Päijänteen vaeltavan järvitaimenen tila

[vlasek]

http://www.rktl.fi/julkaisut/j/728.html

"Muuramen Muuramenjoella ja Kangasniemen ja Mikkelin Läsäkoskella pyydystettiin taimenen vaelluspoikasia ruuvipyydyksillä keväällä 2013. Taimenia saatiin saaliiksi kahdeksan yksilöä Muuramenjoelta ja viisi yksilöä Läsäkoskelta toukokuun puolivälistä toukokuun loppuun. Taimenet olivat pituudeltaan 19−27 senttimetriä."

Aika traagista ja noista pitäs sitte vielä jonkun parin koittaa selvitä järvisyöpöttelyn jälkeen läskeinä ja isoina takas kutemaan.

Jos ei jotain todella radikaalia tapahdu, peli on kyllä hävitty. Nyt kandee aidosti miettiä, että onko sitä rasvaevällistä kirkasta taimenta järkeä ottaa eräksi, jos käy raksiin... Sano laki mitä tahansa.

[Satunnaiskalastaja]

Ehjä rasvaevä ja merkitsemätön, niin parempi vapauttaa, jotta pojanpojallekin jää pyydettävää sitten aikanaan. Eivät ne kaikki villikantaa ole, voivat olla ehkä istutettujen jälkeläisiä. Mutta niillä kait on järveen sopiva perimä, kun ovat selvinneet.

[-hape-]

Täytyy toivoa, että Jyväskylässä Tourujoen padon purkaminen toteutuu tulevina vuosina ja sitä myöten Tourujokeen tulisi kunnon koskialue ja sitä myöten taimenille tulisi kutualuetta lisää. Onhan Tourujokeen ja yläpuolisiin järviin/puroihin on ennen patoja noussut Päijänteen taimen eli potentiaalia olisi jonkin verran. Pelkän Tourujoen kunnostus ei välttämättä auta kovinkaan pitkälle, vaan myös sen yläpuolella olevat pikku purot/joet vaatisivat kunnostusta.

[vlasek]

http://yle.fi/uutiset/jarvitaimen_pyyde ... =leiki-uup

Ohan toi kyllä jokseenkin kuvottavan surullista ja kielii todella silmittömästä typeryyden määrästä, alkukantaisesta suhtautumisesta vallitsevaan ympäristöön ja kunnioituksen puutteesta.

Toivon mukaan siellä vetouistelijoiden ja verkottajien keskuudessa taphtuis ihan aitoa heräämistä. Laajamittaista ja ehkä semmoista jälkipolvia huomioivaa.

[Prinssi]

Tätähän mää oon valitellu, et täys istarilampihan tuo on ollu jo piiitkään,- ja tulee olemaan
Ruattin mallia vaa, mitta tuo 60cm, mut kyl istutuksia pitäis tehä paaaljon enemmän.
Ne evättömät sit poimitaan tarvittaessa kyytiin..

Eihän tos lutakossa oo kohta mitää, ku tehtaitten velvoiteistutukset on ns. 0 lammen kokoo ajatellen.
Ku ovat niiin puhtaita nykyään eivätkä pilaa rapakkoo, ni ei tarvii istuttaakaa.

[mpk]

Parempi olisi lopettaa istutukset kokonaan. Jos luontainen kanta ei kestä kalastusta, niin silloin rauhoitettaisiin kyseinen laji vesistössä. Näin ei istuttamalla saataisi aikaan kalastuspainetta, joka vahingoittaa myös vähäisiä luonnonkaloja.

[Prinssi]

Niin no.
Verkkoihin ne vähät tukehtuu joka tapauksessa, Suomen systeemillä.

Päijänteestähän sais helpohkosti Ruattin järvien kaltaisen "kultakaivoksen", jos vaan älyä, tahtoa ja ymmärrystä ois, kaikin puolin päättäjätasosta ja kalastuskunnista lähtien.

Mutta eeeiii

En oo muute kertaakaa käyny Päijänteellä tänä vuonna jalokalan pyynnissä, vai kävinkö kerran keväällä ns. vähän haistelemassa. En muistaakseni.
Ens vko ehkä, jos kelit suosii ja näilt oikeus ja valitusprossesseilta kerkii.
Tätä se on, oikeusvaltiossa

[Taisto Holla]

Tuolla Rutajärvellä piilee melkoinen ongelma Haapasuon turvetuotantoalueen suunnalta. Tuotantoalueen vedet puhdistetaan Ferrosulfaatilla, vesi on kirkasta, mutta ferrosulfaatin ansiosta hapanta, vesiä ei neutraloida mitenkään, tarvitsee kalkkia neutralointiin.
Rutajärvi on melko pieni lätäkkö ottamaan vastaan tuollaisen happaman veden.
Rutajoki taasen laskee Rutajärvestä Pohjois-Päijänteeseen ja kun tuo Rutajoen vesi happamoituu, taitaa taimenen lisääntyminen olla vaarassa.
Omien mittausteni mukaan tuon kirkkaan ferrosulfaatilla kyllästetyn veden ph on n. 4 eli senverran happaman puolella, että kaikki elollinen ei selviydy hengissä tuollaisessa vedessä.
Ferrosulfaatin käyttö on jatkunut jo vuosia.
Tämä tiedoksi myös sinne kalastusasetus keskustelun tilastonikkareille.

Tässä linkki, voi tutkia tilannetta
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/link ... 69&lang=fi

[JP Saarelainen]

Hieno homma että täälläkin ollaan huolissaan Päijänteen vaeltavan taimenen tilasta. Vihdoinkin on mahdollista muuttaa tämä huoli käytännön teoiksi.

Päijänteen vaelluskalojen tukemiseksi Aito Taimen Ry laajentaa toimintaansa koko Päijänteen alueelle perustamalla oman tukiosastonsa. Toiminta tulee keskittymään virtavesikunnostuksiin, vaellusesteiden poistamiseen sekä istutustoiminnan kehittämiseen. Mukaan saatiin asiantuntijajäseniksi mm Jukka Syrjänen ja Ilkka Vesikko. Päijänteellä on arvioitu että sukukypsiä kutukaloja nousee nykyisille vapaille koskille alle 100 kpl. Joten tekemistä riittää. Rutajoki, Arvajanreitti, Tourujoen kunnostaminen jne tulevat olemaan erittäin olennaisessa osassa Päijänteen taimenkantaa elvyttäessä. Jotta toiminta saadaan mahdollisimman tehokkaaksi, niin pyydän kaikkia Päijänteen kalamiehiä mukaan yhdistykseen ja talkoisiin kalaisamman tulevaisuuden puolesta. Kysymällä lisää tietoja

http://www.ess.fi/uutiset/paijathame/20 ... allPicture

[Royal Trude]

Parempi olisi lopettaa istutukset kokonaan. Jos luontainen kanta ei kestä kalastusta, niin silloin rauhoitettaisiin kyseinen laji vesistössä. Näin ei istuttamalla saataisi aikaan kalastuspainetta, joka vahingoittaa myös vähäisiä luonnonkaloja.

Erittäin hyvin sanottu ja varastettu meikäläisen ajatukset. Lisäksi myös kirjolohi-istutukset pitäisi lopettaa kyseisissä vesistöissä.

Kirjolohia istutettaessa kalastuspaine pysyy kovana ja kohdistuu osaltaan myös niihin lajeihin, jotka majailevat samalla vesialueella.

Ihminen on siitä typerä elukka, että se ei tajua, että luomalla illuusio hyvästä kalapaikasta ja mahdollistamalla "virkistyskalastusta kaikille" tehdään juuri niin väärin kuin vain voidaan tehdä: ylläpidetään asiaa joka vaarantaa luontaisia kalakantoja.

Jokainen varmasti tietää paikkoja, myös Päijänteen vesistöalueilla, jonne ilmestyy tankki-auton jälkeen leegio virvelinheiluttajia ja pahimmassa tapauksessa verkkojata toisensa viereen pyytämään vastalasketut "virkistyskalastukseen tarkoitetut lohikalat". Kumpikaan joukko ei tee hyvää niille vähille luonnonkaloille, jotka erehtyvät oleskelemaan noilla alueilla.

[vlasek]

[JP Saarelainen]

Niin no.
Verkkoihin ne vähät tukehtuu joka tapauksessa, Suomen systeemillä.

Päijänteestähän sais helpohkosti Ruattin järvien kaltaisen "kultakaivoksen", jos vaan älyä, tahtoa ja ymmärrystä ois, kaikin puolin päättäjätasosta ja kalastuskunnista lähtien.

Mutta eeeiii

En oo muute kertaakaa käyny Päijänteellä tänä vuonna jalokalan pyynnissä, vai kävinkö kerran keväällä ns. vähän haistelemassa. En muistaakseni.
Ens vko ehkä, jos kelit suosii ja näilt oikeus ja valitusprossesseilta kerkii.
Tätä se on, oikeusvaltiossa

Päijänteellä on se hyvä puoli, että siellä tiedetään tarkalleen mihin istukkaat/vaelluspoikaset menehtyvät. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa 2/3 verkkoihin ja 1/3 vapavälineisiin. Päijänteen potenttiaalista paras esitys on mielestäni tämä:

http://www.ely-keskus.fi/documents/1019 ... a6fbfb85f8

[Prinssi]

Ol muute stanan hyvä artikkeli!

Kas ku pienillä muutoksilla (myös asenne ja jääräpäisyys) saatais ihmeitä aikaan, mut ku ne on mun maita ja mun vesiä jne.

Järväriä vaa koko lampi täyteen uusilla säännöillä, ni ois ruokakalaakin silloin tällöin pöydässä

Aiemmin tuo otus tosin "karkasi" ja vaelsi täält pohjosest eteläpäijänteelle.
Siksipä sen istuttaminenkin lopetettiin käytännössä kokonaan.
Veden laatu vai mikä
Samoin teki myös kyllä taimen, mutta muistaakseni niin laajassa mittakaavassa.
Vedenlaatu vai mikä

Nykyjäänhän taimen jää ainakin suhteellisen tehokkaasti ristiseljälle mitä sitä istutetaan, olen ymmärtänyt.

Jospa tuleva sukupolvi pääsis jo nauttimaan päijänteen antimista.
Itse tuskin nykypolitiikan vuoksi pääsen potentiaalisen keitaan antimista nauttimaan..

[JP Saarelainen]

Minullakin on toiveena edes 1-vuotias poikani saisi joskus nauttia Päijänteellä muustakin kuin veneilystä. Tosiaan istutustoiminnassa on paljon kehitettävää. Alla toinen vähintään yhtä hyvä esitys virikekasvatuksen hyödyistä. Tuon selailun jälkeen on hankala enää nähdä mitään syytä käyttää normaalia kasvatusta järvialueistutuksiin. Virikekasvatuksella saadaan kaksikertaa enemmän tuplasti elinvoimaisia poikasia. Kaikki voittaa; kalakannat, kalastajat ja kasvattajat.

http://www.ely-keskus.fi/documents/1019 ... 6af3046a51

Pohjois-Päijänteellä tulisi kokeilla ehdottomasti Puulan viivytetyn istutuksen menetelmää, jossa järvialueen poikaset istutetaan isoihin verkkoaltaisiin, josta ne lasketaan vasta kuukauden päästä lopullisesti vapauteen. Sen on todettu parantavat istutustehokkuutta poikaskuolleisuuden ja stressin vähentymisen kautta, mutta myös vaellusherkkyyttä. Näin saataisiin myös järvilohia jäämään syönnökselle Pohjois-Päijänteelle.

[Prinssi]

Hienoja tutkielmiahan sitä on tehty.
Kun on tiedossa nuo reaaliteetit, niin miksi...

Ruattin Bodenissahan poikastuotanto tehään ainoostaan joen omaasta nousukannasta lypsämällä eikä laitoskalasta.
Ilmeisesti normaali käytäntö länsinaapurissa?
Tällä on luultavasti valtava merkitys myös selvitymiseen ja nousuviettiin.
Smoltteina siä kai kaikki istutetaan puroon uimaan ja kalamäärän perusteella osaavat takasinkin..
Järvärin osaltahan tuo ei oikee Päijänteellä onnistu, kiitos Kymijoen patoamisen (ymmärtääkseni).

Esim. mm. Rutajoen valtava taimenkanta on muuttunu purotaimenkannaksi joka ei järveen vaella, eikä niitä nousukalojakaa käytännössä oo.
Iso kiitos taitaa olla ojitusten yms?

Pikkukossina (apaut 25-30v sitten) sielt kyl saatiin ihan kalojakin (kutukypsää) ku tammukkajahdissa käytiin.
Kutemassakin näin kaloja.

Sillo ol kyl Päijänteessäkin tavaraa, tosin velvoiteistutuksistahan nuo lienivät.

[vlasek]

Hienoja tutkielmiahan sitä on tehty.
Kun on tiedossa nuo reaaliteetit, niin miksi...

Haluttomuus, tai se että ei vaan yksinkertaisesti kiinnosta....Hällä väliä, ku nuo muutkin. Minä. Jostain tuolta se irtoaa.

Taimen on niin harvinaista herkkua, että sen päästö saattaa tietyissä tehdä vaikeaa laskea takaisin. Monilla koskikohteilla tilanne alkaa olemaan sitten eri ja ehkä on jopa totuttu siihen, että taimen on arvokkaampi ainakin tällä hetkellä vedessä, etenkin jos luomu.

[JP Saarelainen]

Monesti ajatellaan että Suomessa järvilohen geneettinen kanta on ollut pitkään pullonkaulassa, mutta todellisuudessa taimenten emokalakannat ovat geneettisesti aivan yhtä huonossa kunnossa. Emokalakantoja ei olla saatu uudistettua enää pitkään aikaan järvivaelluksen tehneillä yksilöillä vaan purojen paikallisella kannalla. Kukaan ei osaa/uskalla virallisesti sanoa miten iso merkitys tällä on istutustoiminnan tuottavuuden romahtamisessa, mutta kahden välisissä keskusteluissa kuulee aika päätä puistattavia arvioita. Päijänteellähän tuntuu juurikin siltä että kaikki taimenkannat muuttuvan paikallisiksi, koska syönnösvaelluksella olevat on kalastettu pois ja siten vaellusvietilliset yksilöt karsiutuu hiljalleen pois. Alla vielä virallisesti julkaisematon Arvajanreitin viimeisin poikastiheys käppyrä. Vedenlaatu ja kosket ovat kunnossa, ainoa selittävä syy on yksinkertaisesti emokalojen puute, etenkin juuri isojen syönnösvaelluksen tehneiden. Tai jos jollain sellainen on niin mielellään sen kuuntelen ja välität tutkijoille.

[vlasek]

Vastuu on kaikilla, mutta jos käppyröitä kattoo, ni ryhmien verrkokalastajat ja vetouistelijat pitäs hippasen ryhdistäytyä ja punnita omia toimiaan.

"Taimen kasvoi Päijänteellä ensimmäisen ja toisen järvivuoden aikana järvilohta nopeammin, mutta kolmantena järvivuotena pyydetyt järvilohet olivat kookkaampia kuin samanikäiset taimenet. Istukkaiden syönnösvaellukset suuntautuivat Päijänteellä pääosin kohti Tehinselkää. Rutajoesta ja Muuramenjoesta pyydetyt ja merkityt villit taimenet levittäytyivät pitkin Päijännettä.

Kaksivuotiaista taimenista hieman yli puolet pyydettiin istutusvuoden aikana ja noin kolmannes toisen järvivuoden aikana. Vastaavat osuudet järvilohilla olivat 78 prosenttia ja 17 prosenttia.

Raportti kertoo myös järvitaimenen villien vaelluspoikasten vaelluksista. Villeillä taimenilla tulos oli sama: vaelluspoikaset pyydettiin Päijänteellä nopeasti pois läheltä jokisuualuetta. Virtavesissä lisääntyvät siten vain paikalliset taimenet, kun vaeltavat yksilöt kuolevat pyydyksiin järvivaelluksellaan."

http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/taim ... lla/844291

Vanhaa jargonia, mutta vaikea sanoa, että miten menee jakeluun. Todennäköisesti huonosti.

[Prinssi]

Muistan ajat ku 45cm istari ol jo oiva ruokakala
No tää ol sillo kultaisella 80- luvulla ja ehkä viä 90- luvun alussakin.
Isompia ei yksinkertaisesti Ristiselältä saanukkaan, tai sit kukaan ei osannu pyytää.
Velvoite istareitahan tuo selkä sillo kuhis.
Tehiltä ne isot sillo saatiin jonne istarit vaels.

Mut jännä ilmiö on olu vuodesta vuoteen se, että joka vuos Ristiltä tulee joka reissu pääsääntösesti useita, jopa lähemmäs 20kpl semmosia 45-50cm kaloja.
Seuraavana vuonna ei sitä vuosikasvun tehnyttä kalaa sit ookkaan "lainkaan".
Harvassa on esim. 55cm tai sen ylitykset ollu vuodesta toiseen.

Mut minne ne kasvavat kalat häviää
Ei sitä selitä vaellukset, ku Tehi ja ja sinne ulottuva "vaellusreitti" loistaa jalokalojen poissaololla.
Verkkomiehiltä en ole kuullut kuin satunnaisista jalokaloista tai vähintään kohtuullisista saaliista, joten se ei selitä taimenen mystistä katoamista lähes 100%:sti.
Tosin muutamalta hassulta verkkomieheltä tulee verkkosaalis tietoon, eikä oikeestaan lainkaan Ristiselältä kuin huhu/kehupuheina.

Ennenhän noita merkkaamattomia mökkiverkkoja piisas jotka lähti rannasta ulospäin ilman merkkejä,- ja sellaseen ku törmäs rojuineen, ol pääsääntösesti jokaisessa mätääntynyttä istukasta..
Nykyjään tämäkään ei tuhoa istarikantoja enkä muista millo mökkiverkkoon viimex oisin vetäny.

Paikallinen "mätineuvos" osas tosin kertoo et EU:n kiellettyä joku homeenestoaine kasvatusaltaista, on ainakin Tehiltä alkanu löytyä kuolleita ja homehtuneita istukkaita.

Laatua ja geeniä noihin istukkaisiin on saatava vaikka sitten noilla virikealtailla, tai muutoin hukka perii!
Ja ellen väärin ymmärtäny, ni onko järkee tuottaa poikastuotantoo purotaimenkannasta

[vlasek]

Ja ellen väärin ymmärtäny, ni onko järkee tuottaa poikastuotantoo purotaimenkannasta

Jos en väärin oo ymmärtäny, ni Ingarskilan taimenen pelastus alko jokipoikasista ? Ja pakkohan se on, jos niitä isoja emokalajoa ei yksinkertaisesti ole. Kallis ja iso proggis. Myös pitkäjänteinen. Ingarskila on totaali kalastuskiellossa myös.

Mut jännä ilmiö on olu vuodesta vuoteen se, että joka vuos Ristiltä tulee joka reissu pääsääntösesti useita, jopa lähemmäs 20kpl semmosia 45-50cm kaloja.
Seuraavana vuonna ei sitä vuosikasvun tehnyttä kalaa sit ookkaan "lainkaan".
Harvassa on esim. 55cm tai sen ylitykset ollu vuodesta toiseen.

Mut minne ne kasvavat kalat häviää

Ootko miettiny sitä, että on niitä, jotka noi kaikki ottaa ylös. Tuossa edeltävässä raportissahan tuon on aika yksinkertaisesti selitetty. Ei se kala mihkään katoa. Se pyydetään pois. Ei se sillon pääse kasvamaan.

Iso tuottoisa luonnon emo on usein yli 60 cm. Eipä sitä tarvii olla nobelisti, notta oivaltaa miks noita niin vähän enään havaitaan kudulla. Tilanne on nolla ja maltti myäs.

Jos määrärahat teiden kunnostukseen on finaalissa, ni ei niitä kyllä tule jatkossa riittämään kalastusasioihinkaan.

[mylläri]

Prinssi lue nyt tuo sinun oma viestisi ihan ajatuksen kanssa, vastaat itse omiin kysymyksiisi. Ei ne taimenet mihinkään mustaan aukkoon katoa. Ne syödään kun ne tulevat mitallisiksi/alkavat tarttua 50 mm verkkoon. Taimenen kalastus on ihan oikeasti noin tehokasta näissä olosuhteissa.

[Prinssi]

Päijänteessä silmäkoon alaraja on 55mm (tai alle 27mm muistaakseni)

Ei nuo verkot selitä mystistä katoamista!
Jos syksyllä viimesillä keleillä selkä "kuhisee" just syönnösvaiheen alottavia tammukoita, ni miksei niitä enää keväällä tuu?
Ei tuo talvikalastus ny nii tehokasta ja ammattimaista oo ainakaan Päitsin isoissa vesissä.

Pikkulutakothan ny on helppo tyhjätä kaikesta elollisesta, joista esimerkkejä tiedän mm. siian muodossa, jopa ammattikalastajan toimesta rysällä
Ahneus...

Ja tuo lasukin tutkimus on ajalta, jolloin alamitta oli 43-45cm muistaakseni, jopa 38-40cm tais olla ennen
Ei sillo oikee ymmärretty asioita nii ku nykyään ja pamppu heilu surutta velvoiteistukkaille.

[vlasek]

Kaikki muutama vuos takaperin. Tässä ajassako täällä on sivistytty Miettii, että saa tulla vuoteen 2010, ku voi edes puhua c&r-kalastuksesta etäisesti, joka on muotona ollu kohtuu nomi Usa:ssa jo 50-luvulla ja monissa muissa maissa 70-luvulla.

Ei nuo verkot selitä mystistä katoamista!

Ei pelkästää. Uistelu peesaa ja luonnonvalinalta jääneet istarit selviää muutenkin kehnommin, mitä luomu. Päijänteellähän on tapahtunu semmonen älykäs vaihtari, että on vaihdettu luonnonkala tankkiautoon. Ainut voittaja on kalankasvatusbisnes, jonka ehdoilla tätä pelleilyä on harjoitettu.

[Prinssi]

Tuo luonnon valinta lienee se olennaisin syy.
Ei uistelijat ainakaa talvella tota lutakkoo tyhjennä kasvukauden aloittaneista kaloista..

Taimenen täysrauhotus päälle ja jorpakko täyteen järväriä, sellasta joka muissakin vesissä menestyy!

[mylläri]

Niinpäs tosiaan onkin Pohjois-Päijänteellä 55 mm verkkorajoitus. Se on tehokkaimmillaan 55 cm taimenelle, ja 35 cm alkaa tarttumaan siihen.

Kasvun vauhtiin päässeiden yli 40 cm taimenten muu kuin kalastuskuolevuus on varmasti minimaalista. Istukkaiden heikko laatu voi toki vaikuttaa siten,että suuri osa istukkaista kuolee luonnollisiin syihin alle 40 cm pituisina, ennen kuin ne oppivat syömään.

Pitää muistaa että 60 cm alamitta on ollut vasta vuoden käytössä ja nyt voi ainakin uistelijoiden jäljiltä olla aiempaa enemmän "isoa" kalaa järvessä.