Heitän naakan kokoisen perhon hätäisesti kohti tyynelle joenpinnalle ilmaantuvia tuikkirenkaita. Huomaan sen saavan välittömästi seuraa. Perhon vanavedessä vilkkuu lukuisia evänkärkiä pehmeän ilta-auringon valossa. Samassa tajuan vedenpinnan hajoavan tuhansiksi pieniksi pisaroiksi ja tunnen valtavan tällin vapakädessäni. Pari potkua ja irti! Ja taas kiinni!

Sama toistuu seuraavan parituntisen aikana niin monta kertaa, että en enää pysy laskuissa perässä. Parhaimmillaan perhoani tavoittelee kilvan varmasti puolen tusinaa eri kalaa. Tunnelma on epätodellinen. Joki ympärillämme kiehuu pinta-aktiivisia juovabasseja.

Tämän vuoksi otin loppukevään töistä vapaaksi ja matkustin lähes kuudentuhannen kilometrin päähän Atlantin toiselle puolelle. Olemme Miramichi-joen alajuoksulla New Brunswickin provinssissa Kanadan itärannikolla.

Ikoninen saalis

Voimakas ja suurikokoiseksi kasvava juovabassi on Pohjois-Amerikan ikonisimpia ja tavoitelluimpia urheilukaloja. Lajin luontainen levinneisyysalue kattaa mantereen itärannikon.

Vesirakentaminen, vedenlaadun heikentyminen ja liian tehokas pyynti ovat koituneet jokikutuisen juovabassin kohtaloksi valtaosassa lajin levinneisyysaluetta. Kanadassa lajin alkuperäinen kanta on säilynyt varmuudella vain muutamissa vesistöissä.

Myös Miramichilla liikapyynti romahdutti kannan vuosikymmeniksi. Juovabassin vapapyynti avattiin joella uudelleen vuonna 2013 pitkän rauhoituksen jälkeen.

Kalastusmatkailu aluetaloudellisena piristysruiskeena

Joella on järjestetty vuodesta 2015 alkaen vuosittain Striper Cup. Kaksipäiväinen kalastuskilpailu on kerännyt vuosi vuodelta enemmän osallistujia ja huomiota. Kuluneena keväänä tapahtuma tosin peruttiin pandemiatilanteen vuoksi.

Juovabassiin kohdistuvan kalastusmatkailun on arvioitu jo nyt kasvattavan alueen taloutta joka kevät useiden miljoonien Kanadan dollareiden arvosta. Summat ovat vielä seudun atlantinlohen kalastuksessa pyöriviin rahasummiin verrattuna pieniä, mutta toisaalta ne piristävät ajankohtaa, joka on toistaiseksi ollut matkailun kannalta hiljaista.

Kuukauden mittainen kevätsesonki

Miramichin alajuoksulla juovabassia kalastetaan keväällä kutunousun yhteydessä ja vähäisemmässä määrin syksyllä.

Kevään kalastussesonki käynnistyy toukokuun alkupuolella bassien saapuessa lämpenevän jokiveden houkuttamana. Paras sesonki osuu usein toukokuun jälkipuoliskolle tai kuun taitteeseen, riippuen vuosittain vallitsevista olosuhteista.

Alkukaudesta juovabassit viihtyvät joen syvällä ja vahvasti vuoroveden vaikutuspiirissä olevalla alajuoksulla. Tuolloin kalat liikkuvat vielä aktiivisesti merialueen ja joen välillä kulloisenkin vuoroveden suunnan ja veden lämpötilan mukaan. Jokiveden lämmetessä kalat siirtyvät vähitellen ylävirran kutualueita kohden. Samalla myös kalastuksen luonne muuttuu, kun kalojen pinta-aktiivisuus kasvaa.

Kalastussesonki päättyy kalojen siirtyessä kutualueilleen vuoroveden vaikutuspiirin ulkopuolelle parinkymmenen kilometrin päähän jokisuusta. Juovabassit kutevat yleensä kesäkuun alussa, jonka jälkeen yksilöt palaavat takaisin merialueelle.

SAMSUNG CSC

Suuren joen olosuhteet

Miramichi on kookas joki, jonka alajuoksu Miramichin kaupunkiin saakka on ruopattu rahtilaivoille kuljettavaksi. Leppoisat olosuhteet voivat muuttua äkillisesti päinvastaisiksi vuoroveden kääntyessä tai tuulen nostattaessa aallokkoa.

Viistokaikuluotaimella varustettu riittävän kokoinen vene on ainakin joen alajuoksulla miltei välttämätön, sillä kaloja joutuu varsinkin alkukaudesta hakemaan laajoilta alueilta. Ajoa tulee senkin vuoksi, että alueella ei ole kovin montaa julkista veneramppia.

Paikoin myös rantakalastus on mahdollista, mutta joen koko ja rantojen asutus vaikeuttavat veneettömän urakkaa. Rannalta kalastavalla on parhaat mahdollisuudet saaliiseen loppukaudesta, jolloin kalat ovat nousseet riittävän pitkälle ylävirtaan, jossa jokiuoma haarautuu, kaventuu ja madaltuu.

Alueella on useampia opaspalveluita tarjoavia yrityksiä, joiden kyydissä myös veneettömällä on mahdollista päästä vesille.

SAMSUNG CSC

Kunnon välineet tarpeen

Paikallisen kalakaverini Samin mukaan se mikä voi pettää, tulee pettämään, kun siiman päähän saa todella kookkaan juovabassin. Muistutukseen kannattaa suhtautua vakavasti, sillä välineet ovat kieltämättä kovilla jo normaalinkin kokoisten bassien kanssa, suuremmista puhumattakaan. Juovabassi on käytännössä valtamerikala makeassa vedessä ja kyyti on sen mukaista.

Niin uistin- kuin perhokalastuksessakin kelojen jarrut oli ruuvattu lähes lukkoon, silti varsin pienikin kala saattoi onnistua vetämään siimaa kelalta. Uistinvälineemme olivat pääosin suunniteltu tonnikalojen ja vastaavien lajien pyyntiin.

Moni paikallinen kalastaa paljon heppoisemmilla vehkeillä. Tämä kuitenkin tarkoittaa sitä, että kookkaampien bassien kanssa mittelö päättyy lähes aina kalamiehen tappioon välineiden pettäessä.

Ilmaista hupia

Vuoroveden vaikutuspiirissä tapahtuva kalastus on Miramichilla täysin ilmaista, kunhan se ei kohdistu lohikaloihin.

Viime vuosina juovabassin kalastaminen on ollut sallittua vuorovesialueella huhtikuun puolivälistä lokakuun loppuun. Pyyntiä on rajoitettu myös ajallisesti, niin että yöaikaan kalastus on ollut kiellettyä. 

Kalastuksessa on noudatettu välimittaa, jossa päiväkiintiön mukaiset kolme ruokakalaa saa valita 50-65-senttisistä yksilöistä.

Tulevaisuus auki

Keväinen Miramichi tarjoaa ainakin vielä toistaiseksi maailmanluokan juovabassinkalastusta, vaikka kaikista suurimmat yksilöt ovat tiukassa.

Tulevaisuuden yllä on kuitenkin harmaita pilviä. Juovabassiin kohdistuva ammattikalastus on käynnistynyt uudelleen Miramichilla. Samaan aikaan lähes säätelemätön vapaa-ajankalastus pyytää vuosittain joessa ja merellä kasvavan osansa kutukannasta.

Saaliskiintiöiden kiristäminen vaikuttaa epätodennäköiseltä, koska myös paikalliset lohensuojelutahot kannustavat harventamaan elpynyttä juovabassikantaa, jonka melko aiheettomasti pelätään uhkaavan taantunutta lohikantaa.

Suomalainen kalastusmatkailija ei voi kuin pyöritellä päätään. Kuten niin usein muuallakin, paikallisten tuntuu olevan vaikeaa hahmottaa, minkälainen aarre heillä on käsissään. Muutaman vuoden päästä voi olla myöhäistä. 

Teksti ja kuvat AKI JANATUINEN

Edellinen