sitten paremmin tuokin.Ehkä viimeinen sana vavassa on "danish"/tanskalainen
Re: Pari vapaa
Oiskos mitään suuntaa antavaa laittaa hinnaks jos myyntiin laittaa