Lampiahvenia

[peppe]

EI pie näköjään mittään sannoo..20V pilkintää harrastannu,ei pentu,se on moro palaan joskus?

[Jou40]

EI pie näköjään mittään sannoo..20V pilkintää harrastannu,ei pentu,se on moro palaan joskus?

Se oli nopea visiitti

Juu, sunnuntaina tartteis kausi aukaista uudella "vesistöllä". Onko tuo nyt sitten lampi vai pieni sisäjärvi...paha sanoa. Tiedä onko tuolla edes kaloja, mutta senhän näkee sitten.

-jouni

[kirppu]

Tänään ongittiin uusia lampia. Löytyi syvä ja erämainen 14m syvimmillään oleva vesi. Hyvä tuolla olisi päältäpäin katsoen ahvenen elellä, mutta ei yhtään ottanut onkiimme. Jäätä oli 8cm.Nuoskalunta jäällä 5cm

Toinen pienempi lampi piti olla siinä vieressä, mutta aikamme kiipeiltyämme kallioilla luovutimme, eikä sitä puturaa löytynyt. Käytiin sentään ison kiven juuressa.

Illan kähmeessä koetettiin vielä tienvierus lampea, joka on vähän rehevämpi. Sielläkin ahven oli hiljaa. Yksi toistakiloinen hauki sentään kissankalaksi tuli.

Kyllä se vaatii kärsivällisyyttä tämä lampien koluaminen, mutta eihän tämä helppoa pitänytkään olla. 2 lampea kymmenestä tutkittu. Ihan mukava päivä.

[silli]

Älkää luovuttako heti vaikka järvi kuolleen oloinen olisikin. Ajattelin itse käydä vähintäänkin sen kymmenen kertaa viimeksi löytämälläni lammella eri ilmanpaineilla ja eri valoisuuksilla ennen kuin luovutan tuon kohdalla.

[MiPo]

Juurikin noin! Uskaliaasti vaan uudestaan ja uudestaan. Kun luottaa paikkaan, niin tyhjät reissut eivät lannista. Kovakin paikka voi olla pitkiäkin jaksoja hiljainen. Varsinkin, jos se on 3 kategorian paikka harvoilla kalatiheyksillä..

Ja eihän niissä lammissa ainakaan vikaa voi olla, kun pitkä ilta vietettiin niiden ominaisuuksia ruotien.

[kirppu]

Juuri näin. Piti vaan kertoa muillekkin, että kärsivällisyyttä se onkiminen ilman nykyjä vaatii.

Ajattelen kuitenkin silleen, että kierrän nyt noita "valittuja" lampia lähiaikoina sen minkä kerkeen vaihtaen onkikohdetta usein. Se ei tietysti estä käymästä uudelleenkin samoilla paikoilla. Etsin sitä merkkiä niistä isoista: se voisi olla vaikka nyky.
Tämänpäiväinen oli tosi upea lampi ja siinä oli hyvin varusteltu laavu rannassa. Keväälläkin paikka olisi hieno.

Voitaisiin sitä käyttää toinenkin ilta pohdiskeluun...

Keleistä senverran, että nyt kun huomenna leutonee, niin jäälle voisi alkaa tulla laikkuja ja se voisi tehdä hyvää ahvenen purulle.

Huomenna kaksi uutta kohdetta kiikarissa.

[Tasuriman]

Täällä on paljon puhuttu isoja ahvenia sisältävän lammen tunnistamisesta mm. syvyyden ja veden kirkkauden perusteella, mutta olisiko muita merkkejä?
Olen kuullut myös teorian, että ahvenkanta vaatisi perimän sekoittumista muista lammista tai järvistä, että jotkut yksilöt kasvaisivat niiksi toistakiloisiksi. Eli onko kokemusta, että isot ahvenet löytyisivät esim. lampisarjoista, joiden välillä on puroyhteys? Vai löytyykö niitä yhtä hyvin pienistä umpilampareista?
Helpottaisi otollisten lampien etsimistä aika paljonkin, jos tuossa olisi mitään perää. Itse asiassa muutaman lammen olen kartoittanutkin tuolla perusteella, mutta vielä ei ole ehtinyt käymään. Saas nähä..

Ei varmaankaan huonompi juttu tuo perimän sekoittaminen, mutta vaikuttaako se kalakannan kokoon?
Omien kokemusteni mukaan isomuksia tulee jokseenkin tasapuolisesti umpilammilta, kuin niiltäkin, joissa on vesiyhteys toisiin.

Monesti tuollainen umpilampi on juuri miljoonaveljesten asuinpaikka, mutta joskus jokin poikkeuksellinen olosuhteen muutos päästää osan kalakannasta kasvamaan.
Oletetaan vaikka, että lampea on rasittanut happikato, joka on verottanut valtaosan ahvenkannasta.
Jäljelle jääneet yksilöt ovatkin yllättäen yltäkylläisen ruokapöydän ääressä.
Kalat kasvavat mittaa ja kutevat, jolloin syntyy nopeasti uusi miljoonaveljeskanta. Happikadosta selvinneet ovat kasvamassa isomuksiksi ja pääsevät käyttämään ravintonaan uusia sukupolvien poikaskasvustoa.
Näin lampi, jota on totuttu pitämään kukkokalapaikkana saattaa myös muuttua aivan toiseen ääripäähän ja antaa ajoittain noita kiloluokan ahveniakin.

[mylläri]

Oltiin tänään kolmen koplalla liikenteessä. Maastontiedustelu hieman petti, kun käytiin yhden riisipellon rannassa kääntymässä. Järvi sen kyllä piti olla...
Löydettiin kuitenkin kahdesta lammesta sekä jäätä että vettä. Kalat jäivät kyllä löytymättä. Melko matalia ja vähähumuksisia pikkulampia kierreltiin.
Tuli muuten mieleen 2 pienehköä järveä joista tiedän saadun todella isoja ahvenia, ja jotka uskallan helposti kertoa näin netissäkin. xxxxxxxxxxxxx ja Kinnulan Koirajärvi ovat molemmat istarilampia, mutta jos ei anna sen häiritä niin isojakin ahvenia kuulemma löytyy. Luvathan maksaa molempiin 10 euroa/vrk, että ihan kauheaa tungosta ei sinne ehkä synny. Mutta jos haluaa vähän mallia minkälaisissa järvissä niitä isoja kasvaa, niin kannattaa kattoa vaikka niistä mallia. Tosin noissa on tietysti ahvenen kalastuspainekin ehkä aika alhainen.

[perza]

Täällä on paljon puhuttu isoja ahvenia sisältävän lammen tunnistamisesta mm. syvyyden ja veden kirkkauden perusteella, mutta olisiko muita merkkejä?
Olen kuullut myös teorian, että ahvenkanta vaatisi perimän sekoittumista muista lammista tai järvistä, että jotkut yksilöt kasvaisivat niiksi toistakiloisiksi. Eli onko kokemusta, että isot ahvenet löytyisivät esim. lampisarjoista, joiden välillä on puroyhteys? Vai löytyykö niitä yhtä hyvin pienistä umpilampareista?
Helpottaisi otollisten lampien etsimistä aika paljonkin, jos tuossa olisi mitään perää. Itse asiassa muutaman lammen olen kartoittanutkin tuolla perusteella, mutta vielä ei ole ehtinyt käymään. Saas nähä..

Ei varmaankaan huonompi juttu tuo perimän sekoittaminen, mutta vaikuttaako se kalakannan kokoon?
Omien kokemusteni mukaan isomuksia tulee jokseenkin tasapuolisesti umpilammilta, kuin niiltäkin, joissa on vesiyhteys toisiin.

Monesti tuollainen umpilampi on juuri miljoonaveljesten asuinpaikka, mutta joskus jokin poikkeuksellinen olosuhteen muutos päästää osan kalakannasta kasvamaan.
Oletetaan vaikka, että lampea on rasittanut happikato, joka on verottanut valtaosan ahvenkannasta.
Jäljelle jääneet yksilöt ovatkin yllättäen yltäkylläisen ruokapöydän ääressä.
Kalat kasvavat mittaa ja kutevat, jolloin syntyy nopeasti uusi miljoonaveljeskanta. Happikadosta selvinneet ovat kasvamassa isomuksiksi ja pääsevät käyttämään ravintonaan uusia sukupolvien poikaskasvustoa.
Näin lampi, jota on totuttu pitämään kukkokalapaikkana saattaa myös muuttua aivan toiseen ääripäähän ja antaa ajoittain noita kiloluokan ahveniakin.

Tuommosessa pienellä happikato järvellä tuli tänään käytyä tai no kuulema ennen vanhaan järvessä oli paljon pikkuahventa sellasta 10g molemmin puolin ja sitä sai nostaa niinpaljon kun halusi. Siikoja ja matikoitakin löytyi järvestä hauista puhumattakaan. Toki isojakin ahvenia oli ollut. Mutta sitten oli yks talvi ollut happikato ja lähes kaikki kalat olivat kuolleet.
Happikadosta on nyt reilu 20vuotta, mutta paikassa ei vielä tähänkään päivään mennessä ole isoja assuja näkynyt. Toki sellasia 300g asti olevia ahvenia on tullut, mutta yhtään isompia ei ole näkynyt. Siikoja eikä maitkoita ole enää. Haukiakin on, mutta ei hirveästi ja ne on pieniä(kilonen on jo tosi iso). Isoja 100-300g särkiä järvestä löytyy sekä sellasia alle 5cm särkiä(välikokoa ei vielä ole kohille osunut), mutta niitäkin niukasti tai sitten vain osaavat kiertää onget. Onko tuo nyt sitten ykkönen, kakkonen vai kolmonen?
Tosin ei tuo ole ihan lampi, mutta ei kyllä kovin suuri järvikään(ehkä n. 10hehtaaria)
Tuo järvi hiljenee täysin keskitalvella, mutta näin alkujäillä ja ihan myöhään keväällä uveavannoista saattaa antaa ne paistikalat.
Järven vesi on vuosivuodelta kirkastunut/puhdistunut. Syvyyttä keskimäärin aika tarkalleen 1,5metriä.
Mukavahan näitä juttuja on aina miettiä, mutta eipä noita juttuja taida kukaan koskaan oppia/tietää.


E:
Nii ja mitä Tinca tuossa mainitsikin niin monesti kirjolohi järvissä/lammissa on isoja ahvenia, ei välttämättä kilosia, mutta muuten ehkäpä tavallista isompia. Se on varmaankin yksi tekijä kun kukaan ei kirre lammella juuri ahventa yritä.
Ite olen muutaman puolenkilon ahvenen saanut kirren kalastuksen yhteydessä ja lähes joka reissulla yrittänytkin keskittyä ahveneen.(kirret tulee sitten siinä sivussa )
Huomennakin menen ahvenia yrittämään vaikka kirrelammelle matka suuntautuu.

[ArtoL]

Hiljaista piteli silläkin lammella, jota pommitin tämän päivää. Tulos oli kolme haukea, joista kaksi kevennetyllä (liekkö Sillin kevennettyjen väärin käyttöä ). Ahvenista ei muuta tietoa kuin se, että niitä kyseisessä lammessa ihan reilusti on. No, kävi ne jotain räikeää tasuria hieman puukkimassa ja kaksi vähän reilumpaa painallusta, mutta siinä kaikki. Hauetkin oli tällä kertaa puikkari luokkaa, joten eipä paljon juhlittu saaliin puolesta. Vaan sellaista se välillä on ja huomenna on taas uusi päivä ja uudet kujeet

[jkv77]

Kun ei ite pääse eikä kerkeä niin lähti jonski88:lle parit karttalinkit kaupan päälle...
Jospa huomenna saahaan kuulla jotain sieltä rajanpinnasta?

[Kuulapää]

Reilun tunnin päästä lähtö kolmen hengen voimin jollekin metsälammelle.
Saa nähä kuin äijän käy; jäätä meillä on sellanen noin 10cm tasasesti lammella kun lammella, ja varmaan noin sentti, max, lunta, ei välttämättä sitäkään. Mukaan lähtee vino pino Sillejä ja Mouhuja + pirusti pikkumorreja.
Raporttia seuraa päivemmällä.

[MiPo]

Kuulapään joukko-osastolla on kyllä ihanteelliset olosuhteet lampikalastukseen. Itse jos saisin olosuhteita toivoa, niin ne olisivat juurikin kymmenisen senttiä hyvää jäätä ja päällä pari senttiä lunta. Ja kirsikkana vielä korkeapaine. Toivotaan, että löydätte jonkun hienon paikan! Täällä Tampereella on vieläkin lohduttoman harmaata ja lumi sulaa lämpöasteiden ja tihkusateen voimasta. Jäätä ei oikeastaan ole vielä ollutkaan, paitsi ihan pienimmissä lammissa pari senttiä. Odotellaan, odotellaan... No, tässä on nyt hyvää aikaa tehdä roikkumaan jäänyttä opinnäytetyötä.

[Kuulapää]

Rapsa narautettu toiseen topikkiin.

Kannatti herätä.

[kirppu]

Tänään oli minulla nykytön päivä Falconin saadassa hauen. Eilen oli päinvastoin.

Yksi uusi lampi koluttiin ja toista eilisistä paikkailtiin.
Tämä uusi lampi oli kapea, 1/2km pitkä ja vesi hieman humuspitoista.Syvyyttä löytyi 7m. Molemmissa päissä puro.

Taisi olla yksimielinen tuumaus, että nyt on kelissä vika eikä paikoissa.
Nuoskalunta jäällä 5cm ja pilvisen utuinen ilma ei ahventa aktivoinut.

Kuitenkin, jos keli säilyy tälläisenä jonkun aikaa niin niitä toivottuja laikkuja alkaa ilmestyä.

[mattivaan]

EI pie näköjään mittään sannoo..20V pilkintää harrastannu,ei pentu,se on moro palaan joskus?

Ei noin pienistä pidä mieltä pahoittaa

[Prinssi]

Väliin jäi eilen. Ei meitin pitäjässä viä jäätä oo.
Ei edes mun reikäpäisellä luonteella uskaltanu mennä, ku jää alko olla 5m rannasta 1-2cm. Hiukka kauempana ois saattanu kestääkki jo, mut venataan ny ainakin loppuviikkoon..

[Jou40]

Huti meni. Jäätä oli, mutta turhan ohkosesti, ei ollut rannasta asiaa sen pitemmälle. Meneekin sitten joulun jälkeiseen elämään seuraava yritys. Pitäs nyt pakkasia...

-jouni

[Salmo Trutta]

Tulipahan avattua pilkkikausi itsekin yhdellä pienellä suolammella, jonka toivoin sijoittuvan vähintään luokkaan 2. Kassillinen pikkuahvenia kahteen pekkaan vaan kertoo jotain ihan muuta...Joskus tuostakin lammesta on ainakin verkolla noussut puolikiloisia, mutta ei näköjään enää. Tasurilla tuli pilkittyä, niin oma saalis jäi pariinkymmeneen sinttiin, tapsivehkeillä olisi saanut kiskoa kuin suokuokalla.

[Salmo Trutta]

Ei varmaankaan huonompi juttu tuo perimän sekoittaminen, mutta vaikuttaako se kalakannan kokoon?
Omien kokemusteni mukaan isomuksia tulee jokseenkin tasapuolisesti umpilammilta, kuin niiltäkin, joissa on vesiyhteys toisiin.

Monesti tuollainen umpilampi on juuri miljoonaveljesten asuinpaikka, mutta joskus jokin poikkeuksellinen olosuhteen muutos päästää osan kalakannasta kasvamaan.
Oletetaan vaikka, että lampea on rasittanut happikato, joka on verottanut valtaosan ahvenkannasta.
Jäljelle jääneet yksilöt ovatkin yllättäen yltäkylläisen ruokapöydän ääressä.
Kalat kasvavat mittaa ja kutevat, jolloin syntyy nopeasti uusi miljoonaveljeskanta. Happikadosta selvinneet ovat kasvamassa isomuksiksi ja pääsevät käyttämään ravintonaan uusia sukupolvien poikaskasvustoa.
Näin lampi, jota on totuttu pitämään kukkokalapaikkana saattaa myös muuttua aivan toiseen ääripäähän ja antaa ajoittain noita kiloluokan ahveniakin.

Tämä on varmaan aivan totta, on alkanut tämän ketjun myötä muhia päässä ideoita monestakin pikkulammesta, jotka pitäisi käydä testaamassa tästä syystä. Esim. tiedän yhden pienen putrakon, josta olivat vuosia sitten saaneet kassitolkulla paistokokoista kalaa ja muutaman vuoden päästä siitä lampi oli täynnä pikkukalaa. Eli lampi tyhjeni silloin käytännössä kokonaan järeämmästä ahvenesta. Tästä on aikaa varmaan parikymmentä vuotta, eli ei mitään tietoa nykytilanteesta.

[Sostakovits da Silva]

Peppe kiinnittää vaan viestien ulkoasuun huomiota. Nämä Onginta/pilkintä jutut, kun tuppaa menemään asialinjalla.

Asiasta hirvenhiihtoon:
Käytiin poikien kanssa paljon kiertämässä aikoinaan Itä-karttulan alueella 80 luvun lopussa/90-luvun alussa.. ziljoonaveljä tuli ihan pirusti. Rupesin muistelemaan asioita ja olisko itsellä ollut reilu 100 tai 150 g ahven, minkä sain suurimpana ahvenena.
Kuitenkin paljon tuli sitä pikku "mustaa ahventa". Silloin oli puhtaasti tapsi/pystymiehiä ja niin oli muutkin.
Muistan eräänkin kerran, kun ongitttiin 3 pekkaan 1800 g, ja ahvenia oli 230 kpl. Keskipaino oli huima

Kaverit olivat kuitenkin joskus osuneet hyvää saumaan, kun olivat saaneet tuommosta 300 g ahventa alkutalvesta.

Tiedän nyt vuosia myöhemmin, että niillä lähiseudun lampiloilla/pikku järvillä on myös sitä 0,5-1 kg ahventa. Kaveri kävi kesän korvilla joskus takavuosina huiskaongellla palosen joella ja onki 400 g ahvenia.

Paikkoja jossa käytiiin: Naarajärvi, tielampi, pitkä, kaislanen(samalla nimellä 2 lampea), ruhtoma,salminen etc.etc. Kalastuspaine oli ihan olematon. Nykyään vaikuttaa varmaankin se, jos laittaa nettiin paikkoja, niin ne on heti luettavavissa. Silloin kun nuita lampia kierrettiin, niin lankapuhelin, viidakkorumpu, tai face to face olivat yhteydenpitomuodot.

Onginta painottui alkutalveen ja kevät-talveen. Yleensä ottaen nuo olivat keskitalvella ihan kuolleita paikkoja.
Alueella on lukemattomia paikkoja, siis tolkuttomasti lampia. Eikä nuo järvetkään ole ihan pieniä, kyllä niissä koluamista olisi. Voidaan sanoa, tehtiin vain hyttysen pistoja alueen koko tarjontaan...

Olen lähes varma, että jos menisin sinne alkutalvesta-- tai keväällä tasurivehkeiden kanssa, niin kyllä rupeis paukkumaan pannukarkeeta.

Ohessa karttalinkki alueelle: otin hauen kohteeksi suuri palosen, napsutelkaa zoomia.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... ra&lang=FI

En ole käynyt enää alueella 15 vuoteen talvikalassa, joten nykymenosta ei ole mitään käsitystä. Aika huonoja nuo tietkin on. 07-vuonna kävin toukokuussa kaverin mökillä itä-karttulassa ja ajeltiin nuita metsäautoteitä noin 10 km. Tottumaton kun olen ajelemaan tuommoisia metsäauto teitä, niin kaveri joutui ohjaamaan, miillä tavalla ja mistä kohdasta piti ajaa, kun ei ole tuota kokemusta
Valehtelematta suurimmat urat olivat noin 30-40 cm syviä, kun isot metsäkoneet olivat niitä myöhentäneet liejuun. Kieli keskellä suuta piti ajaa, ettei lipsauta autoa uriin ja yrittää auto pitäää niillä urien välissä olevilla kaistaleilla
Eipä olis ollut kiva hajottaa perheen ainuaa autoa, jonnekin huisin korpeen.

Erää tyypit olivat kanta-hämeessa käyneet 07 eräällä lamnella keväällä pahimpaan routa-aikaan. 5 km olivat ajaneet semmoista pikkutietä/metsäautotietä., että oli hirvittänyt kuulemma, kun mersun pohja kolissut aika usein, ja Meno/tulo melkoista rynkytystä.

Mielummin vetää auton parkkiin parempaan paikkaan ja pistää kävelyksi.

Ei kannata olettaa viestini perusteella, että alue, jonka linkitin olisi mahdollisesti joku ison ahvenen paratiisi, mutta tuolla on sen verran sitä tarjontaa, että kyllä siellä sitä pannukarkeeta löytää, jos jaksaa koluta.
Ehkä joskus vielä käyn tuolla pilkillä kokeilemassa. Nämä lomat tuppaa vaan olemaan lyhyitä... kun on lomilla muutakin ohjelmaa ja kissanristiäisiä ja tuo 322 km välimatka Kuopijoon/Savoon rajoittaa.

[kitkaton]

Sitä vois vähän jalostaa tuollaista Lampea , josta tietää ,että ahven siinä kasvaa , siten jotta pyydetään tiheäsilmäisillä katiskoilla tuhatveljiä pois , niin jää lopuille sitten ravintoa kasvaa ja voida hyvin .
Itse olen tällaista harrastanut , enkä turhaan .
Voisi myös pienen erän istuttaa vaellussiikaa joka pitää kans huolta pikkuisista kalan poikasista , ja on itse hyvä kalastuskohde.


[/img]

[Prinssi]

Hui

[topi52]

Ensimmäinen reissu jäille tänätalvena.syönti huonoa vaikka jää pienillä laikuilla ja kelikin ihan hyvä.muutama ahven kuitenkin ja pieni hauen tumppi.

[ArtoL]

No, johan se topi52 rupeaa heräilemään. Perinteisesti kevättä kohden sitten saaliit hurjenee ja rapsat lyhenee