Muskya eli pohjoisamerikkalaista jättihaukea, pidetään yleisesti yhtenä hankalimmista kaloista saada siiman päähän ja se tunnetaankin Pohjois-Amerikassa 10 000 heiton kalana. Musky on edustanut minulle aina tarunhohtoista vaikeasti saatavissa olevaa ja myyttistä kalaa, eikä vähiten Suomesta katsoen kaukaisten esiintymisalueidensa vuoksi. 

Viime vuonna haaveeni toteutui ja minulle tarjoutui mahdollisuus päästä kalastamaan niitä ystäväni Hemmo Hakkaraisen vieraaksi Kanadaan. En todellakaan pidä itseäni muskyn kalastuksen erikoismiehenä yhden reissun jälkeen, mutta uskoisin nyt pystyväni hiukan raottamaan asiaa pintaa syvemmältä. Ainakin niille, jotka aikovat ensimmäistä kertaa tuota hienoa kalaa tavoittelemaan.

Ottawa River, Kanada

Muskyn osalta retkemme alkoi Ottawa Riveristä, jossa olimme Musky Factoryn vieraana. Paikka tunnetaan yleisesti yhtenä Kanadan parhaista muskypaikoista. Vaikka joen maine onkin hyvä, niin oppaamme Anthony Sapiano kertoi, että yksikin musky olisi fantastinen saalis. Vaikka omat välineeni ovat järeydessään Suomen mittakaavassa järeimmästä päästä, niin Anthony kehotti jättämään ne suosiolla autoon. Kysyessäni syytä moiseen, Anthony tyytyi toteamaan: ”You will find out!”

Muskylle tarjottavien uistimien runkoa kiertää kaksi valtavan kokoista lippaa, joka tekee kelaamisesta erittäin raskasta.
Vaikka musky muistuttaakin huomattavasti tavallista haukea, on sen käyttäytyminen huomattavasti erakkomaisempaa ja villimpää kuin hauella.

Uistellen vai heittäen? 

Vannoutuneelle heittokalastajalle vastaus oli selvä, sillä halusin tuntea tärpin käsissäni, eli kalastaisimme heittäen. Vesi oli noin 20-asteista ja silloin spinnerbait-tyyliset vieheet ovat kovaa valuuttaa. Tarkemmin sanottuna kalastimme pääosin bladeillä, jossa uistimien runkoa kiertää kaksi valtavan kokoista lippaa, joka taas teki sisään kelaamisesta erittäin raskasta lippojen kovan vastuksen takia. 

Syy muskyn kalastuksen haastavuuteen lienee siinä, että yksilömäärät ovat aika pieniä ja kala on erittäin kranttu ottamaan vieheeseen. Anthony ohjeisti meitä, että koska vesi on lämmintä, niin kelatkaa niin kovaa kun jaksatte ja muistakaa jokaisen heiton jälkeen tehdä figure eight -liike. 

Anthonyn mukaan noin puolet kaloista ottaa heiton jälkeiseen figure eight -kuvioon ja liike kannattaa tehdä, vaikka kalaa ei näkyisi mailla halmeilla. Figure eight tehdään heiton jälkeen lyhyillä siimoilla. Liike ei ole nimensä mukaan suora kahdeksikko, vaan se on yleensä ympyrä, joka katkaistaan laajoilla suunnanmuutoksilla. 

Opas neuvoo opasta

Oppaamme Anthony oli mukava herrasmies. Hän oli itse asiassa niin kiltti, ettei hennonut opettaa minua vasta kun neljännen muskyn jälkeen, jonka olin säikäyttänyt figure eight -roiskimisella, joka muistutti lähinnä veden vaahdotusta. Vasta tiedusteltuani syitä, hän ohjeisti, että liikkeiden pitää olla rauhallisia, laajoja ja suunnanmuutokset sellaisia, että kala ehtii mukaan. Kuviossa tapsin olisi hyvä olla lyhyt, noin 20 cm pitkä, jotta viehe pysyy kontrollissa.

Musky Factoryn Anthony Sapiano kollegoineen toimivat oppainamme Ottawa Riverillä.

Olimme heitelleet noin nelisen tuntia, kun aggressiivinen kalastustapa alkoi käydä jo voimille ja kelausnopeus alkoi jo hieman hyytymään. Anthony huomasi sen ja ehdotti, että harjoittaisimme hiukan vauhtiuistelua. Se sopi meille ja olihan se mielenkiintoista nähdä, miten se käytännössä tapahtuu. 

Uistelua sittenkin

Uistelimme kolmella vavalla ja siiman päässä meillä on kaksi bladea ja yksi iso vaappu. Uistelunopeus oli todella kova, ehkä 10-13 km/h ja siimojen vapautuspituus oli vain noin 5-7 metriä. Uistelu ei kuitenkaan tuottanut toivottua tulosta, mutta se avasi silmiä paikkatyypeistä, jossa muskyt lymyilevät. 

Paikat, joita me kalastimme, olivat syvyydeltään 2-4 metriä. Vedenalaiset karikot, saaret, virran kiihtymien reunat ja matalikkojen reunat kalastettiin tarkkaan. Oikeastaan edellä mainittu lista ei juuri eroa vaikkapa kotoisen hauen kalapaikoista, paitsi kohteet kalastettiin paljon ulompaa ja syvemmältä.

Isoa spinnerbaitia viskomaan

Anthonylla oli todella vakuuttava arsenaali Mysky Factoryn bladeja. Ottawa Riverin veden väri oli hiukan humuspitoista, johon sulautuvat hyvin kuparin, punaisen ja mustan sävyt. Aikani Anthonyn rasioita rapisteltuani silmiin osui juuri sen värinen blade. Väri totteli kuuleman mukaan nimeä Ironman. 

Eipä aikaakaan, kun Ironmania seurasi mukavan kokoinen musky. Tästä alkoi tiukka tapahtumaketju, sillä viisi eri kalaa seurasi veneen viereen, mutta en onnistunut saamaan niistä yhtään ottamaan. Kyse oli tietenkin surkeasta figure eight -presentaatiosta, josta kerroin aiemmin. Fiilis nousi kuitenkin, kun kaloja oli saatu näkyviin.

Yli metrinen ottaa 

Siirryimme erään saaren kärkeen ja jälleen noin metrinen musky seurasi uistintani, mutta se kääntyi melko kaukana pois ja aloin jo turhautumaan. Samaisen saaren kärjestä lähti hyvän näköinen hiekkapenkka ja nakkasin Ironmanin penkan reunaan. Muutama kammenkelaus ja boom, kala oli kiinni. Hetken taistelun jälkeen haavissa köllötti 108 cm Ottawa Riverin musky. Mission completed.

Tekojärvelle

Seuraavana päivä siirryimme Ottawasta etelään Arnprior-nimiselle tekojärvialueelle. Siellä meillä oli oppaana Jamie Pistilli -niminen kaveri. Arnpriorin paikat olivat aivan erityyppisiä verrattuna Ottawa Riveriin, eikä vähiten siitä syystä, että Ottawassa kalastettiin joessa ja Arnprior oli tekojärvi. 

Vesi Arnpriorissa oli kirkasta kuin kaasu ja tuona päivänä aurinko paistoi täydeltä terältä. Myös veden pinta oli rasvatyyni, joten odotukset olivat melko nollissa. Koko pitkä päivä kalastettiin tyhjää, mutta illalla muutama musky seurasi uistimia, mutta ne kääntyivät jo kaukana pois. 

Emme saaneet Jamien kanssa yhtään kalaa

Päätimme silti jäädä Hemmon kanssa Arnprioriin vielä yhdeksi päiväksi kalastamaan omin nokkinemme, sillä olihan meillä mukana oma vene. Kalastelimme kohteliaisuussyistä pääosin sellaisia paikkoja, jossa emme olleet Jamien kanssa kalastaneet, sillä hän oli vesillä samaan aikaan toisen porukan kanssa. 

Hemmo saikin elämänsä ensimmäisen muskyn ja minulla seurasi aivan järjettömän kokoinen kala. Varovainen arvio kalan koosta oli noin 15 kg. Emme saaneet tuota kalaa ottamaan lukuisista paikkoyrityksistä huolimatta.

Hemmo Hartikainen sai mökkijärvestään tiger muskyn, joka on hauen ja muskyn risteymä.

Suomalaisella mökillä Kanadassa

Seuraavaksi siirryimme Arnpriorista Hemmon kesämökille Ontarioon, josta olimme valinneet viitisen järveä testattavaksi muskyn kalastukseen. Kävi kuitenkin niin, että toisena päivänä Hemmon veneen perämoottori laukesi, emmekä kyenneet jatkamaan kovinkaan vakavaa kalastusta. 

Hemmo sai kuitenkin eräästä Ontarion järvestä pienen tigermuskyn, eli hauen ja muskyn risteytyksen, joka oli hienon näköinen kala. Loput muskyn kalastukseen tarkoitetut päivät menivät pienimuotoiseen bassin kalastukseen, mikä oli hauskaa sekin.

Musky on haastava ja tavoittelemisen arvoinen kala

Aion ilman muuta lähteä uudelleen hieman paremmin valmistautuneena. Oppaat on syytä varata hyvissä ajoin. Parhaat oppaat ovat kiireisiä, sillä Kanadassa opaspalvelujen käyttö on paljon yleisempää kuin Suomessa. Mielestäni omia välineitä on ihan turha ottaa mukaan, sillä Euroopassa käytettävät vavat ja kelat ovat aivan liian hentoja raskaille musky-vieheille. Ainakin käyttämillämme oppailla välineet olivat huippukunnossa. Oppaiden hinta on 150-200 dollaria/henkilö/päivä. 

Oppaamme valmistautumassa illan viimeisten auringonsäteiden aikaan lopun figure eight -liikkeeseen. Muskylla on hyvä hämäränäkö, joten se voi iskeä pimeälläkin.

Kanada on iso maa ja kalastus on siellä erittäin suosittu harrastus

Oli hauska verrata paikallista kalastuskulttuuria omaamme. Kalastajat siellä ovat tottuneet ihmispaljouteen, kuten myös ranta-asukkaatkin. Kukaan rannalla ei kysynyt korkeintaan kuin kalakuulumisia. Kanadassa viiden kilon hauki on jo todella merkittävän kokoinen kala. Oppaat kuuntelivat huuli pyöreänä juttujani meidän haukitiheyksistämme ja kalojen keskikoosta. 


Muskellunge eli musky eli muskie

Musky eroaa kotoisesta hauestamme eli Northern Pikesta samankaltaisesta ulkonäöstä huolimatta eri tavoin. Muskyn evät ovat teräväkärkisiä ja väritykseltään se on vaalea. Sitä esiintyy vain Pohjois-Amerikassa, tarkemmin sanottuna koillisessa USA:ssa ja kaakkoisessa Kanadassa. 

Muskyja on huomattavasti haukia vähemmän, joten sen kohtaama ravintokilpailu on haukeen verrattuna huomattavasti pienempää. Musky onkin haukea valikoivampi saaliinsa suhteen ja paljon vaikeampi kalastettava. 

Se saalistaa myös pimeässä hyvän näkönsä turvin, eikä kaihda hauelle liian lämmintä vettä. Musky on siiman päässä äärimmäisen aggressiivinen ja kova taistelija. Kalan kasvuvauhti haukea nopeampi ja se kasvaakin hyvissä olosuhteissa tätä suuremmaksi, aina jopa 140 senttiin ja yli 30 kiloon.

Varusteet

Bladet eli spinnerbait-tyyliset uistimet olivat ylivoimaisesti eniten käytetty viehetyyppi Ontariossa. Erityyppiset topwater-uistimet olivat myös kovassa käytössä. Ne olivat äänekkäitä ja herättivät taatusti kalojen huomion, mutta meillä niissä ei ollut minkäänlaista kalakontaktia. 

Viileämmällä vedellä slider-tyyppiset jerkit, shadit ja isommat jigit ovat käytetyimpiä viehetyyppejä. Meillä Skandinaviassa on totuttu upeisiin viimeistelyihin vieheissä, mutta pohjoisamerikkalainen viimeistely on nätisti sanottuna hiukan krouvimpaa. Kalastavuuteen tällä seikalla ei liene merkitystä.

Perukkeet ovat hieman lyhyempiä kuin meikäläisessä hauenkalastuksessa. Syynä tähän on figure eight eli niin kutsuttu kasiuitto, jossa uistimen on hyvä olla niin lähellä vavan kärkeä kuin mahdollista. 

Käytettävät kelat ovat järeää 400-kokoluokkaa ja vavat noin 8-9-jalkaisia, riippuen käyttötarkoituksesta. Vavoissa on syytä olla heittosuositusta aina 300 grammaan asti. Siimat ovat keskimäärin 0,40 mm kuitua.

Muskyn väripaletista löytyy myös pilkullinen, jota kutsutaan nimellä spotted musky.

Teksti ja kuvat KARI LOSSI

Edellinen