Ahventa pilkillä talvi 08/09
Alueen säännöt
Kaikki onginnasta sekä talvi- ja kesäpilkinnästä.
Kalamies.com foorumin yleissäännöt - Pilkkivaatteet, pilkkikengät
Kaikki onginnasta sekä talvi- ja kesäpilkinnästä.
Kalamies.com foorumin yleissäännöt - Pilkkivaatteet, pilkkikengät
- Holkkipolvi
- On nähnyt Tuksun aromipesän
- Viestit: 7638
- Liittynyt: 12:15:01 20.03.2006
-
- Viestit: 22
- Liittynyt: 21:47:31 02.12.2008
- Holkkipolvi
- On nähnyt Tuksun aromipesän
- Viestit: 7638
- Liittynyt: 12:15:01 20.03.2006
- Holkkipolvi
- On nähnyt Tuksun aromipesän
- Viestit: 7638
- Liittynyt: 12:15:01 20.03.2006
Onneksi tuo "haarukka"vapa on tuossa vertailukohteena, muuten painon olisi voinut valehdella reilusti isommaksi. "Kilokasisatanen, siinä on teille puolen litran Jägeri verrokiksi."Holkkipolvi kirjoitti:Toi Jägermaister pullo näyttää niin pieneltä et toi appura olis voinu oksentaa se pois Eihän se vaan täys ollu mentäessä ja tyhjä lähtiessä
Onnittelut enkasta.Ei se mutteri vaa osaa
Tänään porukalla taas ongella. Ite testailin omia tasureita tai lähinnä tuota uutta pikkutasuria.
Iltapäivällä siinä yhen aikoihin oli ylös tullut yksi tasurin mittanen ahven ja muutama nyky. Muut porukasta oli jäänyt lähtöpaikan viereen pilkkimään kun minä olin potkinut potkurilla n. 5-6km päähän.
Pakkohan se oli lähteä kattomaan saako muut kalaa ja palasin takaisin erään saaren rantaan jossa isäni kaveri onki ja oli kuulema paisti kalat saanut. Isänikin siihen tuli ihmettelemään kun ei kala ollut syönyt. No isäni kaveri lähti pois jo kohti autoa ja serkku onki jossain kauempana kun näkyi vain pieni piste. Isäni kairas reiän vähän matkan päähän ja kohta alko pulina kuulua ja paisti karkeita ahvenia alko nousta jäälle tasaiseen tahtiin samalla kun itse ongin tyhjää.
Tein perinteiset ja kairasin muutaman metrin päähän isästä reiän ja puotin fluoripunasen pikku tausrin avantoon ja ennkö kerkesin edes heilauttaa niin jo oli ahven kiinni. Sama toistui kolme kertaa peräkkäin, mutta sitten loppui. Kairailin reikiä isäni ympärille mutta ei vaan napannut. Muutamia ahvenia sain aina sieltä täältä, mutta ei parvea osunut kohille.
Minulle ja serkulle siis tasan 10 ahventa mieheen. "vanhuksille" sitten vähän enemmän. No välillä näinkin päin...
E: tulipahan mitattua kartasta matka minkä menin potturilla, noin karkeasti mitattuna 10,8km.
Iltapäivällä siinä yhen aikoihin oli ylös tullut yksi tasurin mittanen ahven ja muutama nyky. Muut porukasta oli jäänyt lähtöpaikan viereen pilkkimään kun minä olin potkinut potkurilla n. 5-6km päähän.
Pakkohan se oli lähteä kattomaan saako muut kalaa ja palasin takaisin erään saaren rantaan jossa isäni kaveri onki ja oli kuulema paisti kalat saanut. Isänikin siihen tuli ihmettelemään kun ei kala ollut syönyt. No isäni kaveri lähti pois jo kohti autoa ja serkku onki jossain kauempana kun näkyi vain pieni piste. Isäni kairas reiän vähän matkan päähän ja kohta alko pulina kuulua ja paisti karkeita ahvenia alko nousta jäälle tasaiseen tahtiin samalla kun itse ongin tyhjää.
Tein perinteiset ja kairasin muutaman metrin päähän isästä reiän ja puotin fluoripunasen pikku tausrin avantoon ja ennkö kerkesin edes heilauttaa niin jo oli ahven kiinni. Sama toistui kolme kertaa peräkkäin, mutta sitten loppui. Kairailin reikiä isäni ympärille mutta ei vaan napannut. Muutamia ahvenia sain aina sieltä täältä, mutta ei parvea osunut kohille.
Minulle ja serkulle siis tasan 10 ahventa mieheen. "vanhuksille" sitten vähän enemmän. No välillä näinkin päin...
E: tulipahan mitattua kartasta matka minkä menin potturilla, noin karkeasti mitattuna 10,8km.
- Liitteet
-
- Suurimmat 300g paremmalla puolella, mutta muuten tommosta 130-200g. Vasen kasa reilu 6kg/40kpl.
- saaliita.jpg (74.28 KiB) Katsottu 4712 kertaa
Viimeksi muokannut perza, 17:26:45 18.01.2009. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-
- Viestit: 1
- Liittynyt: 10:42:37 23.10.2008
Tänään Kirkkonummella oli hiljaista
Noniin, nyt on peli avattu tältä jääkaudelta, ei ollut kummoinen aloitus. Yleensä niin kalaisa järvi oli kuin ammeessa olisi pilkkinyt! Vakipaikoilta ei mitään, uusilta paikoilta ei sitäkään vähää. Tasuria, värikoukkua, tapsia, morria, ei mikään pelittänyt. On niin vaikeeta, niin vaikeeta. Jäällä oli kolme muuta sankaria, yhtä vaikeeta näytti olevan. Vehkeissä vika, miehessähän ei ikinä.
Kehitä tässä nyt sitten teoriaa kun ei ole aineistoa.
Kehitä tässä nyt sitten teoriaa kun ei ole aineistoa.
-
- Viienkilonhauki
- Viestit: 804
- Liittynyt: 21:59:33 10.09.2006
- Paikkakunta: joensuu-Ilomantsi
- Viesti:
tänään FisherManin ja iskän kanssa 6.5 h pilkillä tuossa saalis
[/URL]
[URL=http://g.imageshack.us/img179/18012009003pg3.jpg/1/][IMG]http:
[/URL]
[URL=http://g.imageshack.us/img179/18012009003pg3.jpg/1/][IMG]http:
Eilen kävin tosta Sunisenselältä yhden tentun kepsin kanssa ettimässä, reilu tunnin pystypilkkiä heiluttelin sen ympärillä. Ekalla reiällä sydämentykytyksiä aiheutti välivedestä iskenyt kilon hauki.. Alko jo hieman jännittämään, josko tulis kunnon ahven. Sen jälkeen muutama pikkuahven.
Tänään kävin kanssa Pien -saimaan puolella kaverin kanssa ettimässä vauraampaa ahventa, ei löytynyt kuin yksi n. 200 grammanen mikä iski tasurin värikoukkuun. Tosi nirsolla syönnillä jälleen kerran ahven, tai sitten on miehissä vikaa..
Tänään kävin kanssa Pien -saimaan puolella kaverin kanssa ettimässä vauraampaa ahventa, ei löytynyt kuin yksi n. 200 grammanen mikä iski tasurin värikoukkuun. Tosi nirsolla syönnillä jälleen kerran ahven, tai sitten on miehissä vikaa..
Viikonloppu taittui isolla järvellä kalamiesten matkassa. Liikuimme jäällä ajaen kelkalla rantoja pitkin reki perässä ja potkureilla potkien selkävesille. Alkumatkasta potkurilla lykkien ensimmäinen potkuri tyssäsikin railosta nousseeseen veteen ja jalat olivat lähellä kastua.
Lauantaina jäälle lähtiessä sovimme tavoitteeksi 6 kpl yli 300 g ahventa keittoa varten. Lauantai oli pakkaspäivä ja jäällä oli mieletön ryske ja pauke, kun railoja syntyi. Jää tärisi alla ajoittain ja pilkkireiästä lensi vettä päälle. Ajatuksena kävi, että ahven on varmaan pohjassa ryskeeltä piilossa ja jääkin oli lähes kirkas. Auringonpaistetta ei näkynyt, päivä oli harmaa ja sumu nousi päivän aikana. Vaatteet ja pilkkivehkeet olivat huurussa. Sunnuntaiksi sää leudontui.
Pian osoittautui, että kala ei ole syönnillä. Kala on ollut lähes syömätön niillä reissuilla, mitä on tullut tehtyä viime aikoina. Samaa on kuulunut muualtakin. Jotkut arvelevat, että syysmyrsky sekoitti vedet ja heti sen jälkeen tuli jäät, jolloin vesi ei vielä tasaantunut ja on lähes joka kerroksessa liian kylmää. Ahven odottaa lämpimämpää vettä, kunnes aloittaa syönnin ja liikkumisen.
Kokeilin erikokoisia tasapainoja, laskin ne n. 5 metriä pohjan yläpuolelle ja uitin niitä pohjaa kohden. Kokeilin hetken pystypilkkiä, missä on morritapsi, mutta en malttanut uittaa sitä kuin hetken, kun tuntuu, että se ei ole tullut tutuksi minulle. Ei ottanut, eikä ottanut kaverillakaan, joka osaa uittaa pystypilkkiä ja tasuria varmasti. Kokeilin morria, mikä on ollut joskus onnistunut ratkaisu, mutta morriinkin otti vain joku ykkösahven.
Joskus hyväksi on osoittautunut eväiden syönti, silloin ei kiirehdi ja malttaa uittaa tasapainoa tai antaa morrin olla. Tällä kertaa seisomaan nouseminen ja selkätaivutukset taaksepäin 10 kpl sarjana sai nähtävästi Huuskimuksen karvapyrstötasapainon punaisella värikoukulla liikehtimään ahventa houkuttavasti ja iso ahven otti kesken selkäjumpan. Toinen tuli Sillanpään sinisävyisellä jättiläisellä, missä oli kruunukoukku. Pysäytin tasapainon uittamisen hetkeksi sen lähestyessä pohjaa, koska jäin seuraamaan, minkälaista ahventa Kirppu oli nostamassa ylös. Tällöin kala otti lujasti. Ahvenet olivat 520 g ja 560 g.
Sunnuntai oli vielä tiukempi päivä. Kalansyönti oli vielä nollemmassa. Päätinkin, että en lähde etsimään kaloja uusilta paikoilta, koska todennäköisesti se ei auta. Oma usko ja voimatkaan eivät aina riitä ajoahvenparvien ja syövän kalan etsimiseen. Jäin lauantaiselle paikalle. Kaloja on alla, mutta miten ne saa ottamaan.
Vanha reikä, mistä edellisenä päivänä tuli jokunen, oli hiljainen. Uusi reikä kauemmaksi, ei mitään eloa. Uusi reikä n. 3 metrin päähän vanhasta lauantaisesta reiästä, mistä tuli hyvä ahven. Päätin, että kokeilen tässä kaikki keinot ja jos ei auta, niin lähden toisten luokse. Kolmen erikokoisen tasurin uittoa, sen jälkeen morri liikkeessä ja paikallaan. Hiljaista. Joskus on auttanut morrin jälkeen tasurin uittaminen, ei aina tule sitä laitettua, koska parempi voi olla jo reiän vaihto, jos tulee ykköskaloja eri rei´istä. Tällä kertaa reiän vaihto ei auttaisi.
Päätin kokeilla tasapainoa, laitoin Huuskimuksen ja Jättiläinenkin olisi ollut hyvä tähän. Uitin tasapainoa n. 5 m pohjan yllä ja laskin vähän ja kohta vähän. Ajattelin, että tasapaino ui kalojen yläpuolella. Enpä laskekaan vielä, vaan nostan vähän. En odottanut, enkä miettinyt enempiä, vaan kalastin, mikä tuntui itsestä hyvälle. Laskiessa ahven otti, vettä oli alla n. 13 m, ja syvemmästä vedestä on vaikea arvioida kalan kokoa. Se jumputti ajoittain ja välillä tuntui tyhjältä, onko siellä enää mitään. Ylös nostaessa ahven oli jotenkin sivulla, joten sitä piti ohjailla ja pysäyttää reiän lähellä. Tällöin tulee karkuutus helposti, mutta ahven nousi jäälle, 700 g. Tämän järven isoissa ahvenissa näkyi olevan se hyvä puoli, että kun ne ottaa, niin ne myös tarttuu. Tasuri oli suussa etukoukusta niin, että vähän pyrstöä näkyi. Sen perään tuli 2 ahventa, koko pienentyi 200 g ja 30 g. Sitten loppui. Uusi reikä piti kuitenkin vielä sen takia tehdä.
Parempi viihtyä huonollakin syönnillä ja tehdä olonsa mukavaksi, kun pitkille päiville ja reissuille lähtee. Ei siellä varmasti olisi, viimassa ja tuiskussa, syömätöntä kalaa pyytää, jos siitä ei tykkäisi. Viikonlopun kruunasi lämmin, viihtyisä mökki, sauna ja paras ahvenkeitto, mitä on tullut koskaan syötyä. Ja yöunikin oli riittävä, kun pimeää vielä riittää, ei tule koko päivää kalastettua.
Lauantaina jäälle lähtiessä sovimme tavoitteeksi 6 kpl yli 300 g ahventa keittoa varten. Lauantai oli pakkaspäivä ja jäällä oli mieletön ryske ja pauke, kun railoja syntyi. Jää tärisi alla ajoittain ja pilkkireiästä lensi vettä päälle. Ajatuksena kävi, että ahven on varmaan pohjassa ryskeeltä piilossa ja jääkin oli lähes kirkas. Auringonpaistetta ei näkynyt, päivä oli harmaa ja sumu nousi päivän aikana. Vaatteet ja pilkkivehkeet olivat huurussa. Sunnuntaiksi sää leudontui.
Pian osoittautui, että kala ei ole syönnillä. Kala on ollut lähes syömätön niillä reissuilla, mitä on tullut tehtyä viime aikoina. Samaa on kuulunut muualtakin. Jotkut arvelevat, että syysmyrsky sekoitti vedet ja heti sen jälkeen tuli jäät, jolloin vesi ei vielä tasaantunut ja on lähes joka kerroksessa liian kylmää. Ahven odottaa lämpimämpää vettä, kunnes aloittaa syönnin ja liikkumisen.
Kokeilin erikokoisia tasapainoja, laskin ne n. 5 metriä pohjan yläpuolelle ja uitin niitä pohjaa kohden. Kokeilin hetken pystypilkkiä, missä on morritapsi, mutta en malttanut uittaa sitä kuin hetken, kun tuntuu, että se ei ole tullut tutuksi minulle. Ei ottanut, eikä ottanut kaverillakaan, joka osaa uittaa pystypilkkiä ja tasuria varmasti. Kokeilin morria, mikä on ollut joskus onnistunut ratkaisu, mutta morriinkin otti vain joku ykkösahven.
Joskus hyväksi on osoittautunut eväiden syönti, silloin ei kiirehdi ja malttaa uittaa tasapainoa tai antaa morrin olla. Tällä kertaa seisomaan nouseminen ja selkätaivutukset taaksepäin 10 kpl sarjana sai nähtävästi Huuskimuksen karvapyrstötasapainon punaisella värikoukulla liikehtimään ahventa houkuttavasti ja iso ahven otti kesken selkäjumpan. Toinen tuli Sillanpään sinisävyisellä jättiläisellä, missä oli kruunukoukku. Pysäytin tasapainon uittamisen hetkeksi sen lähestyessä pohjaa, koska jäin seuraamaan, minkälaista ahventa Kirppu oli nostamassa ylös. Tällöin kala otti lujasti. Ahvenet olivat 520 g ja 560 g.
Sunnuntai oli vielä tiukempi päivä. Kalansyönti oli vielä nollemmassa. Päätinkin, että en lähde etsimään kaloja uusilta paikoilta, koska todennäköisesti se ei auta. Oma usko ja voimatkaan eivät aina riitä ajoahvenparvien ja syövän kalan etsimiseen. Jäin lauantaiselle paikalle. Kaloja on alla, mutta miten ne saa ottamaan.
Vanha reikä, mistä edellisenä päivänä tuli jokunen, oli hiljainen. Uusi reikä kauemmaksi, ei mitään eloa. Uusi reikä n. 3 metrin päähän vanhasta lauantaisesta reiästä, mistä tuli hyvä ahven. Päätin, että kokeilen tässä kaikki keinot ja jos ei auta, niin lähden toisten luokse. Kolmen erikokoisen tasurin uittoa, sen jälkeen morri liikkeessä ja paikallaan. Hiljaista. Joskus on auttanut morrin jälkeen tasurin uittaminen, ei aina tule sitä laitettua, koska parempi voi olla jo reiän vaihto, jos tulee ykköskaloja eri rei´istä. Tällä kertaa reiän vaihto ei auttaisi.
Päätin kokeilla tasapainoa, laitoin Huuskimuksen ja Jättiläinenkin olisi ollut hyvä tähän. Uitin tasapainoa n. 5 m pohjan yllä ja laskin vähän ja kohta vähän. Ajattelin, että tasapaino ui kalojen yläpuolella. Enpä laskekaan vielä, vaan nostan vähän. En odottanut, enkä miettinyt enempiä, vaan kalastin, mikä tuntui itsestä hyvälle. Laskiessa ahven otti, vettä oli alla n. 13 m, ja syvemmästä vedestä on vaikea arvioida kalan kokoa. Se jumputti ajoittain ja välillä tuntui tyhjältä, onko siellä enää mitään. Ylös nostaessa ahven oli jotenkin sivulla, joten sitä piti ohjailla ja pysäyttää reiän lähellä. Tällöin tulee karkuutus helposti, mutta ahven nousi jäälle, 700 g. Tämän järven isoissa ahvenissa näkyi olevan se hyvä puoli, että kun ne ottaa, niin ne myös tarttuu. Tasuri oli suussa etukoukusta niin, että vähän pyrstöä näkyi. Sen perään tuli 2 ahventa, koko pienentyi 200 g ja 30 g. Sitten loppui. Uusi reikä piti kuitenkin vielä sen takia tehdä.
Parempi viihtyä huonollakin syönnillä ja tehdä olonsa mukavaksi, kun pitkille päiville ja reissuille lähtee. Ei siellä varmasti olisi, viimassa ja tuiskussa, syömätöntä kalaa pyytää, jos siitä ei tykkäisi. Viikonlopun kruunasi lämmin, viihtyisä mökki, sauna ja paras ahvenkeitto, mitä on tullut koskaan syötyä. Ja yöunikin oli riittävä, kun pimeää vielä riittää, ei tule koko päivää kalastettua.
Töpy!
tutun näköinen maisema..
Jos oikeen tulkitsen niin ku tosta olisit kääntynyt 180 astetta ympäri ni olisi tollu melkoisen tarkasti ukin mökin edustalla!!
Jos oikeen tulkitsen niin melkoilähellä tota kuvanottopaikkaa sijaitsee kaksi saarta joiden välissä näkyy rantasauna!!
suunta on ainakin hyvin lähellä oikeaa..
tutun näköinen maisema..
Jos oikeen tulkitsen niin ku tosta olisit kääntynyt 180 astetta ympäri ni olisi tollu melkoisen tarkasti ukin mökin edustalla!!
Jos oikeen tulkitsen niin melkoilähellä tota kuvanottopaikkaa sijaitsee kaksi saarta joiden välissä näkyy rantasauna!!
suunta on ainakin hyvin lähellä oikeaa..
Sitä tavallista itteään. Pientä silppua löytyi kyllä alkuun, isommista mitään havaintoa. Sitten viimeisen tunnin aikana löytyi hyvä kohta, josta sain jo ihan syötävän kokoista ahventa. Koitin pystypilkkiä, morria ja tasuria (myös niitä omatekoisia), pystypilkki oli näistä ehdoton ykkönen. Pilkin alla oli 10 cm tapsissa J.a.M:n tekemä morri. Omatekoista kävivät näykkimässä jäämättä kuitenkaan kiinni.
Yksi kalastuskeino lisää viikonlopun reissulta. Taito on tämäkin, lassota kala syvästä vedestä ja nostaa se ylös. Koukku ei ollut kiinni kalassa. Kommentti kuuluikin ylös nostaessa, että nyt on ahven varmaan ulkopuolelta kiinni.
Ahven oli talvikalastuksen isoin. Reissut tahtovat jalostua jälkeenpäin. Ahvenia enemmän mieleen nousee rantojen jäiset lautat, jotka olivat kasautuneet rykelmiksi. Viima ja vesi olivat jäätäneet kiviä ja rantakasveja veistoksiksi. Auringonpaisteessa ne tulevat vahvasti esille. Ajettiin kelkalla ohi, ei tullut kuvattua, mutta mieliin ne jäivät. Suuntavaisto katoaa helposti, kun keskittyy muuhun. Sumussa olin kalakavereita lähellä ja toisena päivänä riitti, kun heidät näki ja tiesi, mihin suuntaan pitää lähteä. Muut järven kiinnekohdat jää näin suunnistaen vähemmälle.
Toisena vahvana mielikuvana nousee kotoinen, mukava seura ja se ahvensoppa. Se oli kalakaverin bravyyrireseptillä valmistama. Vanha kansa varmaan savustaisi isot ahvenet ja tekisi pienistä keiton. Ahvenet pääsivät oikeuksiin keitossa, pitää yrittää joskus itsekin valmistaa.
Ahven oli talvikalastuksen isoin. Reissut tahtovat jalostua jälkeenpäin. Ahvenia enemmän mieleen nousee rantojen jäiset lautat, jotka olivat kasautuneet rykelmiksi. Viima ja vesi olivat jäätäneet kiviä ja rantakasveja veistoksiksi. Auringonpaisteessa ne tulevat vahvasti esille. Ajettiin kelkalla ohi, ei tullut kuvattua, mutta mieliin ne jäivät. Suuntavaisto katoaa helposti, kun keskittyy muuhun. Sumussa olin kalakavereita lähellä ja toisena päivänä riitti, kun heidät näki ja tiesi, mihin suuntaan pitää lähteä. Muut järven kiinnekohdat jää näin suunnistaen vähemmälle.
Toisena vahvana mielikuvana nousee kotoinen, mukava seura ja se ahvensoppa. Se oli kalakaverin bravyyrireseptillä valmistama. Vanha kansa varmaan savustaisi isot ahvenet ja tekisi pienistä keiton. Ahvenet pääsivät oikeuksiin keitossa, pitää yrittää joskus itsekin valmistaa.
- Liitteet
-
- keittokalat.jpg (64.97 KiB) Katsottu 3885 kertaa
-
- lasso.jpg (41.36 KiB) Katsottu 3886 kertaa
Viimeksi muokannut töpy, 22:17:17 20.01.2009. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
- Holkkipolvi
- On nähnyt Tuksun aromipesän
- Viestit: 7638
- Liittynyt: 12:15:01 20.03.2006
Mutta e ahven on saatu vasten tahtoaan. Eli pitää vapauttaa ja ottaa vasta sitten jos se on yrittänyt syödä tasuria...silli kirjoitti:Ei pitäis eläintensuojelussa olla sanomista kun ei koukut satuta kirpun kaloja.
Komeita ahvenia ja komeita maisemia, näyttäs siltä tuo selkä settä kun vähän tulee niin kanssa tuulee.