Etusivu » Kalastusharrastus tuo hyvinvointia mielelle ja keholle
Ajankohtaista Tapahtumat Uutiset

Kalastusharrastus tuo hyvinvointia mielelle ja keholle

0 Shares

Jokainen kalastusta kokeillut tietää, kuinka jännittävää ja samalla rentouttavaa kalastus on. Luonnossa oleminen ja eri olosuhteisiin mukautuminen keskittävät ajatukset olennaiseen. Lajin hienous piilee siinä, ettei koskaan voi olla varma minkälainen saalis siiman toisessa päässä tempoilee. Tähän hienoon tunteeseen on moni jäänyt koukkuun, kuten myös aktiivisesti kilpakalastava pariskunta Kirsi ja Tuomas Korpihalkola Nokialta.

Kalastuksessa pääsee kirjaimellisesti aina irti arjesta ja etenkin veneellä eri vesistöissä liikkuminen tarjoaa upeita elämyksiä, vaikka kala ei aina olisikaan otillaan. Ja mitä enemmän kalapäiviä kertyy, sitä enemmän kertyy ymmärrystä kalojen ottipaikoista ja -halukkuudesta. Tämän saman ovat Kirsi ja Tuomaskin havainneet.

Kirsi ja Tuomas ovat intohimoisia kalastajia, joilla harrastus on muodostunut tärkeäksi osaksi elämänrytmiä.

”Olemme molemmat käyneet lapsuudesta saakka omien vanhempiemme kanssa rantakalassa esimerkiksi mato-ongella ja joella heittokalassa sekä talvella pilkillä”, Kirsi kertoo heidän kalastuksensa alkutaipaleesta.

”Jatkuvasti piti olla kalastamassa ja hakea uusia paikkoja, josta voisi saada enemmän ja isompia kaloja”, Tuomas sanoo, ja naureskelee, että sama meininki on edelleen päällä.

Harrastuksen syventyessä ja saadessa uusia muotoja alkoi järvelle kalaan pääsy omalla veneellä kiinnostamaan yhä enemmän.

”Ensimmäinen oma vene hankittiin vuonna 2010. Pari ensimmäistä vuotta kokeiltiin uistelua, mutta aktiivinen heittokalastus alkoi enenevässä määrin kiinnostamaan”, pariskunta kertoo toisiaan täydentäen.

Kirsi kertoo, että etenkin jigikalastus kiehtoi ja kausi 2012 aloitettiin opastetulla reissulla jigikalastuksen perusteisiin perehtyen.

”Jigikalastus se vasta olikin koukuttavaa ja reissun myötä kalastustyyli vaihtui kertaheitolla ja sillä tiellä ollaan edelleen heittokalastuksen maailmassa”, Kirsi kertoo.

Kalastus yhdistää!


Kilpakalastuskalenterit rytmittävät kalastuskauden

Pariskunta on edennyt kalastuksessaan niin pitkälle, että kilpailevat aktiivisesti. Kirsin mukaan kilpakalastus kiehtoi molempia ja ensimmäiseen Jigicupin kisaan osallistuttiin vuonna 2016.

”Vähitellen kilpakalastus on alkanut näyttelemään merkittävämpää roolia harrastuksessamme ja tavoitteet ovat sen myötä kasvaneet. Nykyisin kalastuskausi rytmittyy kisakalenterin ja kisatreenien ympärille. Vuodesta 2020 lähtien olemme kilpailleet tavoitteellisesti Korpi Teamina”, Tuomas summaa.

Kisaohjelmat määrittelevätkin nykyisin pitkälti sen, minkä kalalajin pyytämistä milloinkin harjoitellaan ja missä vesistössä. 

Ahven kiinnostaa eniten

Kirsi ja Tuomas sanovat, että kansalliskalamme ahven on heitä eniten kiinnostava laji. Ahventa onkin lähes kaikissa vesistöissä ja se soveltuu erinomaisesti aktiivivälinein pyydettäväksi.

Ahven on sekä Tuomakselle että Kirsille tärkein kohdekala.

”Kalastamme toki myös kuhaa ja haukea, sillä nämä kaikki kolme kalaa ovat kalastuskilpailuiden yleisimpiä saaliskaloja. Tarkoituksenamme on pitää kaikkiin lajeihin hyvä tuntuma, ettei tarvitse ihan tyhjän päältä lähteä”, Kirsi mainitsee.

Uutena tekniikkana viime kaudella pariskunta alkoi opetella live-laitteiden avulla kalastamista. Live-tekniikka mahdollistaa kalan reaaliaikaisen seurannan luotaimen näytöltä, jolloin kalastajan on helpompi reagoida kalan liikkeisiin.

”Live-tekniikan opettelu on meillä alussa ja odotamme innolla tulevaa kautta, että pääsemme opettelemaan sitä lisää”, pariskunta hehkuttaa yhteen ääneen. 

Kirsi Korpihalkola
Kirsi esittelee nättiä ”treeniahventa”.

Elektroniikka on tullut isoksi osaksi kalastusta 

Kirsi ja Tuomas sanovat, että kalastuselektroniikan kehittyminen on muuttanut kalastusta valtavasti viime vuosina.

”Mahdollisuudet löytää kalat ja seurata niiden liikkeitä ja reaktioita on mahdollistunut uuden tekniikan myötä ennennäkemättömällä tavalla. Täytyy kuitenkin aina muistaa, että vaikka live-tekniikka auttaakin löytämään kalat, on kalalla aina kuitenkin viimeinen sana”, he korostavat. 

Kirsi ja Tuomas kertovat ilahtuneensa, että myös eri kalastustyylit ovat kehittyneet yhtä matkaa elektroniikan kanssa – vieheisiin tullut monipuolisuutta ja useita kotimaisia uusia pienvalmistajia on tullut markkinoille.

Samoin kalastuskulttuuri on heidän mukaansa kehittynyt huimasti, kalojen käsittely, vapautus ja ruoaksi otetun saaliin arvostaminen ovat aivan toisella tolalla kuin vielä reilut vuosikymmen sitten. Tässä suhteessa heittokalastuskilpailut ovatkin olleet tienraivaajia.

Heidän mukaansa taso kisoissa on koventunut merkittävästi ja tekniikan lisääntyessä myös rahallinen panostaminen harrastukseen on lisääntynyt. Veneitä on kehitetty ja kehitetään edelleen vastaamaan erilaisten kalastustyylien tarpeita. 

Kalastus on täynnä hauskoja tilanteita

Kalastuksen eräs parhaista puolista on myös se, että laji synnyttää kuin itsestään hauskoja ja ikimuistoisia tilanteita. Välillä ikimuistoista on suuri saalis, välillä taas olosuhteet ovat olleet ikimuistoisia. Joskus hyväkin saalis voi olla vääränlainen, mutta silti ikimuistoinen, kuten Kirsin ja Tuomaksen viime kaudella tapahtunut sattuma.

”Viime kaudella eräässä kisassa kisakaloina olivat ahven ja hauki. Kuhia ei tässä kisassa kisakortille laskettu lainkaan. Kuhat olivatkin meiltä niillä vesillä olleet aiemmin haasteellisia. Kisan aikana sitten saimme kuhia sivuosumina enemmän kuin koskaan niillä vesillä aikaisemmin ja vielä sellaisilla kalastustyyleillä, millä ei kuhaa edes heti tulisi ajatelleeksi yrittää eli ahvenvaapulla, tasapainopilkillä ja kaislikon vierestä haukivieheellä”, Kirsi ja Tuomas muistelevat hymyssä suin.

”Tuntui jo siltä, että kalat pitävät meitä pilkkanaan, kun oikeita kohdekaloja ei meinannut millään löytyä. Eihän sitä voinut kuin nauraa kun olimme jo varmoja, että nyt on hauki kiinni haukipaikalla, mutta mukavan kokoinen kuhahan se sieltä tulikin jälleen”, Tuomas kertaa.

Kilpakalastus kiinnostaa

Erilaiset heittokalastuskilpailut ovat kasvattaneet paljon suosiotaan ja viime vuonna uutena formaattina tuli mukaan Yamaha Power Pay. Tässä kisaformaatissa tai pikemminkin kalastusohjelmassa mukaan voivat osallistua kaikki harrastajakalastajat, jotka omistavat Yamaha-perämoottorilla varustetun veneen.

Tuomas Korpihalkola
Yamaha Power Pay on mieluinen lisä kisaohjelmaan, Tuomas Korpihalkola sanoo.

Maksuttomia Yamaha Power Pay -kisoja on kätevästi yhdistetty esimerkiksi Jigicupin, Majavacupin ja Hämecupin yhteyteen, joten kiertämällä näitä cupeja Yamaha-perämoottorilla varustetulla veneellä voi osallistua samalla kahteen kisaan.

Yksittäisistä kisoista Yamaha Power Pay -ohjelmaan kuuluvat Kuhauistaja 2022, Trollingträff Åland 2022 ja Happy Angler Challenge 2022.

”Yamaha Power Pay on mieluinen lisä kisaohjelmaan, kun voi kilpailla yhdellä kertaa kahdessa kisassa”, Kirsi ja Tuomas sanovat.

Heidän mukaansa kilpailuissa taso on viime vuosina noussut todella kovaksi mikä voi rajoittaa uusien harrastajien mukaan lähtemistä.

”Yamaha Power Payn myötä aloittelevilla kilpakalastajilla on mahdollisuus päästä palkinnoille ja kisa soveltuu mainiosti myös harrastelijatasoiselle kalastajille, joita kiinnostaisi lähteä kokeilemaan kilpailemista”, Kirsi ja Tuomas kannustavat.

Kirsi ja Tuomas kertovat osallistuvansa tulevalla kaudella ainakin Jigicupin Yamaha Power Pay -osakilpailuihin sekä Happy Angler Challengeen. 

Lisätietoa ja ohjeita Yamaha Power Paysta:

https://www.yamaha-motor.eu/fi/fi/marine/PowerPay/#/

- Mainos -