KALAMIES.COM

wee murdoch kirjoitti:Lisää lampihyrräilyä...

Liekö pyhäinhäväistys käyttää Devonin ja Cornwallin lohijoille suunniteltua (majuri Dawson) Hardyn West Country Spinning -hyrrävapaa (7 jalkaa) keskisuomalaisten metsälampihaukien kalastuksessa? Kela tässä tapauksessa kuitenkin vapaa ja aikakautta (1950-luku) ajatellen asianmukainen: J.W. Youngin Gildex "Junior". Gildexeistä ylivoimaisesti harvinaisin (kapeapuolainen malli ilman siimajakajaa.)

Nämä jakajattomat kelat ovat muuten aika vänkiä käyttää. Tyypillisiä esimerkkejä ovat Record 2100, 2200 ja 2300, Record 3000 Flyer, River 500 ja Expert sekä Hardy Jock Scott. Jenkkiosastolla mm. Langleyn Target ja Shakespearen Tournament.

Siiman ohjailu sormen avulla vaatii hiukan totuttelua, mutta aika pian se muuttuu liki automaattiseksi.

Liitetiedosto DSC_0008sm.jpg ei ole enää saatavilla

Hardyn päätynuppi ei ole juurikaan muuttunut reilussa puolivuosisadassa. Korkkikahvakin on suurinpiirtein samanlainen, poikkeuksena että majurin vavassa on "nykyaikaisempi" kelakiinnike, kuin vänrikin vavassa, mutta niinhän sen pitää ollakin.

Kuvassa siis 9 jalkainen Hardy Graphite Seatrout 2000.

Myös toisessa 1980 luvulla uutena ostamassani 8,5 jalkaisessa Hardy Favourite Graphitessa on samat kilkkeet. Tämä vapa on ollut ja on edelleen ihan aktiivikäytössä, tuo Seatrout saa hoitaa varavavan virkaa. Ylipitkä takakahvakin pitäisi lyhentää, jos sen aktiivikäyttöön ottaisin.

Hienot vavat Fusolla!

Haaveilin noista silloin, kun olivat uusia.

Hardy on tosiaan ollut "yllättävästi" varsin perinnetietoinen myös virppavapojen kelankiinnikkeissä. Dawson halusi mm. kirjansa Casts from a Salmon Reel (1948) mukaan vapaansa kiinnikkeen, jossa korkki tulee alaosassa metallin päälle, kuten Hardyn ylös lukittuvissa perhovapojen kelankiinnikkeissä.

Sinänsähän idea ei ole uusi Hardyn virvelivavoissakaan, sillä vastaava ratkaisu oli jo Victor- ja Overhead-vavoissa (linkin Victor on 1940-luvulta, mutta vastaava kiinnike oli näissä jo 1900-luvun alussa.)

http://www.flyfishingantiques.com/Produ ... /M411.aspx

Tässä leike vuoden 1931 Hardyn kataloogista:
Tuota kokometallista kiinnikettä Hardy on käyttänyt myös todella kauan. Mm. 2-kätisissä L.R.H. -virppavavoissa se on esiintynyt "korkkikatetun" ohella, kuten myös kahdella kiristyskappaleella varustettu siirrettävä kiinnike.

Minulla on pari vapaa (varhainen Palagass-lasikuitu ja Corbett-bambu), joissa on tuo "2-kiristiminen" versio, mutta se on aika huono käytössä. Liikaa liikuvia osia, kiristys vaikeaa ja tahtoo herkästi kääntyä ja aueta (vaikka juuri toisin luulisi...)

Tässä vavavssa on ko. ratkaisu:

http://www.reelantiqueangling.co.uk/har ... g-rod.html

Päätynuppi on muistaakseni keveämpi versio "L.R.H. Buttonista". Se oli käytössä monissa virvelivavoissa, ainakin 1950-luvulta lähtien, kuten Wanless-sarjan haspelikepeissä.

Briteillä on kyllä jotenkin tuo estetiikka hallussa. Pätee lähes kaikkeen. On siis vieläkin. Miehet ja naiset on rumia, mutta sillä niin väliä, jos käyttöesineissä on sitä jotain.

Ai ai. Kun fibatuben aihioista 80-luvun alussa väännettiin virppavapoja, niin Hardyn kuvastojen mukaan koulun kässäntunnilla sorvattiin noita päätynuppejakin, kiitos opettajamme Jaakon ja koulun uuden metallisorvin. (Ja ruusu- ja pähkinäpuisia kelankiinikkeitä perhovapoihin.)

eilen käväsin lammella auringonlaskun aikoihin. matkaan otin: record sport 2100;tin. kuva salamaräpsy.

siiman jakaminen puolalle: joo aika nopeasti menee rutiinilla. vielä kun jättää puolan vähän vajaaksi: ei niin tarkkaa. vähän ohjailee etusormella sillointällöin. mutta vieheet (esim.jotku pintavieheet) joissa pieni vetovastus, niin sitten tarkemmin sormien välissä. vaikka kyllähän pitäisi kai olla tarkempi muutenkin.

eilen yöllä lepakoita kiinosti siima kovasti. välillä kävi oikein tarkemmin tutkimassa siimaa. ei pelkkiä näpäytyksiä, vaan kunnolla tukisti..(tai jotain siinä räpiköi) siimaa kun joutui kelatyypistä johtuen näpelöimään enempi, tuli mieleen että tarttuuko sormiin jotain lepakoiden basilleja.. varotellaanhan raivotaudista lähtien..

välillä lepakoita kiinostaa siima, toisinaan vaparenkaat (kai siima kitisee niissä houkuttelevasti) oliko nyt sitten sportin "ritinä" joka välitty siimaan..
yleensähän ne ei noteeraa mitenkään. (paitsi pintaperhot tietenkin)


lisäkuvata:

Hardyn favourite 10`vuoksella. viime vuosikymmeneltä. paperikuvasta kuvattu. (kelana penn;in leavelmatick 920. kelan takuukortti oli leimattu muistaakseni 70 luvun alussa. oli kelan alkuperäisen omistajan. missäköhän sekin on.. kelaan tuli vikaa: siimanjakaja pysähteli epäsäännöllisen säännöllisesti.. pitäisi tutkia asiaa. pidin kelasta. oikeastaan enempi kun dööreistä)

record sport talvisissa maisemissa.

vähän "tunnelmapaloja" Hardyn vuoden 1978 kuvastosta..

ja kalamies lehdestä 1984 ja 85. etenkin lasikuituja on tuolloin jaettu melkein ilmatteeks.. no inflaatio on laukannu ja valuuttakin vaihtunut.

jlahti kirjoitti:siiman jakaminen puolalle: joo aika nopeasti menee rutiinilla. vielä kun jättää puolan vähän vajaaksi: ei niin tarkkaa. vähän ohjailee etusormella sillointällöin. mutta vieheet (esim.jotku pintavieheet) joissa pieni vetovastus, niin sitten tarkemmin sormien välissä. vaikka kyllähän pitäisi kai olla tarkempi muutenkin.

Recordeissa on siinä määrin kapeampi puola kuin esim. tuossa Gildexissä, että jakaminen käy hiukka helpommin. Vielä helpompi käsiteltävä olisi Recordejakin kapeammalla puolalla oleva Hardyn Jock Scott, mutta sellaista en ole koskaan omistanut, enkä taida omistaakaan, ellei sitten talouspuolella tapahdu jotain positiivista ja yllättävää...

http://vintagefishingtackle.co.uk/shop/ ... tt-manual/

jlahti kirjoitti:Hardyn favourite 10`vuoksella. viime vuosikymmeneltä. paperikuvasta kuvattu. (kelana penn;in leavelmatick 920. kelan takuukortti oli leimattu muistaakseni 70 luvun alussa. oli kelan alkuperäisen omistajan. missäköhän sekin on.. kelaan tuli vikaa: siimanjakaja pysähteli epäsäännöllisen säännöllisesti.. pitäisi tutkia asiaa. pidin kelasta. oikeastaan enempi kun dööreistä.

Jep. Pennin Levelmaticit ovat kivoja keloja, mutta ehkä döörejä herkempiä pikkuvioille. Muistini mukaan (vastasin neljännesvuosisata sitten kuukausipalkkaisena mm. niiden takuuhuollosta) joissakin yksilöissä oli siimanohjaimen ongelmia, toisissa hammaspyörävikoja.

joo. sportissa on kapea puola, ja siimana ollut 0.45 mono. ehkä myöskin avittaa.

malli on B versio ( mikä valmistuksessa 1948-56, kun "perusversio" 1945-1973 ) en oikein tiedä mitä eroa keloilla.. ?

täällä mittailtu jotain puolanleveyksiä http://www.worthpoint.com/worthopedia/r ... -241229104 mutta ei ainakaan käännösautomaatilla (ja mun kielitaidolla) kunnolla selkoa..

tuo sport kela alun perin roskalavalöytö, jonka olen myöhemmin saanut syntymäpäivälahjaksi.

kuvasatoa kesältä 2009 eli edelliseltä vuosikymmeneltä ( muistelin että kuva muutama vuosi sitten otettu, mutta vuosikymmenkin vaihtunu..) vapana heddon.

aika päheä olisi tuollainen Hardy. mutta vaatii tosiaankiun melkoista rahotusta.. (mun budjeteissa: kiitää ohi kaukana taivaanrannassa..)

jlahti kirjoitti:joo. sportissa on kapea puola, ja siimana ollut 0.45 mono. ehkä myöskin avittaa...)

Varmaankin, juu. Minulla on Sportissa kalastuskäytössä useimmiten magnesium-kilpapuola ja siinä notkea ja ohut nykyaikainen kuitusiima monotapsilla. Ei tyylipuhdasta, mutta toimii nätisti. Gildexissä on mustaa ohuehkoa dacronia.

jlahti kirjoitti:malli on B versio ( mikä valmistuksessa 1948-56, kun "perusversio" 1945-1973 ) en oikein tiedä mitä eroa keloilla.. ?

Enpä muuten kyllä tiedä minäkään. Täytyy jossain välissä selvittää asiaa, jos jostain lyötyisi tietoa.

jlahti kirjoitti:aika päheä olisi tuollainen Hardy. mutta vaatii tosiaankiun melkoista rahotusta.. (mun budjeteissa: kiitää ohi kaukana taivaanrannassa..)

Jep, noita ei ihan joka kulmalla tule vastaan. Oli valmistusaikoinaankin törkeän hintainen kela, suoraan laskettuna maksoi Englannissa nykypuntiin muutettuna reilut £400 ja suhteellisen laskukaavan mukaan palkkatasoon ym. verrattuna toiset 400 puntaa päälle...

... Ja kuitenkin, jollakulla oli Suomessakin varaa sellainen ostaa (vaikka hinta oli täällä vielä suolaisempi). Olen nähnyt yhden aidon Suomi-yksilön vuosia sitten eräässä näyttelyssä, jossa se oli kiinnitettynä johonkin 60-luvun umpilasikuituiseen roskaruoskaan (huh!). Siellä se oli kyltittömässä vitriinissä hapettuneiden Abumatikkien kanssa.

On hyvinkin mahdollista, että näkemäni oli sama yksilö, joka oli kuvattuna Levanto-Ylänne Kalamiehen käsikirjan 1. painoksessa vuonna 1948:

kävin lammella kokeilemassa: record 1500 C + arjon " turist" (= 3 osanen bambuvapa) että kai noin viiskytluvun halvenpi heittovälineistö.

siimana kelalla ollut punottu. ehkä + 50 vuotta vanhaa.. ennakkoon kokeilin ettei ihan haperoa. osoittautui kestäväksi käytännössä. ei kalojen kanssa kamppaillessa.. mutta pohjahakoista irrotellessa.
viehetarjonta kevyehköä. lähinnä ahvenille tarjontaa.

kelahan ihan ok. jos unohtaa pitkien heittojen kurottelut. itseasiassa kevyttä = kela melko kevyt ja pienet välitykset.

näppärää kun ei joudu laukaisemaan mitään puolan vapautusvipua. kesti aikansa ettei peukalo ollut etsimässä vapautuspainiketta.. moneen kertaan piti muistuttaa itseä: turha peukalolla hapuilla rullan reunan painiketta.. kun sellaista ei ole.

pikkuahvenia. yöllä (salamakuvat) hauet jäi 2 tärppiin. että ei väsytyskamppailuja.. painavammat vieheet jäi kokeilematta. niiden kanssa ehkä olisi kela ollut omimmillaan. mono siimaan tottuneena punottu piti vaparenkaissa ääntä. nyt setti ei kiinostanut lepakoita ollenkaan..

---

ABU record 2100 sportista:

ei ruotsalaisissa hinnastoissa (niissä mitä on) ole eritelty erikseen B mallia saati selostettu miten poikkeaa.

välähti mieleen että seinälläkin "fanijulisteessa" on sportti. tässä sisuskalut levitetty tyynylle. juliste on näitä retrojulisteita mitä nykyisin, tai ainakin n. 5 -10 v sitten myytiin kirppiksillä ym.


milloinkohan record sportin ennätykset rikottu ? vai onko joku voimassa.. 70 luvulla vielä 40 lukulainen jyräsi.. täällä listattu kyllä voittajat, mutta ei käytettyjä välineitä: http://www.sport-komplett.de/sport-komp ... storie.htm en ole löytänyt listausta voittajien käyttämistä välineistä.

Mites, jlahti,
ottaisitko pari lähikuvaa Record Sportistasi?
En ole moista B-mallia ikinäni nähnyt, ja ne eroavaisuudet kiinnostavat.
Itselläni melko käytetty Sport ja aika tuorekin, luulisin.
Ainakaan ei ole enää agaatteja puolanakselin päissä.

Mites ween magnesium-puolainen, onko se Tournament-malli?

Ja katsokaapa huviksenne minkä kuntoista Sporttia Skånen poika myy!!!

http://www.ebay.ie/itm/281834968665

k

Jatketaanpa suoraan.
Tuoltahan löytyi hajotuskuva ja osaluettelo:

http://www.realsreels.com/reels/record/ ... 4part2.jpg

Sport 2100 ja B-mallin osaerot näyttäisivät olevan puola, peukalotuki, ja runko"pilarit".
Eli tällä lukua B-malli on leveämpipuolainen ja -runkoinen.
Allekirjoittaneen Sportin poskien väli on karvan auki 25mm, ja puolan kokonaisleveys reunalaippojen päältä mitattuna 27mm.

k

räpsyttelin muutaman kuvan.

tässäkin näyttäisi puolan leveys n. 24 - 25 mm ?

kela on tosiaankin alun perin roskalavalöytö. ja siinä kunnossa kun löydetty. eli kelan historia ja onko osat alkuperäisiä, hämärän peitossa.

kela kenttäolosuhteiden jäljiltä puunaamatta. tai no tunnustan: kelan jalassa näkyi sormenjälkiä kuvassa. pyyhkäsin hihalla ja otin uuden kuvan..

lisäys:
täällä: http://classicflyrodforum.com/forum/vie ... 72&t=30611
on record sportti ja jock scott samoissa kuvissa. ja juttua kelojen historiasta, ja jopa spekulointia josko olisi yhteistä historiaa.

kyösti123 kirjoitti:Itselläni melko käytetty Sport ja aika tuorekin, luulisin.
Ainakaan ei ole enää agaatteja puolanakselin päissä.

En tiedä, milloin akaattilaakerit tiputettiin pois, mutta luulen sen tapahtuneen aika varhaisessa vaiheessa, luulen että viimeistään 1950-luvun alussa.

Vanhoissa Sporteissahan oli myös erilainen kampi, nupit ilman sormikuoppia.

Tässä mainoskuva Sportista mallin esittelyvuodelta (Friluftsliv-lehti, kesäkuu 1945):

kyösti123 kirjoitti:Mites ween magnesium-puolainen, onko se Tournament-malli?

Ei, minulla on ihan perusversio, jossa on tuo lisävarusteena myyty "Kilpailupuola", joka näkyy jlahden postaamassa luettelotekstissä.

Näitä käytettiin monissa ICF-luokissa, mutta ABU valmisti myös erikoistilauksesta pituusheittoversiota, jossa oli kiinteä puolanakseli ja kapea magnesiumpuola. Siinä on myös erikoinen pitkä laakerikuppi/jarrunsäädin ja punaisella merkitty jarruasteikko säätimen ympärillä. Muutama kuva sellaisista on tällä nettisivulla, alaosassa: http://www.realsreels.com/reels/record/

Olen muuten ajatellut tehdä jossain välissä lehtijuttua Sportista, mutta saapa nähdä joudanko ja jaksanko. On se sisältösuunnitelmaan kuitenkin jo viety.

En valitettavasti voi ottaa tähän kuvia omasta kelastani, koska se viettää heinäkuun lukitussa vitriinissä Huopanankosken kalastushistoriallisessa näyttelyssä...

80-luvun alkupuolella oli Paraisten Fiskeri Bodenissa hyllyssä NYB Record 2100 Sportti. Laatikossa oli mukana tuo magnesiumpuolakin. Pauloitin tuohon aikaan opiskelijana verkkoja kyseiseen liikkeeseen. Useamman kerran jätin pauloitusrahat liikkeeseen piikkiin, tarkoituksenani kerätä Sportin hinta, mikä ei edes ollut mikään suolainen, kasaan. Aina löytyi loppupeleissä rahoille parempaa käyttöä.

tuon ween laittaman varhaisen mainoksen mukaan näyttäisi että koristekaiverrus kiertää reunusta. vähän samaan tapaan kuin record 1800 (jossa erilainen)

loppujen lopuksi aika monta eri versiota löytyy, kun nettikuvia selailee. en tiedä onko poikkeavia teknisesti sisuskaluilta, mutta ainakin erilaisia kaiverruksia/mallimerkintöjä on useita. hyvä huomio myöskin tuo että kammen nuppien muotoilu muuttui matkanvarrella.

taustalla ABUN varaosa/räjäytyskuvakansio vuodelta 1981. siinä mukana vielä 2100 eli ollut valmius huoltaa ja varaosiakin kai saatavilla tuolloin. tässä ei eritelty B versiota.

tiedot B versiosta (sen valmistusvuosista) täältä: http://www.elisanet.fi/mari.peltomaki/FRC/kelat.html mainio sivusto missä tulee vierailtua kun jotain tietoa kaipaillu. tuollakaan ei selitetä tarkemmin B versiota.

odotetaan mielenkiinnolla josko joskus artikkeli ilmaantuisi..

eilen oli sportti vesillä:

[quote="jlahti"]
"loppujen lopuksi aika monta eri versiota löytyy, kun nettikuvia selailee. en tiedä onko poikkeavia teknisesti sisuskaluilta, mutta ainakin erilaisia kaiverruksia/mallimerkintöjä on useita. hyvä huomio myöskin tuo että kammen nuppien muotoilu muuttui matkanvarrella."

Meikäläisen kela vaikuttaisi melko identtiseltä, paitsi tietenkin merkinnät poikkeavat.
Modell B- stanssausta ei siis ole, ja vasemman posken merkintätapa on kait jlahden kelassa vanhempi?
Muuten ruuveja ja niittejä on yhtä paljon ja yhtenevissä kohdissa.
Jalan kalalogo, made in Sweden-teksteineen on identtinen.
Ja kokokin, kumma kyllä vaikuttaa samalta!

"taustalla ABUN varaosa/räjäytyskuvakansio vuodelta 1981. siinä mukana vielä 2100 eli ollut valmius huoltaa ja varaosiakin kai saatavilla tuolloin. tässä ei eritelty B versiota."

Omassa Räjäytyskuva/varaosaluettelo-kirjassani, joka on vuodelta 1985, on myös 2100:n räjäytyskuva osanumeroineen.

"tiedot B versiosta (sen valmistusvuosista) täältä: http://www.elisanet.fi/mari.peltomaki/FRC/kelat.html mainio sivusto missä tulee vierailtua kun jotain tietoa kaipaillu. tuollakaan ei selitetä tarkemmin B versiota."

Mikon sivuille olen itsekin joskus viitannut, ja aiheesta.
Oli muuten mykistävä kokemus nähdä kaverin vitriinit "livenä"!

Kun talutin Vaimoni paikalle, Hän tajusi heti,
että allekirjoittaneen kaapeissa ja hyllyillä ei itse asiassa ole paljonkaan vanhoja kalastusvälineitä!

joo merkintätapa erilainen. niitä aika monta. montakohan löytyisi..

tässä yksi versio 40 luvulta: http://aburullar.se/record-2100-sport-agat.html

sitten tämä missä numeroasteikko: http://www.realsreels.com/reels/record/ ... deview.jpg

ja tämä mistä puuttuu "record": https://p1.liveauctioneers.com/567/1434 ... 86_6_l.jpg

ja kyöstin ja mun versiot. eli 5 erilaista, löytyykö lisää.. sitten toinen puoli ja jalan merkkaus, löytyyköhän näidenkin välillä eri kombinaatioita. ja kaikki vielä aikajanaan: olisi aika operaatio..

---

tutkailin nettimaailmasta kuvia kilpakentiltä ja välineistä josko 2100 vilahtaisi. suomihakusanoilla. vähän löytyy. muistaakseni lehdissä jossain kyllä on.

mutta jotain oikein liikkuvalla kuvalla: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/06/10 ... lastajaksi elävästä arkistosta kuvakaappaus. ei saa niin tarkkaa kuvaa että erottaisi.. filmissä "hämäläisen setä" ehkä Seppo Hämäläinen mikä mm. kirjoittanut kirjan: "heittokalastus" 50 luvulla.

mulla ehkä Sepon vanha castin aiheinen kirja: tournament fly and bait casting (1946) ei näy sporttia kuvissa. mutta kirjan kirjoittamisen aikaan vasta kelakin ilmestynyt.

kirjasta amerikkalaisia heittoposeerauksia.

kirjan takalehdelle on räknätty jotain perukkeiden/heittopäiden painoja, graini-grammamuunnoksia..??

---

eilen oli sama (kuin viimeksi) sporttisetti vesillä. eri lampi, kohdekalana ahven, lipoilla. mutta hauet kaappasi lipat ja päähuomion.. kuvauksissa hauki heittäytyi ilkeesti vavan päälle, mutta selvisi vain limoittuneella bambulla.

lisäys:

tuosta taulukosta: vasemmalla grainit muunnettu gammoiksi. keskellä (perho)perukepaksuudet ?, ja oikealla jalat muutettu senteiksi. ehkä näin. ekana koitin taulukkoa katsoa yhteneväisenä mutta siinä onkin 3 eri asiaa (kai)

Seppo Hämäläisen vapa-arsenaalia on lahjoitettu tai päätynyt museokokoelmiin esim: http://www.kantapuu.fi/objectinfo.php?i ... =searchall (ei keloja)

pari vintage hyrrää ja lampihaukia:

ABU: record "flyer" 3000 (ilman "C" merkintää. vanhempi versio ?). sportin jälkeen kun tällä heittelin, niin samalla kaavalla menee: ei uusia metkuja. leveämpi puola kuin sportissa (kuva alla: sport ja flyer) noin saman levyinen kuin 5000 döörissä.

pflueger: "akron" no; 1893 ilman vapautuspainiketta. siimanohjaimella. tällä taas omat metkut:
etusormi oli ohjailemassa siimankulkua (ennenku oppi) turhaan, on siimanjakaja. samaten hetkenaikaa meni ettei peukalo etsinyt sivusta vapautuspainiketta (jota ei siis ole) heitossa vapaana pyörivän kammen saa näpeille herkästi, jos ote väärä. tän oppi parista näpeillesaannista aika nopeasti.. siima (mono 0,45)mahtuu puolanväliin. eihän se sinne ole menossa jos kaikki käy oikein, mutta lammilla erilaisia vippauksia kun joutuu harrastamaan ja puolan aika löysällä pitäminen (että uistin lentäisi paremmin): eriasteiset siimasopat tuttuja.. tällöin lenkinpää jumittaa helposti raossa naarmuttamassa siimaa..

hintaverrokit:

flyerin hinnalla saanut melkein 6 kpl record 1300 keloja.(ruotsalaisesta hinnastosta 60 v. sitten)

akroneita on saanut tasan 4 kpl yhden pfueger "superme" n hinnalla. (ruotsalaisesta hinnastosta 80 v. sitten)

vieheet kuvassa: roosters tail. viikonloppuna testailin:

- lentää hyvin. kohtuu painava kokoisekseen.
- kimpoilee vedenalaisista puunrungoista, oksiin saattaa takertua. mutta niihinkin huonosti.
- tulee kaikenlaisten "vesikasvustojen" läpi pahemmin takertelematta.
- jää haukiin kiinni siististi mutta sitkeästi suupieleen. ei joudu kaivamaan kurkusta. ainakin pikkuhaukiin joihin otanta kohdistu..

eilen kokeilin: victory A 52 kelaa. kevy, melkein lelumainen.. koneistossa isoin ratas muovia, että pikkasen mielikuvalla katetta (kai..) helppoheittoinen, mutta heitot ei kovin pitkät. kevyt kelaus. ihan ok. kela ensituntumalla, pitäisi kokeilla enempikin.

kuva vuoden 1959 victory kuvastosta.

heittelin alle 10 g. lipoilla. kuvassa abu droppen 8 g. ahvenet mielessä. että painavammilla vieheillä jäi kokeilematta.

vettä roimi, kelin perusteella odottelin että isompikin ahven aktivoituisi. ei kuitenkaan.. isommat ahvenet ollu ihan unta tänäkesänä..

vapana arjonin "special" (bambu) jäykkä, vahva vapa. ei parhaimmillaan penehköjen lippojen kanssa.

onnistin yhden kunnon sopankin keittämään. heitossa droppeni jäi kaislikkoon: soppa valmis.. pikanen käväsy. tarkotus oli jäädä pimeään heittelee, mutta jatkuva sade, eikä ahvenet erityisen innoissaan: ajo pois.

jlahti kirjoitti:...mutta jotain oikein liikkuvalla kuvalla: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/06/10 ... lastajaksi elävästä arkistosta kuvakaappaus. ei saa niin tarkkaa kuvaa että erottaisi.. filmissä "hämäläisen setä" ehkä Seppo Hämäläinen mikä mm. kirjoittanut kirjan: "heittokalastus" 50 luvulla.

mulla ehkä Sepon vanha castin aiheinen kirja: tournament fly and bait casting (1946) ei näy sporttia kuvissa. mutta kirjan kirjoittamisen aikaan vasta kelakin ilmestynyt.

Seppohan se setä filmillä, Hämäläinen siis. SUKL:n toiminnanjohtaja ym. monien toimien mies. Oli melko kovan luokan kilpaheittäjä, mutta myös innokas perhokalastaja (seurani jäsen) ja perhonsitoja 1950-luvulla.

jlahti kirjoitti:Seppo Hämäläisen vapa-arsenaalia on lahjoitettu tai päätynyt museokokoelmiin esim: http://www.kantapuu.fi/objectinfo.php?i ... =searchall (ei keloja)

Olen myös nähnyt joskus livenäkin Hämäläisen itse tekemän tai valmistuttaman kapeapuolaisen kilpahyrrän, jota lienee käyttänyt Sportin (Heittokalastus-kirjan kuvissa) ohella.

jlahti kirjoitti:... akroneita on saanut tasan 4 kpl yhden pfueger "superme" n hinnalla. (ruotsalaisesta hinnastosta 80 v. sitten)

Pflueger Supreme oli käytännössä paras ja varmaan myös kallein sarjavalmisteinen hyrräkela Amerikoissa aikoinaan. Siitä on luonnollisetsi lukuisia versioita, mutta klassisin lienee pisimpään valmistettu 1573 (1930 jotakin -1960 jotakin). Malli on ollut oma työhevoseni vintage-kalastuksessa jotain 25 vuotta vähintään. Supreme 1573:ssa ei ole vapaaksi kytkentää eikä takasalpaa, mutta olen asentanut omaani lisävarusteena olevan Cub-kampijarrun, jota ei voi tähtipyöräjarrun tavoin säätää kalastaessa (säätö pienistä ruuveista), mutta joka mahdollistaa silti kammesta kiinni pitämisen kalan syöksyessä.

Supreme on erittäin miellyttävä kela, joka leveästä puolastaan, vapaakäynnin puuttumisesta ja pelkästä hankausjarrusta (hyvä!) huolimatta heittää kevyesti melko keveitäkin vieheitä. Kalastelin aikoinaan eräällä etelähämäläisellä pikkujoella haukia, ja muistan nakelleeni sillä tarvittavia lyhyitä ja tarkkoja heittoja notkean lasikuituvavan (Wonderod) avittamana jopa 1/4-unssisilla (7 g)vaapuilla, kuten Heddonin Tiny Runtilla, Creek Chubin pikku Plunkerilla jne.

Supremen käyttäjiä ovat täällä Pohjolassa olleet aikoinaan mm. Kekkonen ja Pelle Norell. Ruotsissa keloja oli enemmän, ja muistan nähneeni sellaisen käytössä ainakin Emjoen 1930-luvun alun avajaiskalastuksesta kertovassa filmissä, jossa Svensk Filmindustrin johtaja sellaista käytteli.

Voin suositella klassikko-Supremea jokaiselle vintage-hyrrää etsivälle, jos löytää hyvän yksilön. Käytän omaani yhä säännöllisesti ja se on tuhansien heittojen jälkeenkin yhä käynniltään hyvin smooth.

Uudempaa Supreme-osastoa "tallissani" edustavat 1960- ja 1970-lukujen vapaapuolaiset mallit, 510 ja 611, joita käytän paljon vähemmän, vaikka ihan ok. keloja ovatkin.

Kuvassa: vasemmalla 510 (perusversio), kapeampi 611 B (harvinainen ruskea versio) sekä vanha uskollinen 1573. Kuvassa myös Supreme-kotelo, ohjekirja, öljypullo ja kelan mallinimellä varustettu ruuvari. Kaikella annettiin vaikutelmaa laatutuotteesta.

Tässä Arjon "Special" -vapojen mainos Sportfiskaren-lehden kannessa (syyskuu 1944).

Ehkä jopa extreme-vintage -tasoon yltävä (?) pikasessio eilen illalla veneenpesureissun varrelle osuneella tutulla metsälammella.

Kalustona 1930-luvun virvelisetti: Hardyn 3 3/4" Super Silex, vapana kunnostamani Hardy Palakona "Corbett No 2" (9'3").

Jos joku muuten kuvittelee, että vanhoilla hyrrillä heittäminen on vaikeaa, niin suosittelen kokeilemaan tällaista perinteistä brittikalustoa...
No, kymmenestä heitosta (viehepainot 22-28 grammaa) onnistui harjoittelun tässä vaiheessa ehkä kolme, kolme-neljä tipahteli liian lähelle ja kolmella tuli sotku.
Jatkamme harjoittelua, kun yksi kiloinen hauenpulikkakin päätti osallistua ja antaa uskoa tulevaan.

Seppo Hämäläinen - hyvä että tuli vahvistus. täyttä varmuutta ei ollut filmin kilpahreittäjästä. SUKL;än 75 juhlavuosikirjassa on kuva missä kuvatekstissä: "S. Hämäläinen" heittää kilpaa, ja oli samannäköinen hahmo..

arjon special - special;it voi sitten olla jo yli 70 vuotiaita.. mielenkiintoista sekin että ollut tuollin jo 3 eri versiota. aika harvoin tietoa noista 40 luvun arjon välineistä.

extreme vintageosasto - vaikuttaa hankalalta, ja erittäin mielenkiintoiselta..

Pflueger Supreme - hienon näkönen supermeperhe potretissa. näyttäisi ? olevan perinteiset punotut keloilla valmiudessa..



hyrrät jääny itsellä lähinnä ambassadeureilla (no vähän vanhemmilla versioilla) viskomiseen, enempää miettimättä. tänäkesänä vasta enempi ottanut tuntumaa vanhempiin hyrriin.

vanhat yksinkertaiset hyrrät = vähällä enemmän.
joku viehätys on noissa yksinkertaisissakin, missä vähän helpottavaa tekniikkaa: "suoraveto" kammesta pitämällä ei ole jarrua vaan kela ei anna siimaa. tärpit tuntuu konkreettisesti näpeissä. varsinkin kun otti tulee läheltä ja pitavieheeseen..
samaten tuo "jarru" luokkaa: löysähkö räikkäjarrullinen perhokela. jarrua sen verran ettei saa ylikierroksia. tämäkin pitää (muistaa) aktivoida päälle otin jälkeen. kalan ryntäilyyn joutuu itse vahvasti (=pehmeesti) reagoimaan..

mutta täysin ymmärrettävää lisäominaisuudet esim. hyvä jarru. mielenkiintoista kokeilla vaihteeksi muuta..

---

kuvat: lampihaukia ja ABU record 1550 C. vieheenä heddonin: chugger spoo http://www.lurelore.com/bigchugg.html tuo eilen käyttämä muovinen uudempaa tuotantoa.

(näppäriä lyhyte n. 5 ja puolijalkaiset vavat metsärantaistilla lammilla: pystyy toimimaan ahtaissa tiloissa. voisi olla lyhyempikin. joskua aikoinaan katkaisi 5 1/2 bambuarjonin (omaa mokailua, ei vavan vika) kesken syöntihässäkän syysiltana. kiireessä hätäpäissä pähkäilin että n. puolituntia viellä aikaa lopulliseen yöpimeyteen: vavasta katkennut kärkiosa pois ja kalastus jatkui alle 4 jalkasella pätkällä (jossa vaparengas tätäkin vähän alempanakin) kohtuu hyvin onnistu (painavalla vieheellä) tätä vasten voisi joku ahtaidenpaikkojen hyrrävapaspeciaali olla vaikka 4 jalkanen ..)

eilen mietin lammella kelan asentoa heitossa:
miksi heitot lähtee paremmin (=pidemmälle) rystyllä heittäen. saako vain paremman heittokaaren/kiihdytyksen, vai onko kelan asennolla (kuinka paljon) merkitystä: "rystyltä" kela jää uistimen ilmalennon aikana luonnostaan vinottain. "kämmenltä" heittäessä jää suoraan oikeinpäin..

yllämainitussa castingkirjassa (Earl Osteng: tournament fly & bait casting. 1946 ) kuvasarja kelan asenniosta laittaa mietityttämään.. (kuvat alla)