Venekuumeeseen lääkettä

[Jou40]

Onnea uudelle veneelle!

-jouni

[HOOK]

Hyvä kone toi kaasari yamaha.Ole kyseisen omistanut 2008 vuodesta ja huollot tehnyt itse.

Nyt tunteja takana n.600 ja tänäkeväänä ensimmäinen siipipyörän vaihto ja kolmas hihna.

Tyyppivika näissä on trimmin venttiilien vuodot.

[kylähullu]

Lami oli hyvä paatti tuohon hintaluokkaan, normaalit kevät ehostukset se olisi vain vaatinut ja tuon ikäsessä aina on käytönjälkiä jos ei oo ylimaalattu vuoden 1991 jälkeen
Yamahan koneessa ei kyllä muuta vikaa ole kuin perus ominaisuudet minkä takia yleensä 4tahtisiin tai että 2t ruiskuihin siirrytään.

Miinuksena kalastus käytössä on korkeat laidat, tuuli vie venettä rekatessa liikaa ja kiikkerä paikallaan.

[Haro]

Kiitos onnittelijoille

Vai oli Lami Kylähullun vene
Anteeksi, en kerinnyt soittelemaan takaisin, ennenkuin pistit veneen myydyksi. Olisin kyllä tosissaan ollut kiinnostunut siitäkin paketista, mutta pohjasta irtoileva maali pisti kyllä hälytyskellot soimaan, eli jotain vikana, eikä minulta löydy aikaa tai kiinnostusta käynnistää veneilykautta pohjan hionnalla ja maalauksella.

[kylähullu]

Kiitos onnittelijoille

Vai oli Lami Kylähullun vene
Anteeksi, en kerinnyt soittelemaan takaisin, ennenkuin pistit veneen myydyksi. Olisin kyllä tosissaan ollut kiinnostunut siitäkin paketista, mutta pohjasta irtoileva maali pisti kyllä hälytyskellot soimaan, eli jotain vikana, eikä minulta löydy aikaa tai kiinnostusta käynnistää veneilykautta pohjan hionnalla ja maalauksella.

Juu siinä alko olemaan niin paksu kerros maalia ja aina vain tuli vedettyy uudet päälle keväisin ja ajateltua että sit enskaudella skrabaa tai hioo vanhat pois ja vetää uudet. Mut kyllä tuommonen lami on hyvä paatti huviveneeks ja kalastuskin hoitu hyvin varsinkin silloin kun oli vielä keulakone tallella.

[oykka]

Varmasti hyvä paketti tuo mihin päädyit. Yllättävän paljon kyllä tässäkin hintaluokassa löytyi varteenotettavia vaihtoehtoja..

Hyvä kone toi kaasari yamaha.Ole kyseisen omistanut 2008 vuodesta ja huollot tehnyt itse.

Nyt tunteja takana n.600 ja tänäkeväänä ensimmäinen siipipyörän vaihto ja kolmas hihna.

Tyyppivika näissä on trimmin venttiilien vuodot.

Tämä pisti silmään. Siis oikeasti kolme hihnaa/600h? Meneekö nuita oikeesti nuin tiuhaan vai vaihdettu vaan?

[Haro]

Varmasti hyvä paketti tuo mihin päädyit. Yllättävän paljon kyllä tässäkin hintaluokassa löytyi varteenotettavia vaihtoehtoja..

Toivotaan parasta. Parin-kolmen viikon päästä olisi tarkoitus paketin kotiutua.

Mitäs muuten suosittelisitte tuolle koneelle tehtävän, kuulemma ollut todella vähällä käytöllä viimeisten vuosien aikana, viime vuonna vain koeajettu vajaan tunnin ajan.

Huoltokirjassa ei kuulemma ole mitään merkintää hihnan vaihdosta, eli se varmaan ensialkuun?
Lisäksi meinasin öljyt ja filsut vaihtaa "varmuuden vuoksi", vaikkein vanhoilla tuskin olla juuri mitään ajettu, vain säilötty.

[Jou40]

No tuota noin. Jos noi öljyt, koneen ja perän vaihtaa, sekä hihnan/hihnat. Ja tietty öljyproppuihin uudet tiivisteet, niin jo vain luulisi riittävän. Ainakin ens hätään.

-jouni

[Haro]

Näin teen.

Hieman mietityttää tuo hihnan vaihto. Ilmeisesti se kannataa tilata jenkeistä ja vaihtaa/vaihdattaa itse? Vanhalla tosiaan on menty se 163 tuntia (ja 13 vuotta). Myyjä sanoi sen olevan hyvässä kunnossa, eli hän ei itse lähtisi sitä vaihtamaan, mutta itseäni kyllä epäilyttää nuo vuodet.

Jos en löydä tuttua, jolta tuo hihnan vaihto onnistuu heittämällä, pitää varmaan käyttää merkkihuollossa. Se varmaan maksaa hunajaa? Itse en viitsi lähteä turaamaan, ei ole mitää tietotaitoa nuista 4t vehkeistä.

Vai löytyykö täältä kautta jotain innokasta hihnanvaihtajaa Etelä-Suomesta?

[Jou40]

Jep. Noi hihnan tunnit ei oo pahat, mut 13 vuotta on varmasti tehnyt kumille tehtävänsä. Päälle päin voip näyttää ihan hyvälle, kunhan ei taivuttele. Saattaapi löytyä vikaa. Mie oon ite vaihattanu hihnan suurinpiirtein tuntien mukaan, ja oon antanut ammatti-ihmisen tuon tehdä. Mikään ei vituttas niin paljo, ku jossain keskellä selkää, matkojen päässä kotilaiturista, alkas pata sen takia rykiä, et oon säästänyt, ja itte turaillut tuon vaihdon.

-jouni

[Haro]

Heipä hei, pitkästä aikaa.

Pellinge on ollut omistuksessa nyt vajaan vuoden päivät. Paljon sanottavaa löytyy, lähinnä hyvää.

Venehän itsessään on siis aika jykevää tekoa ja melko luottaivaisin mielin siellä on menty keliin, kuin keliinkin.
Oma yksilöni oli suhteellisen siistissä kunnossa jos siis otetaan huomioon se, että botski on lähes alkuperäisessä kunnossa ja ikää 45 vuotta =).
Mitä veneeseen on tehty? Perälauta oli tosiaan korotettu reilu 10 vuotta sitten ja jossain vaiheeessa (ehkä 20v?) sitten siihen oli asennettu keskipulpetti. Joskus joku oli yrittänyt sisäturkkia maalailla, mutta pohjatyöt taisi jäädä tekemättä, joten maali rapsii hyvinkin helposti.

Moottori.
Tuo ihmeellinen nelitahtinen kapistus, joka on vanhoihin Juuhanssoneihin verrattuna oikea kameli, se ei oikeastaan juo paljon mitään. Bensaa paloi "perinteisellä kalareissulla" noin 8-9 litraa, siinä missä Johnssonilla olisi mennyt vähintään 20l.
Huollot saatiin kotipihassa tehtyä kaverin opastuksella ja avustuksella. Öljyt, suodatin ja jakohihna vaihtui. Vesipumpun siipipyörä menee vielä tänä vuonna vaihtoon, vaikkakin vesi lentää vielä oikein tyylikkäästi.
Ihme kapistus kaikkinensa tuo Yammu, se lähtee ihan palmun alta, lähes missä tahansa olosuhteissa.
Muun muassa eilen kävin landella ja kuumotuspäissään piti kokeilla moottoria käyntiin, seuraavan pienen tarinan takia:
Marraskuussa talvi yllätti ja vene lähes upposi, meriveden käydessä -100cm tasolla ja joen (missä vene on) vedenpinta pudotessa todella reilusti, kuivuuden ja vedenpinnan säännöstelyn takia. Tällöin muuten kelluva vene olikin 2/3 osaa kuivalla maalla ja peräpää oli ainoastaan vedessä ja metrin syvän kuopan päällä. Kelluttavuuden katoamisesta seurasi se, että peräpään läpivienneistä oli vesi tulvinut välipohjaan ja kaikki mahdollinen, vedenpinnan alapuoleinen oli täynnä vettä. Tähän vielä päälle rapsakka -5'c lämpötila marraskuun alkuun ja jäätä, jäätä niin perkeleesti. Vene siis "upposi" ja jäätyi, osittain kuivalla maalla. Moottori ei tietenkään inahtanut, kun sitä krapulapäissään lähdettiin pelastamaan (päävirtakatkaisin ei välttämättä toimi, kuten pitää, jos sen on viettänyt noin viikon jään sisällä). Moottorille ei siis saatu virtoja - jänskätti, oliko itse moottorikin käynyt uimassa. Moottorin suhteen ei ollut tuossa tilanteessa juuri mitään tehtävissä, joten kippo soutamalla viimeiselle sulalle rampille ja mökin pihaan talvehtimaan.
Joten palataan alkuperäiseen asiaan, moottori piti saada eilen käyntiin. Oli kokoajan kuumottanut niin perkeleesti se, että oliko se syksyllä uinut vai ei.
Uusi akku peliin, "kuulokkeet" moottorin vedenottojen päälle, vedet juoksemaan, avain virtalukkoo ja kaikki mahdolliset ruumiinosat ristiin:
Virrat meni päälle, jes!
Kääntö avaimesta, näyttö pimeäksi ja mitään ei tapahtu. VOI SAATANA!
Raivokasta pulpetin hakkausta ja monta pahaa sanaa suusta, sama toistuu - käännän avaimesta, ensin virrat menee päälle, yritän startata -> näyttö pimeäksi ja ei inahdustakaan.
V'tutuspäissään r-unkkasin avainta varmaan 5 minuuttia, kunnes yhtäkkiä virrat eivät katkenneetkaan, moottori murahti käyntiin ja huuto alkoi. Mitä helvettiä? Ihme peli!
En ole edes varma, annoinko ryyppyä, mutta siinä se kävi, maaliskuun alussa, asteen pakkasessa, kuin olisi ollut kesä ja +20'c, sekä lämmin kone. Pitkäaikainen stressitaso tippui tasolta 50000 -> tasoon 1. Elämä alkoi taas hymyilemään. Ilmeisesti jossain sähköön liittyvässä oli ollut pisara vettä väärässä paikallassa ja siksi löi oikariin, kun yritin käynnistää. Pienestä se on kiinni.

Tästä tulikin melkoinen tarina moottoriin liittyen, mutta pointti tuli selväksi. Hyvä peli.

Veneen kuntoon liittyen olen ollut yhteydessä Pellingen valmistajaan, ilmeisesti veneeni leiponeen miehen "poikaan", itseäni varmaan 2x vanhempaan mieheen.
Kyselin, mitä veneelle kannattaisi tehdä? Pitäisikö perälautaa lähteä uusimaan ja/tai venettä maalailemaan. Hänen puoleltaan kuulemma kannattaa, hän saisi hyvät rahat, mutta minulle hyöty olisi aika pieni. Kuulemma kallis homma teetättää, hän kehoitti minua: "Säästä rahasi, mielummin ajelet rauhallisesti muutaman vuoden, veneen pitäisi vielä kestää". Asia selvä.

Pieni sisäinen anarkistini heräsi. Mitäpä jos hommaa ei teetättäisikään, vaan käärisi hihat ja rupeaisi itse askartelemaan. Vaihtaisi alkuperäisin perälaudan ja turkin sisäisen vanerin. Itse en ole ikinä kusilaituhommia tehnyt, mutta periaate hallussa ja rakennusalata noin 5 vuotta kokemusta. Työkalut siis pysyy keskimäärin oikeinpäin handussa. Voi kyllä olla, että homma olisi turhan suuri itsekseen tehtäväksi, ilman aiempaa kokemusta...
Mitä te, arvon raati arvioisitte? Mikä on onnistumisen todennäköisyys perälaudan uusimisessa, jos hommaa ei ole aiemmin tehnyt? Pitääkö suosiolla jättää tekemättä?

Tietenkin, jos joku tämän lukenut on "pientä iltapuhdetta" vailla, voin luovuttaa veneen käsiisi, jos vain hinnasta päästää sopuun (haluat tehdä halvalla, opiskelijalle).

Summa summarum. Olen ollut tyytyväinen veneeseen ja erityisesti moottoriin. Kiitos kaikille jo tässä vaiheessa ketjuun vastanneille, henkisenä tukena toimineille ja veneasioissa hölmömpää neuvoneille.

Ps. Avovesikausi alkaa etelässä varmaan jo kuukauden päästä. Alkaa vähän polttelemaan

[jänis]

Mitä te, arvon raati arvioisitte? Mikä on onnistumisen todennäköisyys perälaudan uusimisessa, jos hommaa ei ole aiemmin tehnyt? Pitääkö suosiolla jättää tekemättä?

Auki vaan ja uutta tilalle.

[Haro]

Mitä te, arvon raati arvioisitte? Mikä on onnistumisen todennäköisyys perälaudan uusimisessa, jos hommaa ei ole aiemmin tehnyt? Pitääkö suosiolla jättää tekemättä?

Auki vaan ja uutta tilalle.

Asia selvä!
Osaatko yhtään arvioida, kauanko hommassa menee? Tarkkaan ei tietenkään pysty sanomaan.
Jos vaimolle rupean ajatusta myymään, niin lähdenkö mainostamaan 10-20 tunnin vai parin työviikon (60-80h) hommana. Kenties vielä pidempää työsarkaa?

Ilmeisesti työvaiheet sisältävät seuraavaa:
1. Törmäyslista irti.
2. Kuorten irroitus jollain ilveellä (poppareilla kiinni tms.)
3. Vanha perälauta näkyy ja sen kimppuun hyökätään rälläkän kanssa.
4. Kaivetaan koko työkaluarsenaali esiin ja koitetaan kaivaa vanha, laho vaneri mäkeen.
5. Hiotaan koko komeus terveelle kuidulle
6. Otetaan koivuvanerista sopivan paksuinen ja kokoinen pala, joka kyllästetään hartsilla.
7. Lämästään vaneri paikalleen (millä saadaan pysymään kiinni? Taakse hartsia ja vinkkareilla?)
8. Ruvetaan leipomaan kuitua päälle, reunojen yli kuitua vanerille tyyliin 10 cm verran vai minkä kokoisesta lähdetään liikkeelle? Entäs veneen puolella, kuinka pitkälle kuitu tuodaan vanerin ympäriltä. Riittääkö taas 10cm levitys, vai mennäänkö reilusti pidemmälle?
9. Leivotaan koko vaneri piiloon käyttäen isoja kuidun palasia. 300g/m2 vai 450g/m2 mattoa ja kuinka monta kerrosta?
10. Jotain kolmiotukia olisi varmaan hyvä askarrella. Yksi helvetin iso keskelle perälautaa, vai useampia?
11. Puhtaan kuidun pintaan jotain maalia. Epoksi pohjille ja toppari pintaan?

12. Koitetaan saada koko komeus jotenkin vielä kasaan. Eli kuoret yhteen ja niittaustalkoot käyntiin.
13. Uusitaan vanha, hajonnut törmäyslista.
14. Kirjoitetaan Kalamies.comiin suuri (epä)onnistumistarina ja kehutaan kavereille, kuinka kova jätkä sitä oli.

Vanha perälauta on lyhytrikiselle. Kannattaisikohan se korottaa suoraan, "samaan rahaan" - pitkärikiselle. Eli noin 13 cm korkeammalle. Se tosin vaatii hieman ulkokuoren puhkomista, jotta korkeampi perälauta mahtuu moottorikaivoon.

En rupea tähän hätään edes haaveilemaan turkin sisäisen vanerin vaihdosta. Se on varmaan sellainen operaatio, että siihen menee ikä ja terveys.

[jvelth74]

En lukenut ajatuksella kaikkea mitä tässä on, mutta kuva olis kiva tosta perälaudasta, mihin olit suunnittelemassa jotain proggista.

Sen voin kyllä sanoa, että kuorten irroittaminen toisistaan (ne on liitoskitillä + popniiteillä kiinni) on kyllä aikamoinen savotta.

Harmi kun Moottorivene.infon maallinen vaellus keskuudessamme jäi valittavan lyhyeksi, se olisi tuonut paljon iloa tähänkin asiaan kuvallisten kertomusten muodossa. (Ulkokautta ne niitä sisävanereja muistaakseni pääasiassa vaihteli.)

[Rocco]

"Sen voin kyllä sanoa, että kuorten irroittaminen toisistaan (ne on liitoskitillä + popniiteillä kiinni) on kyllä aikamoinen savotta."

Kerro lisää. Mulla alkamassa kanssa samanlainen kuorien irroitus-projekti ja olisi mielenkiintoista kuulla mitä edessä tulee olemaan.

[jiiipeee]

Omasta veneestäni vaihdatin ostotyönä tuon kuidun sisällä olevan vanerin. Rälläkällä leikkasivat auki ja sorkkaraudalla pois sieltä. Omassa veneessäni työtä helpotti se että vaneria ei ollut kuin moottori kaivon kohdalla eli missä moottori roikkuu. Muuten peräpeili kuitua.

[Rocco]

Ok.

Omassa finnark 490rk:ssa on myös sellainen pieni pala (n. 40cm x 40cm) kuidutettua vaneria peräpeilissä, pulttien kohdalla, muu alue pelkkää kuitua?!
Tai voi olla että se on jonkun sepän tekemä lisävahvike, saas nähdä..

[Haro]

En lukenut ajatuksella kaikkea mitä tässä on, mutta kuva olis kiva tosta perälaudasta, mihin olit suunnittelemassa jotain proggista.

En nyt tähän hätään valitettavasti saa kuvaa penkin alta.
Jos ulkomuistista heitän speksit:
Leveyttä noin 40cm, korkeutta 35cm ja paksuutta noin 4cm. Suht siististi kaikesta muusta esillä oleva, "lasikuitukakku", jonka sisällä vaneri on. Paikka on niin v*mäinen ja ahdas, että vaihtoehdot on irroittaa kuoret tai tehdä ulkokautta.
Mieluisin ratkaisu olisi irroitta kuoret, hiekkapuhalluttaa kaikki, myös pilssi, uusisin perälaudan, maalauttaisin koko hoidon ruiskulla ja nitoisin kiulun taas kasaan.
Tämä on tosi kivan kuuloinen ajatus, mutta vastaan tulee opiskelijan budjetti. Toki kesäduuneista taas muutaman euron rikastuu, mutta tähän projektiin saa upottaa maks. 500e T. Perheellisen omatunto

[Haro]

Omasta veneestäni vaihdatin ostotyönä tuon kuidun sisällä olevan vanerin. Rälläkällä leikkasivat auki ja sorkkaraudalla pois sieltä. Omassa veneessäni työtä helpotti se että vaneria ei ollut kuin moottori kaivon kohdalla eli missä moottori roikkuu. Muuten peräpeili kuitua.

Uskallatko paljastaa, paljonko tämä lysti maksoi ja minkälaiseen veneeseen?

[jiiipeee]

Omasta veneestäni vaihdatin ostotyönä tuon kuidun sisällä olevan vanerin. Rälläkällä leikkasivat auki ja sorkkaraudalla pois sieltä. Omassa veneessäni työtä helpotti se että vaneria ei ollut kuin moottori kaivon kohdalla eli missä moottori roikkuu. Muuten peräpeili kuitua.

Uskallatko paljastaa, paljonko tämä lysti maksoi ja minkälaiseen veneeseen?

Juu reilu 2000€ lysti kustanti , 5.6 metriseen Sundqvist ht veneeseen. Tosin samalla pohjasta, peräosasta korjasivat jonku rävellys paikkauksen . Tosin tuon rahareikä ei ollut kuin osa projektia, mutta tarkoitus onkin pitää tuo vene kauan itellään.

[Haro]

Omasta veneestäni vaihdatin ostotyönä tuon kuidun sisällä olevan vanerin. Rälläkällä leikkasivat auki ja sorkkaraudalla pois sieltä. Omassa veneessäni työtä helpotti se että vaneria ei ollut kuin moottori kaivon kohdalla eli missä moottori roikkuu. Muuten peräpeili kuitua.

Uskallatko paljastaa, paljonko tämä lysti maksoi ja minkälaiseen veneeseen?

Juu reilu 2000€ lysti kustanti , 5.6 metriseen Sundqvist ht veneeseen. Tosin samalla pohjasta, peräosasta korjasivat jonku rävellys paikkauksen . Tosin tuon rahareikä ei ollut kuin osa projektia, mutta tarkoitus onkin pitää tuo vene kauan itellään.

Hui kauhia! Tuolla hinnalla ostaa jo puolitoista Pellingeä
Ymmärrän kyllä, jos tekee itselleen ja kunnolla. Silloin saa maksaakin.

[pikepetteri]

Miksi sinne perälautaan pitää vaneria työntää? Itse ihmettelin moottoria asentaessa että miksi poranterä ei uppoa perälaudan läpi. Perälauta sisälsi rosteri/happosen latikan lasikuidun lisäksi. No eipähän tarvitse koskaan vaihtaa...

[Haro]

Miksi sinne perälautaan pitää vaneria työntää? Itse ihmettelin moottoria asentaessa että miksi poranterä ei uppoa perälaudan läpi. Perälauta sisälsi rosteri/happosen latikan lasikuidun lisäksi. No eipähän tarvitse koskaan vaihtaa...

Tuo metallirakenne perälaudassa on kiinnostanut ajatuksena jo pidempään, mutta muutama juttu on noussut mieleen:

Ensimmäisenä, hinta. Rosteri/hapokas maksaa huomattavasti enemmän vrt. vaneri.
Toisena mietin kuormitusta. Muodostaako metallinen levy pistekuormia veneen rakenteisiin? Metallihan tuskin elää veneen mukana toisin, kuin vaneri.
Kolmantena kummastuttaa noviisia se, miten kuitu saadaan tarttumaan rosteriin saati sitten hapokkaaseen?

Ihanteellinen rakenne olisi omasta mielestä jonkinlainen sandwitch esim rosterista/vastaavasta ja alumiinista. Esim 1mm rosteri->reilusti kuitua->4-5mm alumiini->Kuitua->4-5mm alumiini-> kuitua->1mm rosteri tms. Tällainen rakenne joustaisi, olisi suhteellisen halpa (200e :S) ja rosteri saattaisi jotenkin suojata alumiinia maailmalta... Koko roska liimataan (extremefix tms.) perälaudan "kohtaan" ja kuidutetaan yli. Saattaisi jopa kestää.

Anyhow, takaisin aiheeseen. Taitaa jäädä meikän veneen perälaudan korjaus ainakin tämän vuoden osalta. Kouluhommia on enemmän, kuin kerkeän tehdä (ajattelin repäistä itseni kandiksi nyt keväällä). Lisäksi pitäisi töissäkin käydä, kun pomo sai sovittua parit helvetin tiukan aikataulun korjausmaalauskeikat.

Jos sitä ensi talveksi löytäisi jonkun kivan tallin, keräisi helvetisti motivaatiota ja jonkinlaista tietoa asiasta, sekä työkaluja. Rupeaisi rokkaamaan ja entisöisi samaan syssyyn koko veneen. Eli perälauta ja turkki uusiksi, kaiken päälle uudet maalit ja kavereille brassailemaan. Sitten kalja kädessä, poliisiveneen vieressä, täräyttäisi karille jossain Kaivopuiston holleilla tuhatpäisen yleisön edessä. Se olis mageeta.

[kylähullu]

huolissaa olit lamin myrkkymaalien hilseilystä ja nyt remppaat kuitenki koko venhon

[HOOK]

Varmasti hyvä paketti tuo mihin päädyit. Yllättävän paljon kyllä tässäkin hintaluokassa löytyi varteenotettavia vaihtoehtoja..

Hyvä kone toi kaasari yamaha.Ole kyseisen omistanut 2008 vuodesta ja huollot tehnyt itse.

Nyt tunteja takana n.600 ja tänäkeväänä ensimmäinen siipipyörän vaihto ja kolmas hihna.

Tyyppivika näissä on trimmin venttiilien vuodot.

Tämä pisti silmään. Siis oikeasti kolme hihnaa/600h? Meneekö nuita oikeesti nuin tiuhaan vai vaihdettu vaan?

Eipähän noita tuntien perusteella vaihtaa tarvis,mut motti on 2005 käyttöönotettu ja 4 vuotta oon ajatellu vaihtoväliks (tais olla valmistajan suositus?)
Ja satkun pintaan toi vaihto tullu kustantaan nii eipä se iso uhraus ole.