Viesti
Kirjoittaja jlahti » 08:20:53 07.03.2016
ABU;n lapplandia 540 toiminnassa..
SÄHKÖPOSTIN MUISTIIN JÄÄNYT SELOSTUS KALASTA alkukesä 2013:
"moip. nasahti maanantaina yöllä (n. klo. 23.30) KYMPPIHAUKI. rimaa hipoen, tasan 10.0 kg ( tuo tasaluku on vähän joojoo.. mutta kun oli, ei voi mitään) melko laiha. tai ei ainakaan kovin tanakassa kunnossa. XXXXX. klassinen ottikohta.
vapana ABU;n vanha lasikuitu: lapplandia 540. 50 luvulta ja jonkunmatkaa 60 luvun alkupuolella tuotannossa. abu mainostaa että vapa suosiossa/suuniteltu kilpaheittäjille. no hyvän jämäkkä haukiperhoille ja sitten ripaus lasikuidun pehmeyttä. oikeesti aika hyvä kalastusvapa.
hauen väsytys oli hmm.. värikäs: itseasiassa hauki oli hyvini säyseä. muljas vain rauhallisesti pinnassa. ei mitään ryntäilyä, reuhtomista. melko pitkään sitä pyörittelin ottikohdassa ja toivoin että pysyisi suunilleen siinä. ympärillä turmiollisia paikkoja.. pelkäsin (ja luulin) että kohta lähtee.. ei kuitenkaan. paikka siitä hankala että korkea jokitörmä, josta huonosti ylettyy haukeen. polvillaan saa kurotella jokeen että ylettyy.
samaten keväällä raahasin siimalla (kun perho jäi siihen kiinni) suunilleen väsytyspaikan rantaan jonku oksasen puunrungon. jota en yrityksistä huolimatta saanu ylös tieltä. pelkäsin että loppupeleissä takertuu tähän. puunrunko upoksissa ja en ihan tarkkaan tienny sijaintia.
no väsytys sujui ilman traamaa. yllättävän lepposissa merkeissä. tietty jännitti ku näki että iso.. mutta hauki oli jättäny kaikki voimat loppufinaaliin: sain kuroteltua otteen kiduskannesta ja vedin ylös. nostin hauen syliin polvillaan ollessa jokipenkalla. tarkoitus oli käännähtää ja siirtää hauki "turvaan" sitten se heräsi: aivan kauhea rimpuilu, vääntelehtiminen (hauki sylissä, mä polvillaan jokipenkalla) niin vain kävi että lipesi otteesta ja valu takas jokeen!!
mä hyökkäsin sutena perään. sain jonkinmoisen huonon otteen pyrstöpuolelta. ote niin huono että ei puhettakaan että noin olisi voinu nostaa ylös. ja ote heikkeni, hauki lipui kokoajan huonompaan asetelmaan. huom. tässävaiheessa en ollu ollenkaan varma että onko perho suussa enää. siinä äärimmilleen kurotellessa huomasin että en voi tehdä mitään mä valun ja tipun jokeen. tasapainopiste oli jo joen puolella. millään en olisi halunnu irrottaa heikkoa näppituntumaa hauesta. jotenkin sain tarrattua viellä otteen rantapenkan ruovikosta, toinen käsi kauhoi jo vedessä. näytti että valun melko syvään jokikohtaan. että uimareissu tuli. mutta ei.. sain väänettyä itseni viellä toivottomasta asemasta jokipenkalle. hauen näppituntuma oli vain menetetty ja hauki vedessä vapaana!!
vapa kahisi ruovikossa, eli kala edelleen kiinni!! toinen väsytyskierros alkoi.. ajattelin että nyt jos irtoo.. hauki oli kuitenkin jo ollu sylissä, metrin päässä vedestä. että pelin olisi pitäny olla selvä.. ei irronnu toinen nostoyritys sitten onnistu.
näpäkällä oli. perho irtosi kalan suupielestä toisen noston aikana. jolloin ote hauesta jo oli. olin väsytyksen alkuvaiheilla katellu että perho liehuu oivan nokassa kiinni. siinähän voi olla tukevastikin. välillä sitten ei. että oli kaikki katastrofin ainekset.. päätty kuitenkin onnellisesti. huh huh..
liitteenä kuva ottiperhosta. valkosella taustalla, ei valkonen perho parhaimmillaan. keskellä perhoa musta tussiraita. jo haalistunu. näemmä perhon pään perholanka rispaantunu/nukkaantunu. "
JÄLKIKIRJOITUS:
olisi ollut melkoista komediaa (tai kauhufilmiä..) jos tuo "ylösotto" olisi kuvattu.. mutta paikka oli hankala. rytöjä, veteen kaatuneita puita ym. ja pahin korkea jokitörmä, etenkin kun oli vesi alhaalla. penkalta ei meinannut ylettää veteen. toisen nostan tein penkalla mahallani maaten ja aivan sormenpäillä äärimmilleen kurottamalla yletyin veden yläpuolelle kammetun haenpään kitusiin. ja kun ylettyi oli vielä hankalampi nostaa ylös.. en tiedä miten oli mahdollista ylettyä ensimmäisellä kerralla ja vielä toisenkin (kun sain otteen pyrstöstä) haukeen suunilleen polviltaan. olin jo toisella kerralla varma että jokeen tipahdan. en saa kammettua itseäni ylös. oli muutaman sekunnin pattitilanne: hitaan varmasti valuin jokeen ruohikko ja multa petti kädenalta.. ja kaikki hässäkkä yöllä.
vielä kun hauki saatu. uusia ongelmia: hauki tavallaan väsytetty 2 kertaan ja toista nostoa varten hauki piti olla aloillaan. varmasti väsytettynä.. ja olikin. mutta takaisinlaskua ajatellen huolestuttavan veltto. korkea jokitörmä esti hauen elvyttelyn. pikanen kuvailu (tuli huonot kuvat) ja punnitus. hauki takas äkkiä.. mutta en viitsinyt törmältä tiputtaa. oli hyvä päästä johonkin rantaan elvyttämään. kala uudestaan punnituspussiin, ja mä juoksuun lähimpään sopivaan rantaan.. pitkään sai elvytellä. hetkenpäästä pysyi jo "oikeinpäin" ja lähti lopulta kuitenkin oma-aloitteisesti uimaan. seurailin ja tarkkailin taskulampulla jokea vielä pitkään. josko kelluisi jossain, ym. mutta onneksi ei.. vähän jäi toipuminen jälkikäteen kuitenkin häiritsemään.
kelana: lamsonin LP 3.5 kai jostain 90 luvulta.
vapa: vielä "täysissä voimissa" ja pääsee sillointällöin matkaan. aika jäykkä, ja melko painava. ABU:n nyt nappaasta v. 1960 kuvattu vavan tiedot.
perho: jossainvaiheessa minulla oli tapana tussilla jakaa perho kahtia yöperhoissa. tässä tussiraita haalistunut. koukutus kai 5/0 Aberdeen. "hyvä" valita valkoinen alusta valkoisen perhon kuvaukseen..alin kuva parvi keltavalkoja.. 4/0 - 6/0 ottiperho joku näistä ehkä. lisätty vain tuo tussijako.
-
Liitteet
-
-
-
-
-
