Vintage-kalastus ja -välineet!

[jlahti]

lampiahvenia ja victory 1000 B. aiemminkin olen victoryn umppareita kehunut, kehutaans taas.. tai no mainitaan: hyvä. ehkä pieni miinus: painava. ja olisko hitusen jähmeämpi kelaus ? noin jos verrokkina esim. abumatikki 170. multa kokonaisuudesta pisteet kuitenkin victorylle.

victoryn jarrujärjestelmässä mainitaan: "muodostuu lukuisista messinki- ja kuitulevyistä" mitä materiaalia lienee nuo "kuitulevyt" toivottavasti ei ole asbestipitoisia?? en ole tutkinu.

vapoina lasikuituiset: ABU 61 ja arjonin "camping" ehkä 50 luvun versio? kun on valkoinen. 60 luvun kuvastoissa jotain ruskeaa sävyä? campingin aihiot. kädensija kelakiinnike vaihtoehtoja on joitakin erilaisia, riippuu vuosikerrasta.

vavat aivan erityyppisiä:
ABU: kärki lötkö, tyvi jäykkä.
arjon: jäykkä kokotoiminen.

campingissa kela tulee aika taakse ja kädelle saisi olla hieman enempi tilaa. ainakin tuollaisella taakse kaartuvalla umpparilla.

luettelokuvat v. 1959 luettelosta.

(kuvista tuli melkoiset "palapelikuvat" joutui kuvakoon takia kikkailemaan.
alla esimerkkinä paint;illa 8 % alkuperäisestä pienennetty joka mahtuu kuvakokovaatimukseen. 10 % alkuperäisestä ei mahtunu. vähän pieneksi menee. kuvassa elementtejä jotka vie tilaa: sammalta ja heiniä.. jos olis joku oikeesti laatukamera miten ihmeessä sitten saisi mahtumaa.. onneksi kuvailut kirppikseltä ostetulta vanhalla muutaman kympin kameralla joka kai tekee vahän suttua. ainakin jos olis korkeat laatuvaatimukset.. en kameroihin ole ollenkaan perehtyny)

(lisäys:
kuvakokopähkäilyä: ehkä ylemmät yritin mahduttaa liian leveänäkin joka osasyynä ettei millään meinannu mahtua. alla osaskuva joka mahtu hyvin. samasta joka yllä. kuvattu ilman salamaa. hieman varjossa, illalla. tarkennus kelassa kait.)

lisäyksen lisäys: poistin vanhat (äärimmäisen leikellyt) kuvat. ehkä koitin tyrkyttää liian leveinä.. nyt rajttuna, sai mahtumaan jotenkuten. jätin vanhat tekstipähkäilyt asiasta..

[jlahti]

eilen pienellä joella auringonlaskun aikaan. teemana victory.. umppari "800" ja lasikuituvapa. kuvan hauella heddonin torpedo jäljitelmä..

kapealla joella pimeässä umpparin kanssa. aika hankalaa.. rantaruovikko kahisi (irrotellessa..) kun tottumattomalle umpparin heittoja hankala arvioida. perhollahan tässä ei olisi mitään ongelmia..

noin 10 haukitärpittelijää. 2 ylös. menee vielä tartutus %:tit normaalin sisään pintaräpeltäjillä. mutta mukava seurata otteja..

kuvan hauella suussa heddonin torpedon jäljitelmä. kopiossa (?) ei tekstiä, eikä koukun kiinnitysrenkaiden heloja.

kataloogikuvat:

victory 1959. kuvassa jarrunsäätövipu erilainen.
tällä: http://www.elisanet.fi/mari.peltomaki/FRC/kelat.html
mielenkiintoista tietoa victoryn ja arjonin yhteydestä umpparien osalta (arjon 600) arjonin umpparit melko haluttuja ja vaatii jo jonkun verran rahotustakin. joskus pitäisi näihinkin paneutua oikein omistajana ja käyttäjänä.. (kunhan mun minibudjeteista liukenis arjonumpparien rahotus..)

ja bröderna tysklind 1953 - 54 (= vapa. eli aika varhaista lasikuitua. ei esitellä vielä uutuutena. täytyisi tarkastaa milloin tuli valikoimiin. millinkohan ABUlla tuli lasikuidut ? alkuunhan ABUlla oli teräsvapoja)

[jlahti]

meneeköhän ABun vapojen materiaalit näin ?

- 1950 ja sitä ennen teräsvapoja

- 40 ja 50 luvun vaihteessa myöskin hörgårdin bambuvapoja ABUn kuvastossa. mutta näissä ei ABUN logoa ?

- 1952 tuli lasikuituvavat mukaan.

tiedot täältä: http://www.realsreels.com/rods/ABUrodevolution.html ja http://www.realsreels.com/rodshorgard.html

vavat ei varsinaisesti ABUn tekemiä, vaan teettämiä muilla valmistajilla tuolloin(kin)??

välillä näkee vanhoja ABUn splitcanevapoja myynnissä. jossa todella on ABUun kahva/kelakkiinnike osa, aihio bambua. MUTTA aina ollut kahvaosa mallia johon on voinut itse aihion kiinnittää eli: ABUn kahvaosaan kiinnitetty muun bambuvavan aihio. että jonkun omia virityksiä. ei tehdastekoinen yhdistelmä. vai onko sellaista..?

sitten erikseen nuo hörgårdin bambuvavat joita ABU myynyt ja esitellyt kuvastoissa. lasketaankohan nämä ABU vavoiksi ? onkos niissä joissakin merkitty ABUn logo?

---

itsellä yksi tälläinen, KAI..? alla kuvat. vapa ehjä. liitosholkki pysyy napakasti, ei missään klappia (niinku aika usein vanhoissa virppabambuissa) lähikuvat paljastaa kyllä ajan patinaa.. vapa sellaisenaan, ei puunailtu. muutaman vuoden takainen hankinta joka on odottanut käyttöönottohuoltoa.

ei ole ollut käytössä. vielä.. vaatis uuden lakkauksen ja alimmat vaparenkaat väärinpäin vai onko..? en ole viitsinyt irrottaa, kun ei varmuutta onko tarkoitettu noin ? tuskin..??
eli alin vaparengas pienempi kuin seuraava. sitten taas koko menee loogiosesti: eli samankokoisia tai kärkeä kohti pieneviä.

alla kuvia vavasta:
onkos tämä nyt sitten ABU hötgård hypridi.. malli: "norsk" ei ABU merkintää? lasketaanko ABUksi. ehkä ei kun/jos ei abun logoa..? sitten rajamailla, jos abulle tehty malli jota hårgord ei itse myynyt..?

---

lisäys:

vähän hörgårdiin liittyen: http://www.vg.no/nyheter/innenriks/jakt ... /23461161/

70 !! lohisesonki oli tänäkesänä.. (ja viellä: !!!!) hyppysissä myös valkosta lasikuitua.. on varmaan tottunut heittelemään stydeillä lasikuitu ja bambuvavoilla..
kannattaa katsoa koko kuvasarja "alkukuvasta" klikkailemalla.

(mä tuolla aiemmin vikisin jostain vain 12 jalkasesta hankalasta, painavasta hörgård kepakosta..)

lisäyksen lisäys.. :

ylempi olikin vuoden 2015 uutinen. miten lienee kesä 2016?

näyttäisi että v. 2015 alku sujunut hyvin: http://www.vg.no/nyheter/innenriks/jakt ... /23462408/

[DC]

Hienoja vapoja... Aikoinani 1983 (öpaut) katselin ja hypistelin Neidenillä kahden käden perho Hörgårdia ja jos olisin Hansenin kauppiaan kanssa päässyt sopuun, niin se olis nyt mulla...
Oli silloin jo vanha ja siksi ehkä arvokaskin. nyt Harmittaa.

- eero -

[jlahti]

neidenin (ruoka)kaupassa oli hyvä valikoima aitoja hörgård vapoja viellä vuosituhannen vaihteen tienoilla. en muista tarkkaan milloin hävisi. mutta ehkä joitakin vuosia 2000 luvulle? eli aika myöhään..

pari raskasta 2 käden. yksi teleskooppinen valkoinen kelaonki/perhovapa (oli AFTMA luokitus) + n. 4 metriä. ja 6-8 kpl n. 7-8 jalkasia hyrrävapoja. siis aitoja: norjassa tehtyjä. lasikuituisia. viimeisiä malleja. hyvin muistuu mieleen vielläkin kaupan vaparäkit. ja kalastusvälineseinusta (jossa laajalti valmisperhoja) siis taaimmainen kauppa. ei se missä samassa yhteydessä baari. nykyisin ei kuulemma kumpaakaan kauppaa ei enään ole.

vapakauppoja en kuitenkaan koskaan tehny. syynä: ei halpoja. norjassa kova elintaso ja hinnat.. mutta päälimmäisenä syynä oli että matkabudejetti vedetty niin tiukoille että ei yksinkertasesti ollut varaa.. monena vuonna ajattelin että seuraavana vuonna ostan. talvella säästän. ei koskaan toteutunu.. viimesenä vuonna oli 50 % alennuksella mutta varat loppu.. samat vavat oli siis vuosikausia myynnissä..

tuon alennusvuoden jälkeen koko "kalastusosasto" muuttui. näin muistelisin.

---

lähes aina oli neidenin matkapudjetit tiukoilla. tiukimmillaan: olin koko päivän laskeutunut pohjoisesta kuumassa postiautossa. illansuussa saapui rovaniemelle josta sitten junalla etelään. karmea jano, junan lähtöön reilu tunti: ajattelin että käyn kaupasta ostamassa vissypullon. ei ollu rahaa enään edes siihen. lompakossa 15 penniä.. tyhjäsin jopa matkakassit josko johonkin housujen taskuun olisi jääny kolikoita. ei ollu.. ajattelin että käyn aseman vessassa juomassa. ei ollu rahaa siihenkään.. toimi 50 pennin kolikolla. piti kytätä jotain maksajaa ja samalla pujahtaa juomaan..


toisella kerralla jotenkin olin laskenut matkapudjetin väärin ja luvanhinta oli noussutkin.. ei ollu rahaa oikein ruokaankaan. viikon söin melkeinpä pelkästään pullaa.. norjassa hyvää kakkumaista pullaa joka jostainsyystä halpaa. semmonen kakkumainen painava iso klöntti. sen kyytipojaksi norjalaista paksua täyttävää piimää.. tätä yhdistelmää melkein pelkästään viikko.. rupesi hyvä pullakin pahasti tökkimään. kahvia sentään oli matkassa riittävästi. ruokavalio vaikutti jo melkein kalastukseenkin, alko viimeisinä päivinä melkein heikottamaan. olishan voinu yhen luvan jättää väliin ja syödä hyvin mutta ei.. oli vähän (=paljon..) uusavuttomuutta. olishan kalaa voinu syödä ym.

kerran ei ollu yhtään suomen rahaa paluumatkalla. mietin millä selviän taksimatkasta. piti paluumatkalla taksillekin maksaa norjan kruunuina. no Tarkiaisen taksi toimi rajanpinnassa ja kruunut kävi hyvin..

---

hörgordin valmistus norjassa loppui jossain aivan 1990 alussa ? viimeisin niitä suomessa voimallisesti myyvä oli: salakala. n. 1990 - 1992 ? mulla jossain ehkä jäljelläkin niiden lähettämä mainoskirje jossa laaja listaus norjalaisia: hörgårdeja ja tjöstheimejä. useita kymmeniä malleja hintoineen. salakalahan lähetteli keltaisia mainoskirjeitä. muutamia niitä jäljellä. varsinaisia luetteloiksi laskettavia ilmestyi ainakin 1. onkohan enempikin..?

myöhemmät hörgårdin vavat tehtiin itämailla ainakin perhovavat. virppavapoja tehtiin ainakin jonkunverran saksassa ? kait suht laadukkaitakin ja spinflugajutuissa oli/on edelleen suosittuja. nämä melko hintavia. verrattuna itämaiden vapoihin (merkistä riippumatta)

[jlahti]

eilen uusinta pikkujoelle: nyt matkassa perhovapa.

vapa ruotsissa yksityishenkilön v. 1979 kokoama. Bringsens;sin ruotsissa aikoinaan valmistama/myymä bambuaihio 7-8 luokkanen . 9 jalkaa. "big trout" johon on siis yksityishenkilö laittanut kelakiinikkeen, renkaat. tosi pehmeä (tai lötkö) aika painava (nokkapainonen) bambuvavaksikin. lötköydestä huolimatta tai sen takia vielä melko mielyttävä heitellä painavia. ei kolise ranteessa. ei mikään pituusheittovapa tai oikein synkille siimoille. kellusiimalla tuollasiin pikku vippailuihin hyvä.

kelana ween mulle viimevuonna lahjoittama DAMmin "munchen"

siimana 8 kellusiima.

heittelin pintaräpeltäjiä: heddonin "Wilder dilg". ja samantyylinen nimetön, sekä heddonin tiny "torpedo"

--

eilen pohdin tuota ABU/hörgård vapaa. voi ollakin joku hörgårdin vapakin? onkos jollain tietoa onko ABUn myymissä hörgård vavoissa jotain erikoismerkintää aihiossa tai vapapussissa? tuossa mun vavassa numerosarja, ja tekstit " hörgård" ja "norsk" vähän epäselvä tarkoitaako: norjalainen vai vavan mallimerkintä. näiden yläpuolella joku koukero. ehkä "H"?? oli vähän huono kuva..tässä vähän parempi:
lisäys: no eipä sen parempi kuva ole..

kuva vapapussista.

ehkä vapapussi paljasti vaparengasmysteerin: vavan kärkiosaa pussiin laittaessa hieman kiehnaa kiinni, kuin olisi hieman pieni.. no tarkemmin kun tutkii niin yksi vararengas vähän liian iso. juuri se minkä järjestystä pohdin. ehkä (todennäköisesti) tämä vaihdettu jälkikäteen. eikä väärinpäin. myöskin: kun otti renkaista lähikuvan, huomaa että sisärengas eri värinen. tämäkin tukee että vaihdettu vaparengas.

[jlahti]

koitin etsiä salakalan mainoskirjettä jossa hörgårdeja. en löytäny. mutta: 1993 (no 1) salakalan kuvastossa löytyy vapoja. ajallisesti taitekohtaa: osa tai kaikki viellä "aitoja" muistin että vähän aiemmin.. mainoskirjelmä oli muistaakseni aiemmin ja enempi vapoja.. (tai sitten ei) jossain pitäisi olla tallessa salakalan eka mainoskirjekin jossa informoidaan uutta liikettä. tietenkään en sitä nyt löytänyt.
salakalassa ollu fanituotteitakin..

ehkä norjassa tehty viellä 1990 luvunalussa jonkinaikaa vapoja?

niin no joo.. teeettihän hörgård lasikuituvapoja jo ainakin 60 - 70 luvulla. osan ? olihan niillä oma vapatehdas norjassakin vielä "bambuajan" jälkeenkin (?)

lisäys:
"bambuaikakausikin" jatkui aika pitkään. 80 luvullakin jotain jäänteitä.. mutta esim kuvan 1971 kuvastossa täysi arsenaali:



DC:n bongaama hörgård n. 1983, ja jos vielä vanhaa varastoa: ollu taatusti jotain klassikko-osastoa..

neuden campingin " ladossa" (missä kalakpastimet) ajelehti katonrajassa hieno vanha tjösheimin sininen 2 käden lasikuituvapa.. kenen lienee ollu oli reilusti 2000 luvulla. pakastimethan siirtyikin sinne aika myöhään. nyttemminhän koko campingi jyrätty maantasalle..

---

tuossa "big trout" vavassa tehty vahva muotoilu kädensijakorkkiin. vähän samanlainen kuin Wes Jordanissa? alkuun hämäsi ja harmittelin kun moinen tehty. mutta.. aika hyvä tuo lovetus kahvan etuosassa. ei kuvasta kovin hyvin erotu..

[jlahti]

neiden campingin lato missä "sininen unelma" tjostheimin (=muistaakseni) 2 käden lasikuitu. tai vajahan se oli. pakastimet siirtyi sinne jossainvaiheessa. myös RKTL puntari (aito viellä englannissa tehty salter) sen edustalle ilmaantui.

mä patsastelen vajan edustalla kalan kanssa. elokuun viimesen päivän aamu. keskellä poislähtökiireitä. oltiin kaverin autolla. että en silloin julkisilla. mähän olin kalassa viime minuutteihin asti. jotain kiireitäkin tuli Rovaniemelle auto/juna kuljetukseen.. on se kauhea kun joelta repästään kesken hässäköiden.. niin aina.. no kausikin loppui muutaman tunnin päästä.

oli normaalia pidempi reissu n. 2 viikkoa perillä muistaakseni. mm. heittelin viikon (vai oliko ylikin) ilman kalaa.. (tai jotain pikkumerkkareita, ja pari tittiä irtos. LISÄYS: muisti palaa pätkittäin.. ja jalkaluokankin irtoili (" 2 kpl?). viellä erittäin ärsyttävästi kimpoili irti loppuvaiheessa rantakivillä ym. muutama tapahtuma, ei monta. mahtu ihan puhtaita tapahtumaittomiakin päiviä. ja rannalle ei kuitenkaan yhtään lohta 9 päivään. joka enkka "0"putkeen.. ) että oli taas kerran tunnelmasta toiseen. ja kalattomuushan kuuluu lohenkalastukseen.

nyt ollu useampi vuosi lohioperaatioista. että vanhojen muistelua. ehkä joskus kampäkki.

nykytrendien(kin) mukaan tuollainen loppukauden kojamo pitäisi laskea takas. kai..

vapana: B&W salmon 20 jalkaa.

kela: hörgårdin: laxnelle ( noinkohan se kirjoitetaan..)

siimana: 11 tai 12 luokan kellusiima.

vähän on kuvia itse neiden campingistä. luulin että jotain on (ja pitäis olla..) mutten ole löytäny. kameran sihti ollu aina joelle tai kaloille. säästeliäästi kuvia tuli otettua filmiaikaan.

kuva siis paperikuvasta otettu. ei kuitenkaan kovin vanha: tältä vuosituhannelta..

[DC]

Kelana panssarivaunun pyörä, eli Hörgård
Ite käytin samanlaista kelaa Daiwan C 98 18 vavan kanssa ennen kuin siirryin System 2 1213 keloihin.

Joskus Kyyhkyn Erkin kanssa juttelin ja sanoin , että sinun vuoro...
Kertoi fiksuna miehenä, että olet tullut alas koko kosken, niin vuoro on sinun.
E¤n huolinut tarjousta ja hän lähti heittämään. (ei tärppiä)
Minun vuoro, ja toisella heitolla titti rannalle asti
Erkille annoin samanlaisen ottiperhon ja hän lupasi sitä joskus salaa uittaa:-)

Ihmetteli joillekin kavereille, että joku kankaanpääläinen poika tuli opettamaan hänelle perhokalastusta

No joskus käy tuuri ja yleensä ei...

- e -

[jlahti]

victory C 3:

kokeillu kaksi kertaa. ei siimanohjainta. senverran leveä puola että joutuu sormin avittaa siiman jakautumista.
ei siinä mitään muuten kuin= jos käyttää "käsialavieheitä" ja heiluttelee enempi vapaa, menee hieman hankalaksi yhdistelmä: vapa heiluu ja samalla jakaa sormin siimaa.

heitettävyydestä: ensikokeilulla kaikki pelasi ja helppoheittoinen. mutta jäi vaikutelma että kela vaatii rasvailua ja öljyilyä.

tämän suoritin. aika huolettomasti lutrasin reiluin ainein: kela muuttui herkäksi. vähän liikaakin.. nyt heittäminen vaikeutui. kokoajan heitoissa siima nousee puolalta, ja akuutti sotkeutumisvaara. sotkeentuukin.. säätelyllä ei saa ominaisuutta pois. vähän painavammilla vieheillä heittely onnistuu jotenkuten. täytyis kai vielä putsata rasvoista ja öljyistä, ja uusia operaatio. ajatuksella.

aika kevyt kela.

kelan avaaminen helppoa (ei mitään ruuvihässäkkää että pääsee käsiksi koneistoon)

kuvat: eilen metsälammella ja victory luettelosta 1959.

[Sostakovits da Silva]

Pirttiniemen jenkkivaappu näkyy olevan ottipelinä.

[ahkumika]

Hörgård 6060
Ei varmaankaan vielä vintagea, mutta Hörgård kuitenkin. Eli sain ko. virvelivavan, mutta en löydä mistään lisätietoa.
Vapa on tumman ruskea. Vavasta käsialalla nimi Hörgård ja "mallimerkintä"(?) 6060. Pituus on 9 jalkaa ja viehesuositus 18-60 g (nämäkin tekstit valkoisella, käsialalla).
Edellisen omistajan mukaan ostettu 90-luvulla Ruotsista. Eli, osaatteko kertoa tästä lisää/mistä lisätietoa saisi? (Onkohan kyseessä Ruotsin "salakalan" myymä tuote?).
P.S. Vapa on "ruotsin"-sinisessä vapapussissa. Pussissa myös keltainen Hörgard:n merkkilappu (ilman Asbjörniä).

[jlahti]

pois-sulkevalla metodilla: ei löytynyt hörgordin kuvastoista (= råd og redskap) 1982 ja 84 mallia: 6060.

mutta samantyylinen vapojen mallimerkintä käytössä. muutama malli 1982. ja enempi -84. osa vavoista mallinumerolla ja osa vavoista nimellä esim: "saturn" ja "gaula"

numeromallimerkatut vava: 2000. 3000. 4000 ja 7000 sarjalaisia esiintyy 1984. esim: 7070 on 13 !! jalkanen haspelivapa. ( paljonkohan painaa..?) mitä pienempi tonnimäärä niin sitä kevyempi kalastusluokka. vuonna 1982 ainoastaan: hörgård serie 3000. jossa: 3020, 3040, 3060, 3080.

eli "tonnimumeroidut" yleistyy - 84. voisi ARVAILLA että 6000 sarja tuli valikoimiin -84 jälkeen. mutta minä vuonna? toivottavasti jollain on täsmälliset tiedot.

en löytänyt salakalan mainoskirjettä jossa laaja hörgård listaus aikalailla viimeisistä "aidoista" malleista. samassa kirjeessä thomas & thomas perhovapoja useampi malli - 60 % alennuksella.. näin muistelisin..

---

joo. jenkki on uudempia "muovisia". niinku sosta tunnisti. tietty voisi vielä pähkäillä milloin oli mulkosilmillä "muovijenkki"?

[jlahti]

hörgårdin 9 jalkanen hyrrävapa "gaula" painaa 690 g. siihen kun istuttaa ABU ambassadeur 5000 C ;n. painaa 310 g. päästään setissä painoon: tasan yksi kilo..

jos nykyvavoilla haluaa samaan tuntumaan täytyisi teipata 3 vapaa samaan nippuun..

---

hörgårdin tehdaskuvia (v. 1950 ?): http://digitaltmuseum.no/011012910401?p ... %22&pos=47

vapamateriaalia liikenteessä: http://digitaltmuseum.no/011012888378?n ... ch=1&pos=1

mitäköhän tästä sanoisi.. http://digitaltmuseum.no/021015910451?n ... id=1&pid=1

[jlahti]

eilen taasen pyöräilin jollekkin lammella vippailemaan. kai tänä vuonna + 10 lampea olen käyny koluamassa. vain muutaman tunnin käväsyjä, useimmiten.

kuvassa arjon "forell" siitä jäykin "heavy" versio: 7 ja 1/4 jalkaa pitkä. kelana pitkästä aikaa haspeli: cardinal 44.

oli jotenkin outoa veivailla avokelalla.. no ei tarttenut varoa mitään siimasoppia. oikeastaan vähän kiinittää huomiota kelaan kalastuksessa. mutta.. mukavanpi kelailla hyrrällä tai umpparilla.. voi johtua (osaksi) pitkästä tauosta.

luettelokuva v. 1962. forelli kauan arjonilla tuotannossa, ja kelakiinnike/kahva (etenkin pääty) versioita useita erilaisia.

[jlahti]

eilen taasen lampikierroksella..
vapana tjostheim 1865: melko kärkitoiminen. mutta kärki ei aivan lörppö, vaan siinäkin jonkinverran jäntevyyttä. oikeastaan aika hyvänoloinen vapa. jotenkin esteettisesti mielyttää myöskin valkoaihioiset..
kädensijan ylempi korkkiosa maalattu/tussattu. ilmeisesti jonkun omia virityksiä? ainakaan luettelokuvan perusteella pitäisi olla puhdas korkki. vapa kirppariostos vuosien takaa. nyt vasta otin koekäyttöön. ehkä pitää yläkorkista hioa musta pois. toisaalta menee noinkin. mustattu tasaisesti huolella. käyttötuntumaa ei haitannut. malli esiintyy vuoden1982 luettelossa (kuva).

---

kuvissa olevat vieheet uusia hankintoja. tästä pakista. (kuva) eli on itseasiassa muutaman tunnin vanhoja hankintoja:
oli yhden "ei kalastusjutun" tarvetta ja ajattelin käydä katsomassa eräässä " okkultisessa kierrätysmyymälässä" löytyisikö. no ei ollu.. mutta muutenkin kiersin katselmuksen: lattialla sympaattisen vihreä, aika hieno myran;in pakki (kuva) kun pakin otti käteen: painoa ja helisee.. eli ladattu täyteen uistimia.. tämähän on vähän sama tilanne kun iso kala nappaisi. vähän viivytellen avaa pakkia, ensin tunnustelee painoa.. arvuuttelee sisältöä. no ei mitään ihmeellistä mutta hyviä käyttöuistimia jonkinverran. pari perhoa. painona aika paljon venäläisiä lusikoita. onkikamaa. muutama pikkuperho. paremmista: pari emmaa, natural, ensimmäinen kuusamon vuosiuistin (-95) siistillä rasialla.

kassalla myyjä ihmetteli kalastustarvikkeiden menekkiä. vavat/kelat ym. oli mennyt vähän aikaisemmin viimosena tämä lattialla, vähän piilossa ollu pikkupakki. kalavermeet peräisin hiljakkoin yli 90 v. kuolleen seurakuntalaisen, joka oli kuulemma innokas kalamies. harmi kun ei tullu kysyttyä tarkemmin nimeä. tiedä vaikka olisi ollu tuttu.

myös paljon vaatetavaraa samassa erässä. myyjä mainitsi että paljon sadevarusteita ym. ja: "oikein myrskytakkeja" kotio pyöräillessä rupesin miettimään tuo termi: myrskytakkeja.. oikeastaan en tiedä mitä tarkoittaa. jäi vähän kaivelemaan jätinkö mä nyt sinne vaaterekkiin jotain 1950 luvun burdberryn ja barbourin öljytakkeja..

myöskin jäi vaivaamaan: mitäköhän muuta kalakamaa oli ollu.. esim. vapa/kela yhdistelmät.. myyjältä tätäkin kyselin. mutta ei ollu ymmärrystä oikein kalavehkeistä: " tavallisia kalastusvapoja missä kelat"

näistä myöhästyin.. ehkä polkupyörän ketjujen takia: myymälä auki tälläviikolla vasta eilisestä lähtien. olin menossa suunilleen aukeamisen aikaan. 20 metriä ennen myymälää viiletin ruotsin armeijan m42 pyörällä (kuva). pudottauduin katukivetykseltä vauhdilla polkien ja hyppäsi ketjut paikoiltaan.. ensimmäisen kerran ikinä.. oli ketjut kiilautunu ikävästi ketjusuojan väliin. ja tässä armeijapyörässä ketjusuoja EI mitään sormin taivuteltavaa peltiä. en millään meinannu saada paikoilleen muutenkaan. piti vilkkaalla kadulla pyörä kääntää oikein nurin. lopulta onnistu. mutta: kummatkin kädet mustana ranteita myöten ketjurasvassa. eihän näin voi mennä myymälään. no kilometrin päässä olevaan kirjastoon käsipesulle. samalla lukukierros, ja sitten uusintayritys myymälään.. tämä viivähdys ketjujen takia maksoi ehkä vapasetit..

heti kun joku kalamies kaatuu niin on haaskalinnut kimpussa. no mä menin putiikkiin ihan viattomasti etsimään muuta juttua. sattui pakki noin niinku vahingossa kohdille..

lipsahtihan vähän fillariasiaakin.. mutta noin kulkupelinä kalalle ehkä niukasti menee. ja vähän jo vintageakin m42: https://sv.wikipedia.org/wiki/Milit%C3%A4rcykel




(venähti vähän vapa asia pitkäksi..)

[vlasek]

neiden campingin lato missä "sininen unelma" tjostheimin (=muistaakseni) 2 käden lasikuitu. tai vajahan se oli. pakastimet siirtyi sinne jossainvaiheessa. myös RKTL puntari (aito viellä englannissa tehty salter) sen edustalle ilmaantui.

mä patsastelen vajan edustalla kalan kanssa. elokuun viimesen päivän aamu. keskellä poislähtökiireitä. oltiin kaverin autolla. että en silloin julkisilla. mähän olin kalassa viime minuutteihin asti. jotain kiireitäkin tuli Rovaniemelle auto/juna kuljetukseen.. on se kauhea kun joelta repästään kesken hässäköiden.. niin aina.. no kausikin loppui muutaman tunnin päästä.

oli normaalia pidempi reissu n. 2 viikkoa perillä muistaakseni. mm. heittelin viikon (vai oliko ylikin) ilman kalaa.. (tai jotain pikkumerkkareita, ja pari tittiä irtos. LISÄYS: muisti palaa pätkittäin.. ja jalkaluokankin irtoili (" 2 kpl?). viellä erittäin ärsyttävästi kimpoili irti loppuvaiheessa rantakivillä ym. muutama tapahtuma, ei monta. mahtu ihan puhtaita tapahtumaittomiakin päiviä. ja rannalle ei kuitenkaan yhtään lohta 9 päivään. joka enkka "0"putkeen.. ) että oli taas kerran tunnelmasta toiseen. ja kalattomuushan kuuluu lohenkalastukseen.

nyt ollu useampi vuosi lohioperaatioista. että vanhojen muistelua. ehkä joskus kampäkki.

nykytrendien(kin) mukaan tuollainen loppukauden kojamo pitäisi laskea takas. kai..

vapana: B&W salmon 20 jalkaa.

kela: hörgårdin: laxnelle ( noinkohan se kirjoitetaan..)

siimana: 11 tai 12 luokan kellusiima.

vähän on kuvia itse neiden campingistä. luulin että jotain on (ja pitäis olla..) mutten ole löytäny. kameran sihti ollu aina joelle tai kaloille. säästeliäästi kuvia tuli otettua filmiaikaan.

kuva siis paperikuvasta otettu. ei kuitenkaan kovin vanha: tältä vuosituhannelta..

pikkasen onkikamppeet keventyneen noista ajoista. Mahtaa pieni mertsari olla tienposkessa, ku tommosella norsuaseella antaa vastarin

[jlahti]

joo. jos haluaa nopean ratkasun: rantaan heti (tai irti..) niin onnistuu.

omassa käytössä vähän suhteellista tuo välineiden paino - kalastuksen keveys..

oma lähtökohta lohenkalastukseen: ainoastaan 2 x 1 viikko, tai yksi vähän reilu viikko, vuodessa!
muuten en koskenut 2 käden perhovapoihin (no, parina vuotena muutama irtopäivä kymijoella ym.)
mitään reenaamista en harrastanu.
olin suoraansanoen huono heittämään 2 käden vavoilla. eikä oikeastaan ihmekään noin vähällä kalastuksella.

pitkä (20 jalkaa) vapa ulottuva. kaikki häslääminen tollasella vavalla jää (pakosta) pois: lonksauttaa heiton, pudottaa vavan lantionkorkeudelle tasapainoon ja odottaa (toivoo) tärppiä.. ei mitään virpomista, väliheittoja ym.

oli 15 jalkanenki (1-2) matkassa (ja välillä joitakin muitakin) mutta useimmiten melkein aina 20 käsissä..
oli mulle kevein tapa kalastaa 2 kädenvavalla.

voi olla että paikka muovasi vapavalintaa. kalastin oikeastaan vain perhoaluetta ja korpinivaa.

vähän kalastin muilla lohijoilla. myönnettäköön että muualla tuntui 20 jalkanen välillä kömpelöltä. ja käytinkin jotain muuta useimmiten. mutta en voisi ajatellakkaan neidenin perhoaluetta ilman 20 jalkasta..

yksi haasteellinen olosuhde oli pitkälle salolle: silloin kun myrskyinen tuuli puhalsi jäämereltä. asuntovaunutyypit hermosi että tuuli vie vaunun. sähköt poikki eikä meinannut seisaalla pysyä ( oikeesti..) tuolloin pitkä salko otti tuulta ja aika tuskallista kalastaa koko päivä. no sai pidettyä perhon etäällä itsestä riepottelevassa tuulessa.. pystyi edes jotenkin kalastamaan. sillai tavallaan toivotuja päiviä muuten: joella tilaa.. kovassa tuulessa kun seisoo kivellä hieman huterasti, tuuli tarttuu vapaan niin että kääntää jo kalastajaakin sivuun.. ja saa korjata asentoa puuskan jälkeen. tuollaisen erityisen kovatuulisen kalastuspäivän jälkeen, pitkällä vavalla oli kädet aivan loppu.. myönnetään. mutta pääasia että selkä kunnossa.

jostainsyystä "LYHYILLÄ" 2 kätisillä ristiselkä väsyi. joskus oikein kipeytyi. se jo huolestuttavaa kun kauan odotettu lohireissu käynnissä ja selkä vihottelee.. 20 jalkanen säästi selkää. sillä heittely jotenkin rennonpaa. ei syntyny mitään jännityksiä lihaksiin. vain tuota käsien väsymistä vaikeissa olosuhteissa. nimenomaan väsymistä, ei kipua.

---

alkuaikoina lohenkalastuksessa mulle 2 käden vapa niin vieras että välttelin niitä. mieluiten yhdenkäden vavalla. 90 luvun alussa ei ykskätiset kovin yleisiä neidenillä ja herätti hyväntahtoista naureskeluakin ja usein norjalaiset lupatarkastajat kävi mittaamassa vavan. ei luotettu vavan merkintään (aina) vaan mittanauha käytössä ( kiellettyä kalastaa alle 10 jalkasilla)

tilanne kääntyi päälaelleen vuosituhannen vaihteen tienoilla. mä heiluin 20 jalkasella elokuussa "tittiaikaan" ja sai kulla norsupyssyvertauksia. siis kalaturisteilta. paikalliset heilu viellä aika pitkien pahlojen kanssa. itselläkin rinnalla aina 1 kätinenkin. lähinnä "bomberivapana" joskus uppoperhoillakin.

---

nykyisin kun lohenkalastuksessa ollu taukoa useampi vuosi. kalastan kuitenkin enemmän 2 käden vavoilla: haukia..

eilen viimeksi: 12 ja puoli jalkanen bambu joella. (kuva)

ja lyhyemmästä vavasta neideniltä: 14 jalkanen viistoliitos sharp (bambu) neidenin titti ja merkkari. siltamontulla. elokuun 3 viikko? siltamonttu ei ollu mun suosikkeja. jotenkin en ikinä oppinu kunnolla kalastamaan sen pyörteissä. ja ruuhkanen.. kelana: Hardyn marguis salmon 3. paperikuvasta.


hieno kuva siltamontun yläosasta: http://yle.fi/uutiset/3-8921228

[jlahti]

neiden muisteloa:. kesäkuun 2-3 ? päivä 1991 (tai -90)

vapana Bruce & Walker: "expert" luokka: 9 -11. pituus: 15 jalkaa.
kela: B & W

OPM; än myymä setti 80 luvun lopulla. mukana oli siimat ja perhojakin. täys paketti. perhot diskasin aika nopeesti mutta vetäsin niillä ainakin yhen nollavuoden (vai 2.. armeliaasti unohtanu) ei kuitenkaan perhojen vika. syyt ihan muualla..

suttailin naamoja. koukkaajalle kiitokset suuresta avusta. neuvojen muodossa, ja koukkauksen. väsytyskuvassa ei avuliasta koukkaajaa näy. oli hakemassa venettä juuri tuolloin, että pääsis saaresta pois. mä hilppasin pienessä paniikissa jaloin. pohjasiimat rupesi loppumaan.

jaloin: no virta heitti kumoon ja ei olis jalat yltänytkkään pohjaan viimemetreillä. sain tarrattua penkanreunan pajuihin ja ylös..

tuolloin neopreenit oli kai harvinaisia. moni kyseli mitkä sukat noi on. pitääkö vettä? oli mullakin uudet. big fishiltä talvella tilailin. tuli 2 päivää ennen lähtöä. paketti seilas monta kuukautta ympäri maailmaa. ennen kuin löysi perille. mä kuumeisesti odottelin niitä.. tuli Amerikoista. silloin simmsin neopreenit tehtiin mittatilauksena mittojen mukaan. ei ollu valmismalleja. tuli jollain ihme sotilasrahdin mukana. koska halpa kuljetusmuoto. noin muistelisin.. vähistä rahoista tuli tollasiinkin panostettua. oli silloin hiton kalliit.

jostainsyystä perholiivit päällä. ne jäi lyhyeksi kokeiluksi.

kuvanottajalle: Y. H kiitoksia. tuli silloin kesällä 1990 -91 postia.

kuvia vähän rajailtu, että saa mahtumaan. verikuva mun räpsäsemä. kuvasarja pidempi koukkauksesta, mutta tässä kriittinen loppuvaihe. neiden campingin edustalla.

---

analyysia kuvan vermeistä:



vapa: B & W expert 15 jalkaa . 9-11 luokkanen. jäljellä, mutta rikki.. (todennäköisesti).. holkin kohdille ilmaantui outo halkeama kymijoella aikoinaan. poistu käytöstä. harmin. ehkä heittelin painavalla upposiimalla liitos löysällä..

kela: jäljellä. ehjä. olikin vain parina vuotena aktiivikäytössä.

neopreenit: simss;in jäljellä !! jossain.. täynnä paikkausjäkiä erilaisilla liimoilla. mm. koko haarus vuorattu. ei vuosiin käytössä. ei taitais sopiakaan (no ei sopis .. pitäis joskus kokeilla mahtuuko yhtään) oli kauan käytössä. tuonjälkeiset neopreenit meni aina parissa vuodessa loppuun. no hintakin ihan eri.

nostokoukku: jäljellä. paljon käytetty. siis ollu mukana. toimi myöskin kahluusauvana, jonkinverran varsinaista käyttöäkin. viimevuosina saanut olla komerossa.

perholiivit: orviksen. jäljellä ! kaikki (siis kaikki!) vetoketjut rikki. kulunut muutoinkin paikoin puhki. aivan loppu.. vähän maskottina säästäny. hommasin samanlaiset tilalle.


öljykangas takki ja hattu: barbourin. jäljellä (tietenkin) miksikäs nää menisi käytössä. no käyttöä harvakseltaan. ikä niissä näkyy, saa näkyäkin.

[jlahti]

edelliseen kirjotteluun:

vaikeaa vanhan muistelu, kun rupeaa tarkistamaan faktoja..

onkohan simssit edes ostettu big fish;istä.. voisi olla oululainen: red tag. kumpikohan näitä myi ekana suomessa ? tämän voisi tarkistaa jos 80 - 90 vaihteen perhokalastuslehtiä selaisi. siellä oli pikkuilmoitus (muistaakseni..)

löysin red tagin laskun joka summalta suunilleen sopii. muistelisin että hinta oli 1600 mk. mutta tippui hieman tuosta kun ei luvattua varustekassia ollu mukana.

big fish;in kopiomuotoisessa luettelossa ei myöskään mainintaa simssistä. en kuitenkaan ole varma onko kaikki niitatut numeroimattomat sivut tallella. hinnasto vähän kärsiny ja muutamia irtosivuja.. (kuva)

kahlurien mukana tullut simmsin esittelylappu (kuva)

JOS tuo on red tag;in lasku (kuva) kahlureista niin ehkä liioittelin hieman: lasku saapunut 25. 5. 1989 laskun mukana tullut kahlurit niin ehkä ollu 3-4 kin päivää lähtöön.. en ole onko aivan varmasti nuo ylemmät kuvat samalta vuodelta. täytyy venyttää ylempien kuvien aika-arviota: 1989 - 1991..

80 - 90 vaihteen PVC ja neopreenien hintaeroa tuosta pystyy jotenkuten arvioimaan: neopreenien hinnalla sai 3 hyvät/laadukkaat PVC;t.

tuosta pari vuotta eteenpäin niin neopreenit yleisty räjähdysmäisesti. joskus 93 -94 ohitti nepparit joilla PVC;t ?

itseasiassa itse olen kaipaillu KESTÄVIÄ PVC/kumi kahluusaappaita. ei oikein ole tarjontaa nykyisin..?

neidenillä aikoinaan neopreenit herätti kummastusta lähinnä veteraaniosastossa. sai vakuutella että pitää vettä. kahlailuun tarkotettu. nuorempi polvi tiesi. samoin etelässä oltiin jo näihin tottumassa.

simms;in historia: https://en.wikipedia.org/wiki/Simms_Fishing_Products

---

ite näin ekat neopreeit kevät-talvella 1987 ?

hämmennystä herätti hankien keskellä kun kalastaja käytti neopreenien kanssa viellä koristossuja. ei ollu varsinaisia kahluukenkiä. oli kalastajassa muutakin ihmeellistä: kalasti bambuvavalla. sai kalaa..

sai upean 2,5 kg joka näytti hengästyttävän upealta kevätaurinkoisella hangella. koko väsytys tuli seurattua.

oltiin mökillä samaan aikaan ruokailemassa leirikoskella. kaverit mokissä syömässä. mä jäin kuistille tiirailemaan ihmeellistä saamamiestä joka hetkeä aiemmin oli saanut 2,5 kg taimenen: outoa toimintaa. se tarkkaili suvantoa tiiviisti. (ei ollu koskikohdassa) tutki perhorasiaa, koeuitti perhoja rantavedessä. välillä katse kauemmas suvantoon. vaihto perukkeen. räpläsi perhorasioita. tiiraili taas.. ihmettelin touhua. liki puolituntia mennyt. kokoajan touhusi jotain, mutta ei yhtään kalastusheittoa. ihme touhua, mietin.. yhtäkkiä perhokalastaja riepasi pitkän heiton. pang ! kala samantien kiinni.. ilmoittelin kavereille mökkiin: että nyt SILLÄ on taas kala kiinni. lähettiin katsomaan väsytystä. ylös tulikin hieno, hieman alle kilonen, joka silloin reilusti mitallinen. laski kalan takaisin veteen vapauteen !! taisi opastaa meitäkin että kaikkea ei kannata ottaa.

mä ajattelin että on viileää touhua tuo perhokalastus..

jälkikirjoitus. oli paras sumariaika. ei me sitä oikein tajuttu kai.. kalstettiin virpoilla. 0.. mulla oli perhovehkeet mukana. ikinä en ollu heittäny. uhosinkin että kohta täytyy vaihtaa perhovehkeisiin. en kehannu.. kun ei heittelystä mitään käsitystä ja yleisö (=muita kalastajia) illalla pimeässä mökille saapuessa kaverit muistutti: ettet sitten heitelly perhoa.. mähän lähin samantien pimeään heittelee.. (ei yleisöä..) toinen kaveri lähti mukaan yleisöksi..

ensiheitot perholla siis säkkipimeässä. yllätyin kuinka helppoa. eihän tässä mitään. perhokin lentää suht pitkälle, mitä nyt takan siima usein läsähtää hetkeksi veteen. 15 minuttia viskottua pimeässä, siima oli alkanut tuntumaan oudolta. pyysin kaveria valaisemaan taskulampulla perhoa: koko peruke oli nyrkinkokoisessa mytyssä. mä päätin että mun perhoheittelyt oli nyt tässä tälläerää..

no samana tulevana kesänä perhokalastus vyöryi täysillä mukaan.

taas pieni varaus tuohon muistelemaani vuoteen 1987..

näin siis tuolloin ekaa kertaa:
- neopreenit.
- bambuvavan käytössä.
- saatavan ison järvitaimenen. (striimerillä)
- laskettavan reilusti mitallisen taimen kalan takas.
- pintaperhokalastusta "talvella"

nämä yleissivistävät jutut siis esitteli tuo "bambuvapamies"

---

liioittelua oli myöskin orviksen perholiivien kunto: että kaikki vetskarit rikki.. on ehjiäkin. useampikin, en ottanu muistellessa laskuun povari ja selkätaskuja.. osa ehjiä. edestäkin joku vielä toimi. (kuva) nämä riekaleet ollu vuosia eläkkeellä.. (mutta kätköstä löyty viellä tallessa..)

---

kuva öljykangastakin lapusta/mallista (osakuva) takki käytössä edelleen. myöhemmin täydentyny muilla malleilla ja valmistajilla. mutta ei näistä enempää. menis kirjottelut pitkäks (niinku ei olis jo..)

---

no vähän lisää takeista:

takkimainontaa: barbourin kuvastosta. (kuvat)

kuvan kumpikin malli on valikoimissa. toisen ostin kirppikseltä käyttämättömänä 2 eurolla..

sitten tuo "border" on kai tarkotettu metsästykseen. sen ostin geralta fishermanista.
kahluumallin hommasin aikoinaan shröderin vieressä olleesta/olevasta liikkeestä. mikäs se nyt olikaan..

jossainvaiheessa 90 lukua öljykangastakit oli muotia hetken "tavistenkin" piirissä, siis katmuotina. nämä jäi kuitenkin monelta käyttämättä ja 90 luvun lopulla näitä usein kirppiksillä pilkkahintaan. oli englantilaisia, muttei ei barbouria (paitsi tuo yksi) = mun päätelmä en tiedä onko totta..

itselle olen antanut ehdottoman kiellon: ettei yhtään öljytakkia enää lisää. oli hinta /kunto mitä tahansa. kielto on pitäny vuosia. välillä tekee tiukkaa kun löytyy sopiva 1 -5 e. mutta hyllyyn on jääny. viimevuosina näitä kuitenkin enää harvenevasti näkee.

kiellollekin on poikkeus. jos aito barbour niin.. ja jos löytyisi oikein pitkä malli, joka ulottuisi kumisaappaiden varren alapuolelle. (siis jos hintaluokassa: muutama euro)

[jlahti]

eilisen muistelu helpompaa:

no vähän sai muistella eilisen ottiviheitä potrettiin..

iltapäivästä pikkujoelle, pikkuhaukia. pienillä pintaräpeltäjillä:

rapalan skitter pop. 2 tuntematonta/nimetöntä puista propellivaappua. rattlin chug bug. ja nilsun nirha, johon on laitettu nokkalevy.. joskun ostin 3-4 kpl. näitä. nilsun uintilaput istutettu leuanalle. ehkä jonkun omia tekosia, ei protoja. erikoinen hyvä uinti, aivan pintakalvon alla. siinä ja siinä voiko laskea pinturiksi (ehkä ei)
osa ihan nykyvieheitä. että ei antiikkia.

tulleesta hauesta vaihdoin viehettä. pelkkiä täppejä ei laskettu. pidemmäksi aikaa pimeässä jäi skitter pop käyttöön, kun en viitsiny uistinrasiaa räplätä. taas oli vähän hankala toimia pimeässä virpalla. kaipailin perhovehkeitä. valoissa kyllä oli mukava heitellä ja odotella pikkuhaukien posauksia.

vapana mitchellin lasikuitu. "campanion" (eikös tää ole joku urheiluvaatemerkki ym..?)
pituus: 1,8 metriä.
vieheille: 4 - 15 g.
made in spain. mun ainut espanjalainen vapa. kai..
ehkä 80 lukua? ( vai -70..) erikoinen ruuvattava liitos (joka ihan hyvänoloinen)

epäilystä herättävät muoviset liukurenkaat..

jäntevänpehmeä kokotoiminen vapa. ei löysää kohtaa, taipuu tasaisesti kahvaan asti. munmielestä hyvä.

kelana: ABU 505 huono jarru, voi olla yksilövikakin? joko liian löysällä. tai jymähtää melkein kiinni siimananto ja tökkii.

[vlasek]

Vieläköhän tuolla neidenillä ongitaan nostalgiamielessä pitkillä pahloilla? Muistelisin, että joku perhomies höpis, että paikalliset ainakin onkii tiettyjä mestoja lipputangoilla. Nimenomaan onkii.

Jääny joku muistikuva ja, että vajassa, missä pakastimet ois katonreunassa notkunu joku antiikkinen lohipahla. Hurjaltahan noi värkit kuulostaa näinä syvähifistelyn aikoina, etenkin, ku kalat lie pääsääntöisesti tittiä.

Mikähän idis tossa 10 jalan säännössä on ollu, tai on?

Klaidu mestahan tuo on, vaikka nykysin taitaa olla melko tyyris.(kaikki toki suhteellista) Suomen puoli vaikuttas tämmöselle korpijoonakselle ehkä tyköistuvammalta, vaikka saalisvarmuus pudonnee exponentiaalisen reilusti.

[jlahti]

vajavapa: munaikana siellä oli tuo sininen (samanvärinen sattumalta, millä eilen heittelin. alempi kuva) tjöstheim.

vavan pituussäännän perustelut: ei tietoa tarkemmin. mutta joku perustellu että perhoalueella koskessa korkeat kivet, minkä yli ei saa siimaa menemään, vaan siimat takertuu kiviin. siis silloin kun lohi heittäytyy virtaan. ja lyhyt vapa olisi käytössä.
munmielestä jotenkin keinotekoinen sääntö, mutta jo niin perinteikäs ja omalaatuinen että pitäisin säännöissä edelleen..

olen myös kuullu jonku vaatimuksen (tosissaan heitetty) pitäisi kieltää alle 18 jalkaset. koski lähinnä siltamonttua. ja sitä että pätkävapamiehet menee aivan vesirajan tuntumaan söhläämään ja pelottelemaan kalat. pitkillä pahloilla kalastetaan kauempana vesirajasta, eikä pelotella kaloja..

mäkin opin tuon kantapään kautta. kerran oli yksin siltamontulla ja ajattelin heittää vikan kierroksen puolisääreen kahlatet. virhe.. mutta yksin aluella, ja vika kierros jonka jälkeen muualle heittelemään. no eikös hetkenpäästä seläntakaa kuulunut vihanen karjasu ja manailua että paikka on nyt pilalla monta tuntia. eräs paikallinen oli ilmaantunut paikalle vavan kanssa.. noin muuten paikalliset
lohenkalastajat mukavaa porukkaa, ja olihan tuokin oikeassa.

18 - 22 jalkasten lohivapojen lisäksi näkyi ennen joillakin kättössä teleskooppi - onkivavoista tehtyjä piiiitkiä vapoja. tai ei kaikki ollu ite tehtyjä. norjalaisissa vaparenkaallisissa teleskoopeissa oli myös merkitty siimaluakka perhosiimoille, että tarkoitettukin perhokalastukseen. hyvin noillakin taltutetaan lohiluokan kala kun asian osaa. noin niinku sivusta seuranneena.

vielä kun tästä mennään kauemmas käytettiin kokobambuisia vapoja. siis ei sälevapa vaan työstämätön bambusalko n. 5-6 m ? jossain vanhassa (50 -60 luvun) M & K lehden kuvassa siltamontulla. joku kalastaa tällaisellä. en tiedä kuinka yleisiä ollu neidenillä.
Jan Johanssonin kirjassa: lohenkalastus (1989) on katsaus kovien lohenkalastajien käyttämistä välineistä: eräs kovimmista ( kalastanut 60 v. saanut yli 2000 lohta): sen mielestä ainoa oikea tällainen: 6 - 8 m!! kokobambuvapa.

neidenin nykymeiningistä ei tietoa..

neidenin kalastuksen hintatasosta: on joo aika tyyristä (nykyäänkin). ainakin sesonkiaikaan.. mutta jotain halvempia kuukausi/viikko kortteja tullu sesongin ulkopuolella, lähinnä kai? en tarkastanu. elokuu oli ennenkin halvempi lupalappu.

mulla meni ennenkin koko talvi kerätä vähistä varoista rahastoa rahoittaa operaatio. vaikka oli silloin suhteessakin vähän halvempaa kuin nykyisin. kait..

perhoalue on aika ruuhkanen juu. ite kävin julkisilla kulkuneuvoilla aika usein (etelästä yöjunalla roveniemelle, sitten postiauto, loppupätkä: taksi. meni melkein minuutilleen 1 vrk kotiovelta seistä neidenin rannassa) ja jalkamiehenä "vangittuna perhoalueelle" tai olishan sitä päässy esim veneen vuokraamalla alemmille koskipätkille. eikä ylemmäs kävelemälläkään mahoton matka. elokussa (erityisesti jäkipuolella) oli perhoaluella tilaa hyvin. välillä.

neiden kalapaikkana: niin ristikkäisiä toisistaan poikkeavia milipiteitä oon kuullu:

esim.
- väite 1: ei mielekäs kalapaikka ollenkaan. koskee kai lähinnä siltamonttua LOHEN nousuaikaan: aivan liian moni lohi karkuutetaan. ylöstuloprosentti niin pieni ettei hommassa mitään järkeä. siis silloin kun lohi kokoluokan kalat liikkeellä..
(ehkä tavallaan totta, ainakin se että paljon karkaa. heti tuli mieleen erään ruotsalaisen tai norjalaisen kalastuslehden kuuluisa "lohitoimittaja" ja sen lasku perhoaleen läpi. lopulta lohi vei kelalta joka metrin siimoista.. muutenkin oli hurjaa, suorastaan kammottavaa seurattavaa miehen ja lohen kamppailua koskessa. kumpikin 100 % kuolemanvaarassa, oikeesti.. suurlohi säilytti henkensä. samoin kalastaja. vaikka välillä näytti ettei voi mitenkään päättyä hyvin.. )
- väite2: pohjolan paras lohenkalastspaikka (siis perhoalue). perustelu: mistään muualta ei saada vastaavan kokoisesta alueesta, rannalta,perhokalastusvälineillä niin paljon lohia.
(väite vaikuttaa aika kovalta..voisiko olla totta: paikkahan itseasiassa aika pieni pätkä.. paljonkohan saadaan vuodessa? jostain mielessä luku: 7 tonnia..?)

---

(viellä:
pitkät yhtenäiset (holkittomat) "kokobambuvavat":

"täälläkin" suomessa, etelässä vastaavat oli käytössä: joki jossa käyn välillä haukiperhostelemassa käytettiin kokobambuvapoja. aikana "jolloin rapalat tuli" eli kai 50 lukua. hauen ja kuhankalastuksessa. pitkään ruokopahlaan sidottiin kärkeen siima ja siimaan rapala (kai useimmiten) ja viistäteltiin ja uiteltiin löysässä hitaassa virrassa vaappua. oli kuulemma näky sunnuntai aamuna kun kalastajat kulki polkupyöriin sidotut pitkät pahlat kohti jokea.. tuntuisi hankalasta kuljettaa yhtenäistä esim. 5 metristä salkoa fillarilla..

mielessä on pyörinyt pari vuotta josko elvyttäisi lajin: pitkä perhovapa ajaisi saman asian.. niin joo, sehän olisi hauen tenkara kalastusta..

välillä on näkynyt myynnissä yllättävänkin halvalla 18 jalkasia daiwoja. vakavasti olen harkinnu hannkkimista: että tosta sais hyvän haukitenkaravavan.. ja olis tietenkin ihan käyvää valuuttaa lohijutuissakin. )

[jlahti]

eilen iltakalassa "ahven"lammella.

vapana lasikuitu tjöstheim 220 ja ABU 503

220 esiintyy vuoden 1969 ja -71,-72 tjöstheim/Shakespeare luetteloissa värissä: "läpikuultavan vihreä aihio, punaisin nailonisidoksin" voisi olla hieno väri.. mutta sinisen valmistusvuosi arvotus..

v. 1961 ja 1964 luettelossa ei tuota vapaa ole viellä (ainakaan samalla numerolla/nimellä)
ja.. v 1982 luettelossa ei ole enää.
jossain "pitäisi olla" vielä 1-2 tjöstheim luetteloa. katson joskus, jos löytyy..

nämä luettelot suomenkielisiä, paitsi -82.
ja v. 1961 kansitekstit hämäävästi englantia, mutta sisältö suomeksi.
ehkä eka tuo -61 tjöstheim/Shakespeare suomiluettelo? milloinkohan viimenen suomiversio?

220;kymppisellä nimikin luetteloissa: "Lucy master"
on huokea aloittelijan vapa

on ihan hyvnoloinen. kokotoiminen: aihion liikkeet tuntee kädensijakorkin alla. kokotoiminen. melko pehmeä kärki. muttei aihio mistään lötkö. ja.. ainahan liukurengas haspelivaville: + ulkonäöstä..

[Fuso]

Reilut viisitonnia tuli Neidenistä lohta tänä vuonna,


http://www.laksefisk.no/fangstrapport/?ID=618


Tätä sivustoa tulee lohenkalastusaikaan seurattua lähes päivittäin, itse kävin viimeksi 80-luvun loppupuolella.