Vanhat ja uudemmatkin pilkkivavat:
Alueen säännöt
Täällä keskustellaan kaikesta wanhasta kalastukseen liittyvästä. Wanhat uistimet, välineet ja kaiken maailman tunnistuskysymykset.
Kalamies.com foorumin yleissäännöt
Täällä keskustellaan kaikesta wanhasta kalastukseen liittyvästä. Wanhat uistimet, välineet ja kaiken maailman tunnistuskysymykset.
Kalamies.com foorumin yleissäännöt
- Fuso
- Neljänneks paras tietosuojavaltuutettu
- Viestit: 4438
- Liittynyt: 09:19:43 16.11.2005
- Paikkakunta: Sammatti, Lammin talo
Re: Vanhat ja uudemmatkin pilkkivavat:
Kuvassa 70-luvun puolivälin jälkeen joululahjaksi saamani 4 tuumainen UR taittomalli. Oli mieluisa lahja, kaira kulki mukavasti repussa polkupyöräpilkkireissuilla.
Muistelen, että tuo on ensimmäistä turkoosinväristä vuosikertaa, voin muistaa väärinkin.
Terä ja teräsuojus on vaihtuneet useammankin kerran vuosien aikana. Hieno kaira, kertakaikkiaan.
P.S. Voi olla, että se oli pulverimaalaus eikä polttomaalaus, jolloin väri muuttui?
Muistelen, että tuo on ensimmäistä turkoosinväristä vuosikertaa, voin muistaa väärinkin.
Terä ja teräsuojus on vaihtuneet useammankin kerran vuosien aikana. Hieno kaira, kertakaikkiaan.
P.S. Voi olla, että se oli pulverimaalaus eikä polttomaalaus, jolloin väri muuttui?
"Sentti nenässä, tuuma mulkussa ja jalka vavassa näkyy ja tuntuu".
Veikko Heiskasen lempilauseesta Arvi Mustosen vääntämä tunnuslause Neidenin siltamontulta.
Veikko Heiskasen lempilauseesta Arvi Mustosen vääntämä tunnuslause Neidenin siltamontulta.
Re: Vanhat ja uudemmatkin pilkkivavat:
hyvän näköisessä käyttökunnossa edelleen yli 40 vuoden jälkeen..
on se kumma juttu, kun omat kalakamat alkaa olemaan historiallista vintagea..
----
pari UR mainosta kalamies lehdistä.
(ei pettänyt taaskaan tietolähteenä)
- mainoksissa "epoksimuovi pintakäsittely"
- myöskin selvyys sinisestä terästä: sininen = "tavallinen" - --- punainen = merivettä kestävä.
- kutosia URiä tehty 1970 luvulla.
(ehkä paljon aiemminkin ?)
- beringin salmeen hakemaan kairauskuntoa ( 30 m..)
----
vielä kun löytäisi värikuvamainontaa 1970 alusta.
miksei myös 1960 luvulta.
(löytyisi värikuvaa vihreästä versiosta)
pikaseen vilkuilin kalastuslehtien SM kisaraportteja 1970 lopulta.
porukoilla vahvassa asemassa turkoosit URät..
on se kumma juttu, kun omat kalakamat alkaa olemaan historiallista vintagea..
----
pari UR mainosta kalamies lehdistä.
(ei pettänyt taaskaan tietolähteenä)
- mainoksissa "epoksimuovi pintakäsittely"
- myöskin selvyys sinisestä terästä: sininen = "tavallinen" - --- punainen = merivettä kestävä.
- kutosia URiä tehty 1970 luvulla.
(ehkä paljon aiemminkin ?)
- beringin salmeen hakemaan kairauskuntoa ( 30 m..)
----
vielä kun löytäisi värikuvamainontaa 1970 alusta.
miksei myös 1960 luvulta.
(löytyisi värikuvaa vihreästä versiosta)
pikaseen vilkuilin kalastuslehtien SM kisaraportteja 1970 lopulta.
porukoilla vahvassa asemassa turkoosit URät..
- Liitteet
-
- kalamies lehti. tammikuu 1978.......JPG (76.4 KiB) Katsottu 11416 kertaa
-
- kalamies lehti. tammikuu 1979......JPG (63.99 KiB) Katsottu 11416 kertaa
-
- kalamies lehti. helmikuu 1979.......JPG (99.61 KiB) Katsottu 11415 kertaa
Re: Vanhat ja uudemmatkin pilkkivavat:
eilen iltapäivästä lampikierros.
kahdella kävin. toinen puhdas kokeilu pikkulammelle, josta ei tietoa onko edes kalaa. siitä ei tärppiäkään.
toisesta tutusta värikoukulla pikkuahvenia.
ja hauki. vahinkona. uittelin putkeen sydän kurkussa isona ahvenena.. oli jotenkin ahvenmainen venkoilu..
pikkivapa: "pikku-hokki"
totuuden nimissä en sillä kokoajan onkinu.
siinä aika ankea muovikärki.
kulmikas suorakaide hmm.. lituska kädensija istuu käteen/uitteluun hyvin (ainakin paljain näpein)
vähän liian luistava jarru.
samanlaisella onkinu viimeksi n. 80 luvulla.
tämä nyt myöhemmin hommattu.
tästä mallista voisi rakentaa värikokoelmankin:
on ainakin musta (yleisin ?)
ja ruskea, punainen ja tämä sininen.
ehkä muitakin värejä ?
kai vanhempi versio: uudempaan lisätty kahvaan pilkin säilytyslokero (UK mainos)
kahdella kävin. toinen puhdas kokeilu pikkulammelle, josta ei tietoa onko edes kalaa. siitä ei tärppiäkään.
toisesta tutusta värikoukulla pikkuahvenia.
ja hauki. vahinkona. uittelin putkeen sydän kurkussa isona ahvenena.. oli jotenkin ahvenmainen venkoilu..
pikkivapa: "pikku-hokki"
totuuden nimissä en sillä kokoajan onkinu.
siinä aika ankea muovikärki.
kulmikas suorakaide hmm.. lituska kädensija istuu käteen/uitteluun hyvin (ainakin paljain näpein)
vähän liian luistava jarru.
samanlaisella onkinu viimeksi n. 80 luvulla.
tämä nyt myöhemmin hommattu.
tästä mallista voisi rakentaa värikokoelmankin:
on ainakin musta (yleisin ?)
ja ruskea, punainen ja tämä sininen.
ehkä muitakin värejä ?
kai vanhempi versio: uudempaan lisätty kahvaan pilkin säilytyslokero (UK mainos)
- Liitteet
-
- edellisen, hmm.. maisemakuvan ottamisen syy. koitin kameralla tsuumata jäällä tummaa kohdetta. näytti kuin hirvi jäissä...JPG (33.82 KiB) Katsottu 11408 kertaa
-
- vähemmänkin voisi kamaa raahata metsän keskelle.......JPG (112.25 KiB) Katsottu 11408 kertaa
Viimeksi muokannut jlahti, 08:44:11 16.04.2019. Yhteensä muokattu 10 kertaa.
- Fuso
- Neljänneks paras tietosuojavaltuutettu
- Viestit: 4438
- Liittynyt: 09:19:43 16.11.2005
- Paikkakunta: Sammatti, Lammin talo
Re: Vanhat ja uudemmatkin pilkkivavat:
jlahti kirjoitti,
"hyvän näköisessä käyttökunnossa edelleen yli 40 vuoden jälkeen.."
Tuon 4 tuumaisen kairan käyttö on jäänyt aika vähälle sen jälkeen kun aktiivinen kilpapilkintäharrastus loppui. Sen jälkeen olen porannut pilkkireikäni, milläs muulla kun UR:n 6 tuumaisella taittomallilla. Ostin sen sen Heinolan Kalavarusteesta aika kauan sitten.
Poran elinkaarta voi pidentää vahaamalla rungon silloin tällöin hyvällä autovahalla. Olen myös suihkuttanut rungon putken sisään kylmäsinkitys-sprayta. Huuhtelu makealla vedellä merivesireissun jälkeen ei varmaan olisi pahitteeksi, harvemmin sitä kuitenkaan tulee tehtyä.
"hyvän näköisessä käyttökunnossa edelleen yli 40 vuoden jälkeen.."
Tuon 4 tuumaisen kairan käyttö on jäänyt aika vähälle sen jälkeen kun aktiivinen kilpapilkintäharrastus loppui. Sen jälkeen olen porannut pilkkireikäni, milläs muulla kun UR:n 6 tuumaisella taittomallilla. Ostin sen sen Heinolan Kalavarusteesta aika kauan sitten.
Poran elinkaarta voi pidentää vahaamalla rungon silloin tällöin hyvällä autovahalla. Olen myös suihkuttanut rungon putken sisään kylmäsinkitys-sprayta. Huuhtelu makealla vedellä merivesireissun jälkeen ei varmaan olisi pahitteeksi, harvemmin sitä kuitenkaan tulee tehtyä.
"Sentti nenässä, tuuma mulkussa ja jalka vavassa näkyy ja tuntuu".
Veikko Heiskasen lempilauseesta Arvi Mustosen vääntämä tunnuslause Neidenin siltamontulta.
Veikko Heiskasen lempilauseesta Arvi Mustosen vääntämä tunnuslause Neidenin siltamontulta.
Re: Vanhat ja uudemmatkin pilkkivavat:
tänään lammella.
Fig Lett ja olles värikoukulla.
uusintana kiertelin reikiä kalasääksillä ja tasapainolla.
joutu jo vetäytymään "kesää" karkuun synkimmälle lammelle.
Fig Lett ja olles värikoukulla.
uusintana kiertelin reikiä kalasääksillä ja tasapainolla.
joutu jo vetäytymään "kesää" karkuun synkimmälle lammelle.
Re: Vanhat ja uudemmatkin pilkkivavat:
tänään lampikierros.
kahdella lammella kävin.
vapana: teho (finland, eli suomessa tehty. kai.)
1990 luvulta (ainakin muistelisin että käytössä oli ysärillä ?)
olikohan tästä myös sininen versio ?
tai sitten samantyylinen "blue fox" ?
tiukka jarru (munmielestä hyvä. tosin ohuemmilla siimoilla siinä ja siinä onko liian tiukka..)
ankean näköinen "keinomateriaalikädensija". mutta toimiva, ihan OK käytössä.
kevyt. hyvä "värikoukkuoperaatioissa"
onkohan pilkkikausi paketissa..
jos on, niin viimevuonnakin lopetin 22 päivä.
suunilleen sama jäätilanne. mutta ihan erilailla.
viime vuonna vesisateet tuhosi jäät. nyt lämpö.
jään ulkonäkö pettävä hyvännäköistä (vaaleaa) tänä vuonna. mutta aika sohjoa.
tosin löytyy varjotaskuja, joissa jopa 30 cm hyvänlaatuista vahvaa jäätä.
(taskuja vähän, ja pieniä. eikä oikein kalaisia)
eli kausi voisi vielä jatkua..
vähänaikaa..
mutta taidan vetää rajan tähän..
ehkä..
pilkinnät: värikoukulla, ja uusintana kiertelin reikiä tasapainolla.
kahdella lammella kävin.
vapana: teho (finland, eli suomessa tehty. kai.)
1990 luvulta (ainakin muistelisin että käytössä oli ysärillä ?)
olikohan tästä myös sininen versio ?
tai sitten samantyylinen "blue fox" ?
tiukka jarru (munmielestä hyvä. tosin ohuemmilla siimoilla siinä ja siinä onko liian tiukka..)
ankean näköinen "keinomateriaalikädensija". mutta toimiva, ihan OK käytössä.
kevyt. hyvä "värikoukkuoperaatioissa"
onkohan pilkkikausi paketissa..
jos on, niin viimevuonnakin lopetin 22 päivä.
suunilleen sama jäätilanne. mutta ihan erilailla.
viime vuonna vesisateet tuhosi jäät. nyt lämpö.
jään ulkonäkö pettävä hyvännäköistä (vaaleaa) tänä vuonna. mutta aika sohjoa.
tosin löytyy varjotaskuja, joissa jopa 30 cm hyvänlaatuista vahvaa jäätä.
(taskuja vähän, ja pieniä. eikä oikein kalaisia)
eli kausi voisi vielä jatkua..
vähänaikaa..
mutta taidan vetää rajan tähän..
ehkä..
pilkinnät: värikoukulla, ja uusintana kiertelin reikiä tasapainolla.
Re: Vanhat ja uudemmatkin pilkkivavat:
edelliseen..
vielä yksi kuva:
----
ja kairoista.
vuosikymmenten varrella hyvin kirjava tarjonta.
paljon ollut valmistajia.
muistaakseni v. 1970 M & K kairatestissä noin 10 (+) ? mallia.
kaikenlaisia ideoita ja kokeiluja.
osa jäänyt historiaan aika nopeasti.
pari esimerkkiä kalamies lehden "ongittua" palstalta.
pitkä lista tulisi jos kaikki mallit ja valmistajat yrittäisi koota.
vielä yksi kuva:
----
ja kairoista.
vuosikymmenten varrella hyvin kirjava tarjonta.
paljon ollut valmistajia.
muistaakseni v. 1970 M & K kairatestissä noin 10 (+) ? mallia.
kaikenlaisia ideoita ja kokeiluja.
osa jäänyt historiaan aika nopeasti.
pari esimerkkiä kalamies lehden "ongittua" palstalta.
pitkä lista tulisi jos kaikki mallit ja valmistajat yrittäisi koota.
- Sostakovits da Silva
- Ilmo Tampio Lounasheimo
- Viestit: 8464
- Liittynyt: 13:21:01 27.04.2005
- Paikkakunta: Urpoland-Penninpyörittäjien kylä
Re: Vanhat ja uudemmatkin pilkkivavat:
Erkki Koskisen tasapainovapoja. Isompien kehäysväli 44/88 cm ja pienemmän 35/70 cm.
Vavan runko muodostuu 8 mm alumiiniputkesta(kädensijan alla) kärkiosa 6 mm alumiiniputkesta, kärkihaarukat 2 mm polkupyörän pinnoja ja takahaarukka 6 mm alumiinitankoa. Kädensija 30 mm foamia, jota saa esimerkiksi etrasta. Perinteisessä tasurivavasta poiketen takahaarukka tulee kädensija alle , näin vavasta tulee tasapainoisempi , Vavat vievät paljon tilaa repusta, joten tämmöisiä vapoja kannattaa kulettaa vaikka pulkan pohjalla. Vavat ovat vuosikymmenten kehittelyn tulos.
Tekijä itse onkii vavoilla oikeakätisenä, siima napataan vasemman käden peukaloon ja vavan kärkiosan oikealle puole, tällä tavalla kehiittynä yhdellä kehäyksellä nousee noin 1,5 metriä, 9 metristä tarvitaan semmonen 6 kehäystä. Itse en osaa kehiä tällä tavoin käsien väliin. Normi pilkkivavalla voidaan kehiä näiin siima peukalon väliin ja pilkkivavan kärjen oikealle pullen. Siiman voi myös kehiä käsien väliin, vapa pysyy kädessä koko ajan.
Onnistuu onkiminen myös rukkaskäsin. Kun on vuosikymmeniä tehnyt niin homma luonnistuu. Esimerkiksi Kari Hirvon nykyvavalla onkivat monet nostaa kalat käsien välissä ylös.
Itse en ole opetellut käsien tai peukalon väliin kehimistä, enkä taida opetellakaan, vedän perinteisesti siimasta ylös.
Tekijä onkii 0,20-0,22 mm monofiileillä ja aika jouhevasti isomman kaliiberin ahvenet nousee ylös, + 500 g ja tasapainot ovat yleensä väkäsettömiä.
Liitteenä fotoa.
Vavan runko muodostuu 8 mm alumiiniputkesta(kädensijan alla) kärkiosa 6 mm alumiiniputkesta, kärkihaarukat 2 mm polkupyörän pinnoja ja takahaarukka 6 mm alumiinitankoa. Kädensija 30 mm foamia, jota saa esimerkiksi etrasta. Perinteisessä tasurivavasta poiketen takahaarukka tulee kädensija alle , näin vavasta tulee tasapainoisempi , Vavat vievät paljon tilaa repusta, joten tämmöisiä vapoja kannattaa kulettaa vaikka pulkan pohjalla. Vavat ovat vuosikymmenten kehittelyn tulos.
Tekijä itse onkii vavoilla oikeakätisenä, siima napataan vasemman käden peukaloon ja vavan kärkiosan oikealle puole, tällä tavalla kehiittynä yhdellä kehäyksellä nousee noin 1,5 metriä, 9 metristä tarvitaan semmonen 6 kehäystä. Itse en osaa kehiä tällä tavoin käsien väliin. Normi pilkkivavalla voidaan kehiä näiin siima peukalon väliin ja pilkkivavan kärjen oikealle pullen. Siiman voi myös kehiä käsien väliin, vapa pysyy kädessä koko ajan.
Onnistuu onkiminen myös rukkaskäsin. Kun on vuosikymmeniä tehnyt niin homma luonnistuu. Esimerkiksi Kari Hirvon nykyvavalla onkivat monet nostaa kalat käsien välissä ylös.
Itse en ole opetellut käsien tai peukalon väliin kehimistä, enkä taida opetellakaan, vedän perinteisesti siimasta ylös.
Tekijä onkii 0,20-0,22 mm monofiileillä ja aika jouhevasti isomman kaliiberin ahvenet nousee ylös, + 500 g ja tasapainot ovat yleensä väkäsettömiä.
Liitteenä fotoa.
Wanderlei César Da Silva. Raha ei tee onnelliseksi, mutta se rauhoittaa hermoja.
- Sostakovits da Silva
- Ilmo Tampio Lounasheimo
- Viestit: 8464
- Liittynyt: 13:21:01 27.04.2005
- Paikkakunta: Urpoland-Penninpyörittäjien kylä
Re: Vanhat ja uudemmatkin pilkkivavat:
Kevympi versio.
Tässä Koskinen toisenlainen tasurivapa, muuten samat kuin ylemmät, kärkiosan haarukan materiaali on hieman muuttunut ja runko koostuu noin kuuden millin virvelinvavasta otetulla pätkällä.
Huomasin tällä viikolla, että liimaus on pettänyt ja kärkihaarukka pyörii. Ilmeisesti tuli siitä, että vapa tipahti betonilattialle kärkihaarukka edellä ja liimaus on sisällä tärähdyksestä pettänyt ja terävä rosoja oli tullut putken kärkeen.
Eileniltana siinä noin klo 18 kaivoin spigotin ja valkeata 8 unilankaa ja rupesin pyörittelemään sidontalankaa ympärille, noin 1,5 cm matkalta rupesin pyörittelemään, siinä mihn putki päättyy(katkaisukohta), niin on noin 6-7 mm matka tulee putken sisältä kärkihaarukka, sitten alkaa kärkihaarukan viikset menemään ylöspäin. Tyhjän tilan peitin sidontalangalla, vedin välillä pitkään ristiin kasia, että saisin vahvistettua sidosta, sitten suoraan pyöritystä, taas kasia, ja suoraan pyöritystä, niin paljon tein, että tyhjä tila täyttyi sidontalangasta, sitten putken katkaisukohta, roso kohdat pyöritin piiloon ja jatkoin suoraan pyörittämistä tuonne perää kohti. Perkele meinas vaan hermo mennä, kun lanka meni 5 kertaa poikki, aloitin vanhan päältä uudestaan, vedin langan uudella piiloon alle. Menihän tuohon pyörittelyyn ja säätämiseen noin tunti, kun noita katkeamisia tuli., muuten olisi ollut noin puolen tunnin juttu pyörittely.
Joko spigotissa oli roso, tai lanka oli liian vanhaa, että tuppas katkeamaan. Rupesi unilanka vähenemään rulalla, meni varmaan sidokseen parikymmentä metriä lankaa.
Kun sain mielestäni tarpeeksi vahvan sidoksen ja kärkihaarukka kiinni, niin että ei enää pyöri. Otin mistpoolin "pikaliiman korvike" loon outdoors hard head clear (hajuton, myrkytön) ja lakkasin/päällystin, vetelin pullossa olevalla sutimella, kello huiteli siinä klo 19 tietämissä. Kun olni omasta mielestä kuivunut riittävästi noin puoli tuntia vaakatasossa, laitoin lämpimän patterin viereen pystyyn, melkein patterissa kiinni., noin 2 cm päässä. Kuivui siinä noin puoli tuntia, vedin sitten toisen lakkakerroksen ja annoin kuivua jonnin aikaa, ja sitten taas patterin viereen pystyyn. Kolmannen lakkakerroksen vedin ja venla-gaalaa katellessa pyöritin sormissa vapaa ympäri noin 10 min, että leviää lakka tasaisesti ja sitten vaakatasoon jonnin aikaa kuivumaan ja nostin taas patterin viereen. Seuraavan kerran vilkaisin, klo 23 jälkeen, niin huomasin, että ”lakkaus” oli muuttunut ”vitivalkoiseksi”. Ilmeisesti valkoinen sidontalanka oli päästänyt väriä, ja pystyasennossa kuitenkin lakka oli valunut alaspäin, lämmin patteri( noin 55 c) oli lämmittänyt pikaliiman korviketta ja reagoi valkoisen sidontalangan kanssa. Vetäisin vielä sutimella neljännen kerroksen lakkaa, taas vaaka-tasossa jonnin aikaa kuivumista ja sitten patterin viereeen noin 1 cm päähän pystyyn koko yöksi.
Ei lakkauksesta täydellinen tosiaankan tullut, ”vitivalkoinenn kuhmurainen, mutta oli kovettunut lasimaisen kovaksi, eikä varmasti enää kärkihaarukka pyöri ja vahvistaa sidosta. Terävällä veitsella tms. ottaa nuo kärkihaarukan alapäässä olevat lakkaustuhrut pois, että siima ei tartu niihin.
Painoa vavalla on nyt 37 g, ennen duunausta, olisko 2 g vähemmän.
Loon soft head, taitaa olla hieman vastaava tuote.
https://mistpool.com/fi/tuotteet/129_44 ... lakat.html
Ilmeisesti loon outdoors hard head clear on poistunut valikoimista.
Youtubevideo:
https://www.youtube.com/watch?v=EY3bVesfie4
Tässä Koskinen toisenlainen tasurivapa, muuten samat kuin ylemmät, kärkiosan haarukan materiaali on hieman muuttunut ja runko koostuu noin kuuden millin virvelinvavasta otetulla pätkällä.
Huomasin tällä viikolla, että liimaus on pettänyt ja kärkihaarukka pyörii. Ilmeisesti tuli siitä, että vapa tipahti betonilattialle kärkihaarukka edellä ja liimaus on sisällä tärähdyksestä pettänyt ja terävä rosoja oli tullut putken kärkeen.
Eileniltana siinä noin klo 18 kaivoin spigotin ja valkeata 8 unilankaa ja rupesin pyörittelemään sidontalankaa ympärille, noin 1,5 cm matkalta rupesin pyörittelemään, siinä mihn putki päättyy(katkaisukohta), niin on noin 6-7 mm matka tulee putken sisältä kärkihaarukka, sitten alkaa kärkihaarukan viikset menemään ylöspäin. Tyhjän tilan peitin sidontalangalla, vedin välillä pitkään ristiin kasia, että saisin vahvistettua sidosta, sitten suoraan pyöritystä, taas kasia, ja suoraan pyöritystä, niin paljon tein, että tyhjä tila täyttyi sidontalangasta, sitten putken katkaisukohta, roso kohdat pyöritin piiloon ja jatkoin suoraan pyörittämistä tuonne perää kohti. Perkele meinas vaan hermo mennä, kun lanka meni 5 kertaa poikki, aloitin vanhan päältä uudestaan, vedin langan uudella piiloon alle. Menihän tuohon pyörittelyyn ja säätämiseen noin tunti, kun noita katkeamisia tuli., muuten olisi ollut noin puolen tunnin juttu pyörittely.
Joko spigotissa oli roso, tai lanka oli liian vanhaa, että tuppas katkeamaan. Rupesi unilanka vähenemään rulalla, meni varmaan sidokseen parikymmentä metriä lankaa.
Kun sain mielestäni tarpeeksi vahvan sidoksen ja kärkihaarukka kiinni, niin että ei enää pyöri. Otin mistpoolin "pikaliiman korvike" loon outdoors hard head clear (hajuton, myrkytön) ja lakkasin/päällystin, vetelin pullossa olevalla sutimella, kello huiteli siinä klo 19 tietämissä. Kun olni omasta mielestä kuivunut riittävästi noin puoli tuntia vaakatasossa, laitoin lämpimän patterin viereen pystyyn, melkein patterissa kiinni., noin 2 cm päässä. Kuivui siinä noin puoli tuntia, vedin sitten toisen lakkakerroksen ja annoin kuivua jonnin aikaa, ja sitten taas patterin viereen pystyyn. Kolmannen lakkakerroksen vedin ja venla-gaalaa katellessa pyöritin sormissa vapaa ympäri noin 10 min, että leviää lakka tasaisesti ja sitten vaakatasoon jonnin aikaa kuivumaan ja nostin taas patterin viereen. Seuraavan kerran vilkaisin, klo 23 jälkeen, niin huomasin, että ”lakkaus” oli muuttunut ”vitivalkoiseksi”. Ilmeisesti valkoinen sidontalanka oli päästänyt väriä, ja pystyasennossa kuitenkin lakka oli valunut alaspäin, lämmin patteri( noin 55 c) oli lämmittänyt pikaliiman korviketta ja reagoi valkoisen sidontalangan kanssa. Vetäisin vielä sutimella neljännen kerroksen lakkaa, taas vaaka-tasossa jonnin aikaa kuivumista ja sitten patterin viereeen noin 1 cm päähän pystyyn koko yöksi.
Ei lakkauksesta täydellinen tosiaankan tullut, ”vitivalkoinenn kuhmurainen, mutta oli kovettunut lasimaisen kovaksi, eikä varmasti enää kärkihaarukka pyöri ja vahvistaa sidosta. Terävällä veitsella tms. ottaa nuo kärkihaarukan alapäässä olevat lakkaustuhrut pois, että siima ei tartu niihin.
Painoa vavalla on nyt 37 g, ennen duunausta, olisko 2 g vähemmän.
Loon soft head, taitaa olla hieman vastaava tuote.
https://mistpool.com/fi/tuotteet/129_44 ... lakat.html
Ilmeisesti loon outdoors hard head clear on poistunut valikoimista.
Youtubevideo:
https://www.youtube.com/watch?v=EY3bVesfie4
Viimeksi muokannut Sostakovits da Silva, 15:20:23 09.04.2021. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Wanderlei César Da Silva. Raha ei tee onnelliseksi, mutta se rauhoittaa hermoja.
Re: Vanhat ja uudemmatkin pilkkivavat:
tänään iltapäivästä lammella.
pilkkivapa: Topias.
kait ?
toinen versio.
2 erilaista olemassa.
jossain artikkelissa mainittiin että Delfin pilkkivavan esi-isä.
muistaakseni täällä linkki artikkeliin (joskus aiemmin)
runko puuta.
puola metallia.
kädensija korkkia.
kärki luksusta: splitcane.
katkenneesta virppabambusta..
vähän normaalia pidempi. hyvä seisaalta pilkkiessä.
_ _ _ _
kiertelemässä vanhoja toissapäiväsiä reikiä:
silloin 2 x nollat. toiset mun.
sillon kuulemma elektroniikkakin kertoi etä kuollutta.
mä luomuna. mutta tottakai vedenalaiset tapahtumat kiinostaa..
eka reikä. 3 - 4 sekuntia pillkimistä: ahven jääälle.
pari kuvaa ja jatkoin kierrosta.
mietin että turhaan kuvailin , parempaa tiedossa.
sadekeli, "sadekelin lammella" ahven aktiivisena.
mutta ei tapahtunu enään mitään..
paitsi yksi hauki irtosi ennenaikojaan.
iltahämärissä palailin lähtöpaikkaan.
reijitin vielä "ottierijän" ympäristöä. ja kävin päädyn reikiä uusintana.
ei tapahtumia.
pakkailin repun poislähtöä varten. pimeässä.
kirjaimellisesti: otsalamppu pimeä. ei toiminu..
(yleensä varavalo. nyt jokiarsenaalin joukossa kotona..)
(pyörässä perinteinen dynamo. ei tarvinnu pimeänä vetäytyä jääkentiltä)
hajosi ehkä aiemmin:
jää lainehti vedestä.
vein reppua rantaan. kuivaan. mutta..
rantaruovikossa heikko kohta: jalka läpi..
kaaduin jäälle.
olin repun jo ottanut selästä olalle.
reppu lensi kaaressa jäälle kaatuessa.
mietinkin mitä hajosi. onnittelin että kamera povarissa (eikä repussa)
no otsalamppu hajosi. ehkä.. tai sitten akku tyhjentyny.
selvisin rantaepisodista yhden saappaan vedestä tyhjennyksellä.
mutta takas lähtötunnelmiin:
reppu pakattuna, mutta vapa vielä valmiudessa.
kävin pari reikää ottireijän lähettyviltä, vielä kerran.. pimeässä.
ja ahven No. 2 jäälle..
vierekkäisistä reijistä, samankokoiset ahvenet.
mietin onko sama appura.
ja.. vain yksi ahven otilla koko lammesssa..
mutta kai eri tapaus. raidotus näyttää erilaiselat.
_ _ _ _
täällä sivulla 5 daddycoolin löytämä mainos vuodelta 1951. https://kalamies.com/phpBB3/download/file.php?id=151270
samaa näköä.
mutta hieman eroakin: pyöritysnuppi
toisesta Topias mallista juttua hmm. oliko sivu 4.
siinä metallipuolaan merkitty "topias"
tästä en merkintää löytäny.
pilkkivapa: Topias.
kait ?
toinen versio.
2 erilaista olemassa.
jossain artikkelissa mainittiin että Delfin pilkkivavan esi-isä.
muistaakseni täällä linkki artikkeliin (joskus aiemmin)
runko puuta.
puola metallia.
kädensija korkkia.
kärki luksusta: splitcane.
katkenneesta virppabambusta..
vähän normaalia pidempi. hyvä seisaalta pilkkiessä.
_ _ _ _
kiertelemässä vanhoja toissapäiväsiä reikiä:
silloin 2 x nollat. toiset mun.
sillon kuulemma elektroniikkakin kertoi etä kuollutta.
mä luomuna. mutta tottakai vedenalaiset tapahtumat kiinostaa..
eka reikä. 3 - 4 sekuntia pillkimistä: ahven jääälle.
pari kuvaa ja jatkoin kierrosta.
mietin että turhaan kuvailin , parempaa tiedossa.
sadekeli, "sadekelin lammella" ahven aktiivisena.
mutta ei tapahtunu enään mitään..
paitsi yksi hauki irtosi ennenaikojaan.
iltahämärissä palailin lähtöpaikkaan.
reijitin vielä "ottierijän" ympäristöä. ja kävin päädyn reikiä uusintana.
ei tapahtumia.
pakkailin repun poislähtöä varten. pimeässä.
kirjaimellisesti: otsalamppu pimeä. ei toiminu..
(yleensä varavalo. nyt jokiarsenaalin joukossa kotona..)
(pyörässä perinteinen dynamo. ei tarvinnu pimeänä vetäytyä jääkentiltä)
hajosi ehkä aiemmin:
jää lainehti vedestä.
vein reppua rantaan. kuivaan. mutta..
rantaruovikossa heikko kohta: jalka läpi..
kaaduin jäälle.
olin repun jo ottanut selästä olalle.
reppu lensi kaaressa jäälle kaatuessa.
mietinkin mitä hajosi. onnittelin että kamera povarissa (eikä repussa)
no otsalamppu hajosi. ehkä.. tai sitten akku tyhjentyny.
selvisin rantaepisodista yhden saappaan vedestä tyhjennyksellä.
mutta takas lähtötunnelmiin:
reppu pakattuna, mutta vapa vielä valmiudessa.
kävin pari reikää ottireijän lähettyviltä, vielä kerran.. pimeässä.
ja ahven No. 2 jäälle..
vierekkäisistä reijistä, samankokoiset ahvenet.
mietin onko sama appura.
ja.. vain yksi ahven otilla koko lammesssa..
mutta kai eri tapaus. raidotus näyttää erilaiselat.
_ _ _ _
täällä sivulla 5 daddycoolin löytämä mainos vuodelta 1951. https://kalamies.com/phpBB3/download/file.php?id=151270
samaa näköä.
mutta hieman eroakin: pyöritysnuppi
toisesta Topias mallista juttua hmm. oliko sivu 4.
siinä metallipuolaan merkitty "topias"
tästä en merkintää löytäny.
Re: Vanhat ja uudemmatkin pilkkivavat:
reinnakkain Topias (?) ja Delfin. ensimmäinen yksinuppinen versio.
(siis todennäköisesti eka versio muovisesta, ei täyttä varmuutta..)
aika paljon yhteneväisyyksiä(kin..)
jopa laajakehäisen Topiaksen puolan nystyrät kopioitu muoviversioon.
artikkeli missä selitetty Topiaksen ja Delfinin yhteyttä hävinnyt.
siis kalastamossa olleessa Paatajan blokissa.
taitaa olla koko kalastamo (hävinnyttä) historiaa.
samaa malliahan oli Diplomat ja Kalasääksi pilkkionget.
(siis todennäköisesti eka versio muovisesta, ei täyttä varmuutta..)
aika paljon yhteneväisyyksiä(kin..)
jopa laajakehäisen Topiaksen puolan nystyrät kopioitu muoviversioon.
artikkeli missä selitetty Topiaksen ja Delfinin yhteyttä hävinnyt.
siis kalastamossa olleessa Paatajan blokissa.
taitaa olla koko kalastamo (hävinnyttä) historiaa.
samaa malliahan oli Diplomat ja Kalasääksi pilkkionget.
Re: Vanhat ja uudemmatkin pilkkivavat:
UR kairoista.
tapasin vähänaikaa sitten 7 tuumasen UuäRrän omistajan.
tästä erikoiserästä, jota tehtiin vain yksi suppea satsi.
juttua täällä aiemmin.
seiskan omistaja muutti teräkulmaa, moottoriveivausta varten.
eivät tehtaallakaan uskoneet että on olemassa 7 tuumasta.
mutta kun livenä näkivät, oli niidenkin todettava että tämmönenkin erikoisuus tehty..
_ _ _ _
kuvat:
UR esite.
öö.. 1970 - 80 vaihde ? (ehkä kuitenkin 80 alku..?)
itse esitehän voi olla painettu (vähän) aiemmin.
erämiehessä ei aina ihan uusinta uutta..
erämiehestä joskus aikoinaan olen saanu. muttei tarkempaa muistikuvaa milloin.
mutta kauan aikaa sitten..
tapasin vähänaikaa sitten 7 tuumasen UuäRrän omistajan.
tästä erikoiserästä, jota tehtiin vain yksi suppea satsi.
juttua täällä aiemmin.
seiskan omistaja muutti teräkulmaa, moottoriveivausta varten.
eivät tehtaallakaan uskoneet että on olemassa 7 tuumasta.
mutta kun livenä näkivät, oli niidenkin todettava että tämmönenkin erikoisuus tehty..
_ _ _ _
kuvat:
UR esite.
öö.. 1970 - 80 vaihde ? (ehkä kuitenkin 80 alku..?)
itse esitehän voi olla painettu (vähän) aiemmin.
erämiehessä ei aina ihan uusinta uutta..
erämiehestä joskus aikoinaan olen saanu. muttei tarkempaa muistikuvaa milloin.
mutta kauan aikaa sitten..
Re: Vanhat ja uudemmatkin pilkkivavat:
tänään lammella.
iltapäiväkierros.
pilkkivapa tuntematon ?
ei merkintöjä.
värimaailma kuin tehossa. mutta tehoissa muovissa merkintä. ainakin jonki aikakauden.
koko sama kuin Delfin, Diplomat ym.
löysähkö jarru, ei tietoa onko alunperinkin, vai edellisen omistajan jäljiltä.
syksyllä ostin peltisen pilkkipakin, jossa vapoja. kirppikseltä. 2 e.
tämä siinä satsissa.
taas 2 ahvenen reissu.
vaikka olosuhteet kuin syksyllä (tai keväällä) niin aikalailla talvisessa kalenterin mukaisessa moodissa kalat..
iltapäiväkierros.
pilkkivapa tuntematon ?
ei merkintöjä.
värimaailma kuin tehossa. mutta tehoissa muovissa merkintä. ainakin jonki aikakauden.
koko sama kuin Delfin, Diplomat ym.
löysähkö jarru, ei tietoa onko alunperinkin, vai edellisen omistajan jäljiltä.
syksyllä ostin peltisen pilkkipakin, jossa vapoja. kirppikseltä. 2 e.
tämä siinä satsissa.
taas 2 ahvenen reissu.
vaikka olosuhteet kuin syksyllä (tai keväällä) niin aikalailla talvisessa kalenterin mukaisessa moodissa kalat..
- Sostakovits da Silva
- Ilmo Tampio Lounasheimo
- Viestit: 8464
- Liittynyt: 13:21:01 27.04.2005
- Paikkakunta: Urpoland-Penninpyörittäjien kylä
Re: Vanhat ja uudemmatkin pilkkivavat:
Tämä lienee 80-luvun delfin sini-keltainen korkkikahvalla ja kelta-punainen kärki.
Tein vavasta oman version. Sahasin rikkinäisestä Ekorr-Johann ruotsalaisesta pilkkivavasta kärjen poikki, noin 7 mm kalustetappiin porasin reijän ja tiivistin kalustetapin pakkausteipillä, kun en jesaria löytänyt Ensin kalustetapin sisään sahattu kärki noin 3 cm syvyyteenj a liimaukseen superepoksilla, kun oli jämähtänyt, niin sitten delfin rungon sisään runsaasti superepoksia ja uusi duunattu kärki kiinni delfinin runkoon. Kärkiosan pituus 10 cm ja vavan kokonaispituus 35 cm ja painoa 76 grammaa.
Tulipahan omanlainen vapa. Suunnitteilla on laittaa kädensijaan perään taulukoukun tapainen. Siihen hakanen ja esim. joustinnauhaa ja toinen hakanen kiinni pilkkihaalareihin tms. Kun seisoen pilkki/tasuroi, niin vapa tipahtaa joustinhauhan varaan ja on saatavilla nopeasti käteen, ei tarvitse kaivaa vetiseltä jäältä tai loskapaskasta. Jos muistan oikein niin takavuosien pilkkijämestari Pentti Oksanen käytti 80-luvulla samanlaista systeemiä, sillä erotuksella, että samantyylinen delfin vapa herkkyyskärjellä, vavan päästä lähti naru/joustinauha ja toinen pää oli kiinni pilkkipakissa, kun vavan pudotti roikkumaan, narun/joustinauhan varaan, niin se ei kastunut hankeen. Talvella pilkkijä antaa suuren arvon sille, että pilkkivapa pysyy kuivana. Alkukaudesta Oksanen käytti jopa 0,20 mm monifiilisiimaa talviolosuhteissa, kun siima tuppasi takertumaan teräviin jääkkokkareisiin.. Samassa metsästys ja kalastus-lehden artikkelissa vuodelta 1987 haastateltiin Esko Huhtaniemeä ja Juhani Harjua, heidän käyttämiä vapoja ja välineitä. Huhtaniemi huolsi pilkkisiimat sorsan nokasta otetulla kappaleella. Huhtaniemihän toi tietoisuuteen tämän kisoissa käytetyn haarukkavavan, muistaakseni huhtaniemellä ei ollut herkkyyskärkeä, vaan onki "näppituntumalla". Yllätti kaikki, olikohan 1983 etelä-kalllavedellä sm-pilkeissä "vaikeissa" olosuhteissa, kun meni puntarille voittokalojen kanssa, haarukkavapatekniikka vs perinteiseen siimasta nostoon, niin perinteissä tyylissä liikkeet näkyy pitkän matkan päähän.
Harjun vavat olivat omatekoisia pitkähköjä (pitkä kärki) ja käteen sopiva rullavapa, muistuttivat ruotsalaisia värikoukkuvapoja. Onki itsetehdyillä pystyillä. Olikohan yhden mallin nimi Harjun arkku?
Edit. duunattu lisää, perään tuommonen vahva rosterinen kierteellä oleva lenkki, 1,5 mm poranterällä reikä noin 2 cm syvyyteen, reikään epoksia ja 2 mm kierteellä oleva lenkki pyörittäen perään. Kädensijan perä vuorattu epoksilla ja vahvistettu rosterilenkin kiinnitystä ja uusi siimanohjain tehty. Pistin kineticin vavan päreiksi ja nappasin siitä siimanohjaimen, epoksilla kiini, hyvin tarttui kiinni. Vavalla painoa nyt 83 grammaa.
Tein vavasta oman version. Sahasin rikkinäisestä Ekorr-Johann ruotsalaisesta pilkkivavasta kärjen poikki, noin 7 mm kalustetappiin porasin reijän ja tiivistin kalustetapin pakkausteipillä, kun en jesaria löytänyt Ensin kalustetapin sisään sahattu kärki noin 3 cm syvyyteenj a liimaukseen superepoksilla, kun oli jämähtänyt, niin sitten delfin rungon sisään runsaasti superepoksia ja uusi duunattu kärki kiinni delfinin runkoon. Kärkiosan pituus 10 cm ja vavan kokonaispituus 35 cm ja painoa 76 grammaa.
Tulipahan omanlainen vapa. Suunnitteilla on laittaa kädensijaan perään taulukoukun tapainen. Siihen hakanen ja esim. joustinnauhaa ja toinen hakanen kiinni pilkkihaalareihin tms. Kun seisoen pilkki/tasuroi, niin vapa tipahtaa joustinhauhan varaan ja on saatavilla nopeasti käteen, ei tarvitse kaivaa vetiseltä jäältä tai loskapaskasta. Jos muistan oikein niin takavuosien pilkkijämestari Pentti Oksanen käytti 80-luvulla samanlaista systeemiä, sillä erotuksella, että samantyylinen delfin vapa herkkyyskärjellä, vavan päästä lähti naru/joustinauha ja toinen pää oli kiinni pilkkipakissa, kun vavan pudotti roikkumaan, narun/joustinauhan varaan, niin se ei kastunut hankeen. Talvella pilkkijä antaa suuren arvon sille, että pilkkivapa pysyy kuivana. Alkukaudesta Oksanen käytti jopa 0,20 mm monifiilisiimaa talviolosuhteissa, kun siima tuppasi takertumaan teräviin jääkkokkareisiin.. Samassa metsästys ja kalastus-lehden artikkelissa vuodelta 1987 haastateltiin Esko Huhtaniemeä ja Juhani Harjua, heidän käyttämiä vapoja ja välineitä. Huhtaniemi huolsi pilkkisiimat sorsan nokasta otetulla kappaleella. Huhtaniemihän toi tietoisuuteen tämän kisoissa käytetyn haarukkavavan, muistaakseni huhtaniemellä ei ollut herkkyyskärkeä, vaan onki "näppituntumalla". Yllätti kaikki, olikohan 1983 etelä-kalllavedellä sm-pilkeissä "vaikeissa" olosuhteissa, kun meni puntarille voittokalojen kanssa, haarukkavapatekniikka vs perinteiseen siimasta nostoon, niin perinteissä tyylissä liikkeet näkyy pitkän matkan päähän.
Harjun vavat olivat omatekoisia pitkähköjä (pitkä kärki) ja käteen sopiva rullavapa, muistuttivat ruotsalaisia värikoukkuvapoja. Onki itsetehdyillä pystyillä. Olikohan yhden mallin nimi Harjun arkku?
Edit. duunattu lisää, perään tuommonen vahva rosterinen kierteellä oleva lenkki, 1,5 mm poranterällä reikä noin 2 cm syvyyteen, reikään epoksia ja 2 mm kierteellä oleva lenkki pyörittäen perään. Kädensijan perä vuorattu epoksilla ja vahvistettu rosterilenkin kiinnitystä ja uusi siimanohjain tehty. Pistin kineticin vavan päreiksi ja nappasin siitä siimanohjaimen, epoksilla kiini, hyvin tarttui kiinni. Vavalla painoa nyt 83 grammaa.
Wanderlei César Da Silva. Raha ei tee onnelliseksi, mutta se rauhoittaa hermoja.
- Sostakovits da Silva
- Ilmo Tampio Lounasheimo
- Viestit: 8464
- Liittynyt: 13:21:01 27.04.2005
- Paikkakunta: Urpoland-Penninpyörittäjien kylä
Re: Vanhat ja uudemmatkin pilkkivavat:
Viittaan aikaisemman viestini tekstiin, Huhtaniemestä, Oksasesta ja Harjusta.
https://www.google.com/search?q=pentti+ ... e&ie=UTF-8
Taul1- Lahden kalaveikot. Sm-pilkkien voittajat 1957-2008.
https://www.google.com/search?q=pentti+ ... e&ie=UTF-8
Taul1- Lahden kalaveikot. Sm-pilkkien voittajat 1957-2008.
Wanderlei César Da Silva. Raha ei tee onnelliseksi, mutta se rauhoittaa hermoja.
Re: Vanhat ja uudemmatkin pilkkivavat:
tänään iltapäivä lammella.
"kahden kalan lammella".. ( entisellä "sadekelin lammella")
appura, pari kuvaa. ja tiputin tasapainon: hauki sieppasi pudotuksesta.
sitten hiljasempaa (= ei mitään..)
rannat tulvi. yleensä niin stabiili lampi. mutta kelit jopa tänne vaikuttaa. (kuva 5)
vapa:
Hokki kilpa 77
noin delfinin kokoluokkaa.
kärki pikku Hokista. aika ankea..(en viitsiny lasikuitukärkeä hioa sopivakasi) alunperin joku mormukärki.
jarru tiukka, tai siis ei jarrua. ei antanu siimaa: jos olisi toisinpäin puolannu: olisi jarru. mutta ehkä löysähkö ?
omat riskinsä jos ei anna siimaa.
kulmikas litteä kädensija: saa tukevan, mukavan otteen.
"kilpa" vavan ulkonäkö muuttunut vuosien varrella (ja väri)
kulmikas, litteä "77" versio pyydyksen 1984 kuvastosta.
"kahden kalan lammella".. ( entisellä "sadekelin lammella")
appura, pari kuvaa. ja tiputin tasapainon: hauki sieppasi pudotuksesta.
sitten hiljasempaa (= ei mitään..)
rannat tulvi. yleensä niin stabiili lampi. mutta kelit jopa tänne vaikuttaa. (kuva 5)
vapa:
Hokki kilpa 77
noin delfinin kokoluokkaa.
kärki pikku Hokista. aika ankea..(en viitsiny lasikuitukärkeä hioa sopivakasi) alunperin joku mormukärki.
jarru tiukka, tai siis ei jarrua. ei antanu siimaa: jos olisi toisinpäin puolannu: olisi jarru. mutta ehkä löysähkö ?
omat riskinsä jos ei anna siimaa.
kulmikas litteä kädensija: saa tukevan, mukavan otteen.
"kilpa" vavan ulkonäkö muuttunut vuosien varrella (ja väri)
kulmikas, litteä "77" versio pyydyksen 1984 kuvastosta.
Re: Vanhat ja uudemmatkin pilkkivavat:
tänään pilkillä.
eipä keväällä tullu käytyä pilkkillä. mutta.. ajattelin käydä tekemässä pilkkikauden päätöksen asiallisesti:
klassisella kauden lopetuslammella.
jotenkin viimepäivät vaivannut että "vielä kerran" pitäisi käydä.
ihan täyttä varmuutta ei ollu jäistä..
lähtiessä piti kairaa piilotella "ikeakassiin" pyöräillessä lammelle:
kaupungilla "tietämäöttömät" ihmettelee varmaan. mikä kylähullu painelee pilkkivarustuksessa "kesällä"
kaira tarakalla..
jäitä löyty. mutta supistunu alue aika pieneksi: varjokulmaus vielä jäässä..
jotenkuten kantavassakin.
olispa ollut virppa mukana: reviiri olisi ollu ispompi.
ja olisi vinut koittaa tuplaa: samalta lammelta ahven pilkillä ja heittämällä.
mutta en mahuttanu mukan virppakalustoa.
pitäis olla varustuksessa teleskooppi ym. matkavapa ja pikkurasia uistimia tälläisiin tilanteisiin..
no tavote täytty muuten: pääsi jäälle kairalla rahistelemaan, sai appuran. tai siis useammankin.
(mutta ei erikoisempaa syönti, no joutu jumittelemaan pienellä alueella)
saisiko nyt pilkkiasioista rauhan. jotenkin aina keväällä kalvaa kun pilkintä putoaa pois kuvioista.
pilkkivapana: punainen DELFIN (harvalla tekstillä, kiinteät nupit)
tussimerkinnät ei mun. talvella kirppikseltä ostettu.
Delfiniin oli liimattu epämääräinen (huono..) kärki. mutta maksoi 2 e. otin riskin:
liimaus pehmeni kuumassa hanavesiliotuksessa. sai ehjänä irti.
_ _ _ _
lisäys:
örkki..
retkiruokailun päätteeksi oikaisin pienelle levolle sammaleelle rinteessä.
vieressä epämääräinen onkalo.
mieleen tuli luontodokumenttie kyiden talvipesät..
toi vähän kai samanoloinen.
retkottaessa vilkuilin onkaloa.
ja eiko joku örkin pää pilkistäny..
kimmahdin ylös vauhdilla.
en ole ennen sammakkoa pelästyny..
(tai rupiokonnako on ?)
_ _ _ _
hankala kuvattava tuo kirkkaanpunainen Delfin:
niin räikeä että "filmi" palaa.
aiemminkin ollu samalla värillä ongelmia.
punainen hmm.. tai punaoranssi.
ekassa kuvassa näyttää että rungossa halkeama tuon tussimerkinnän"0,25 " kohdalla.
piti oikein tarkistaa: ei lohkeamaa, vaikka siltä kuvassa näyttää.
_ _ _ _
kävin vastarannalta "virppa-alueelta" kuvaamassa pilkkialuetta..
suurennoksessa hahmottuu "leiri" tai siis 2 puusta roikkuvaa Lidlin muovikassia: siitä jäälle.
ja aikalailla siinä joutu olemaankin..
eipä keväällä tullu käytyä pilkkillä. mutta.. ajattelin käydä tekemässä pilkkikauden päätöksen asiallisesti:
klassisella kauden lopetuslammella.
jotenkin viimepäivät vaivannut että "vielä kerran" pitäisi käydä.
ihan täyttä varmuutta ei ollu jäistä..
lähtiessä piti kairaa piilotella "ikeakassiin" pyöräillessä lammelle:
kaupungilla "tietämäöttömät" ihmettelee varmaan. mikä kylähullu painelee pilkkivarustuksessa "kesällä"
kaira tarakalla..
jäitä löyty. mutta supistunu alue aika pieneksi: varjokulmaus vielä jäässä..
jotenkuten kantavassakin.
olispa ollut virppa mukana: reviiri olisi ollu ispompi.
ja olisi vinut koittaa tuplaa: samalta lammelta ahven pilkillä ja heittämällä.
mutta en mahuttanu mukan virppakalustoa.
pitäis olla varustuksessa teleskooppi ym. matkavapa ja pikkurasia uistimia tälläisiin tilanteisiin..
no tavote täytty muuten: pääsi jäälle kairalla rahistelemaan, sai appuran. tai siis useammankin.
(mutta ei erikoisempaa syönti, no joutu jumittelemaan pienellä alueella)
saisiko nyt pilkkiasioista rauhan. jotenkin aina keväällä kalvaa kun pilkintä putoaa pois kuvioista.
pilkkivapana: punainen DELFIN (harvalla tekstillä, kiinteät nupit)
tussimerkinnät ei mun. talvella kirppikseltä ostettu.
Delfiniin oli liimattu epämääräinen (huono..) kärki. mutta maksoi 2 e. otin riskin:
liimaus pehmeni kuumassa hanavesiliotuksessa. sai ehjänä irti.
_ _ _ _
lisäys:
örkki..
retkiruokailun päätteeksi oikaisin pienelle levolle sammaleelle rinteessä.
vieressä epämääräinen onkalo.
mieleen tuli luontodokumenttie kyiden talvipesät..
toi vähän kai samanoloinen.
retkottaessa vilkuilin onkaloa.
ja eiko joku örkin pää pilkistäny..
kimmahdin ylös vauhdilla.
en ole ennen sammakkoa pelästyny..
(tai rupiokonnako on ?)
_ _ _ _
hankala kuvattava tuo kirkkaanpunainen Delfin:
niin räikeä että "filmi" palaa.
aiemminkin ollu samalla värillä ongelmia.
punainen hmm.. tai punaoranssi.
ekassa kuvassa näyttää että rungossa halkeama tuon tussimerkinnän"0,25 " kohdalla.
piti oikein tarkistaa: ei lohkeamaa, vaikka siltä kuvassa näyttää.
_ _ _ _
kävin vastarannalta "virppa-alueelta" kuvaamassa pilkkialuetta..
suurennoksessa hahmottuu "leiri" tai siis 2 puusta roikkuvaa Lidlin muovikassia: siitä jäälle.
ja aikalailla siinä joutu olemaankin..
- Fuso
- Neljänneks paras tietosuojavaltuutettu
- Viestit: 4438
- Liittynyt: 09:19:43 16.11.2005
- Paikkakunta: Sammatti, Lammin talo
Re: Vanhat ja uudemmatkin pilkkivavat:
Kalastusta harrastamaton kaverini pyysi minua katsomaan Ruotsissa asuneelta sukulaiseltaan perimiään kalastusvälineitä.
Aika monensorttista tavaraa oli näytillä, yksi helmi, muutama kiinnostava juttu. Laitan niistä juttua myöhemmin.
Tässä ainoa tavaroiden joukossa ollut pilkkivapa. Kärki jostain muusta vavasta, ja kunto kuvan mukainen.
Aika monensorttista tavaraa oli näytillä, yksi helmi, muutama kiinnostava juttu. Laitan niistä juttua myöhemmin.
Tässä ainoa tavaroiden joukossa ollut pilkkivapa. Kärki jostain muusta vavasta, ja kunto kuvan mukainen.
"Sentti nenässä, tuuma mulkussa ja jalka vavassa näkyy ja tuntuu".
Veikko Heiskasen lempilauseesta Arvi Mustosen vääntämä tunnuslause Neidenin siltamontulta.
Veikko Heiskasen lempilauseesta Arvi Mustosen vääntämä tunnuslause Neidenin siltamontulta.
- Sostakovits da Silva
- Ilmo Tampio Lounasheimo
- Viestit: 8464
- Liittynyt: 13:21:01 27.04.2005
- Paikkakunta: Urpoland-Penninpyörittäjien kylä
Re: Vanhat ja uudemmatkin pilkkivavat:
Hermot alkaa välillä mennä turatessa noiden vanhempien cobra-diakonaalien kanssa. Siima tahtoo mennä herkästi tuonne puolan väliin, onkohan tuossa ns. suunnitteluvirhe, siimanohjanin väärässä paikassa, pitäisikö olla aivan keskellä. Sitten kun ruvetaan tasurilla käymään vesikerroksia, esim. alhaalta ylöspäin tai ylhäälltä alaspäin, niin joutuu avaamaan puolan ruuvia, että saa siimaa ulos. Muovisen ruuuvin joutuu kiristämään sitten jokaisessa vesikerroksessa, kun muuten jää liian löyhälle, on semmoista jatkuvaa veivaamista. Toinen vaihtoehto, on muovinen ruuvi laitetaan löyhälle ja kädellä pidetään puolaa kiinni puolaotteella ja kalan iskiessä ei saa löysää. Kelatessa ruuvi pitää aukaista miltei kokonaan, muuten puola hankaa puuta vastakkain. Auttasko, jos tuonne puolan ja puisen rungon väliin laittaisi jotain askarteluhuopaa tms. ja siirtäisi siimanohjainta keskemmälle ja puolan muovisen ruuvin korvaisi jollain toisella.
Muutenhan nuo on aika tunnokkaita vapoja pikkutasurilla.
Wigglerit tms. on ns. paremmin suunniteltu, kun heilutaan pilkkiä, tasuria tms. puolan tappi alhaalla normaalisti, niin ei varmasti tule löysää, kun pilkkivapa käännetän toisinpäin, niin tulee jarru puolalle ja vielä kun puolan ruuvin kireys on oiken asetettu. Myös siiman vetäminen onnistuu ilman puolan ruuvin avaamista ja kun kelataan siimaan takaisin, niin ei hankaa puolan runkoa vasten. Wigglerissä on myö isompi kärkirengas ja siimanohjain, cobrassa on pienet molemmat, tuppaa pakkasella jäätymään helposti.
Viritys:
https://kalastus.com/keskustelu/virityk ... A4ll%C3%A4
Muutenhan nuo on aika tunnokkaita vapoja pikkutasurilla.
Wigglerit tms. on ns. paremmin suunniteltu, kun heilutaan pilkkiä, tasuria tms. puolan tappi alhaalla normaalisti, niin ei varmasti tule löysää, kun pilkkivapa käännetän toisinpäin, niin tulee jarru puolalle ja vielä kun puolan ruuvin kireys on oiken asetettu. Myös siiman vetäminen onnistuu ilman puolan ruuvin avaamista ja kun kelataan siimaan takaisin, niin ei hankaa puolan runkoa vasten. Wigglerissä on myö isompi kärkirengas ja siimanohjain, cobrassa on pienet molemmat, tuppaa pakkasella jäätymään helposti.
Viritys:
https://kalastus.com/keskustelu/virityk ... A4ll%C3%A4
Wanderlei César Da Silva. Raha ei tee onnelliseksi, mutta se rauhoittaa hermoja.
- Sostakovits da Silva
- Ilmo Tampio Lounasheimo
- Viestit: 8464
- Liittynyt: 13:21:01 27.04.2005
- Paikkakunta: Urpoland-Penninpyörittäjien kylä
Re: Vanhat ja uudemmatkin pilkkivavat:
Kari Hirvon nyky-vavoista rupeaa nämä puolan liipaisimen stoppari vanhemmiten luistamaan, tai sitten vaikka ei olisi juurikaan käytetty, niin silti luistaa, voi olla, että tämä liipaisimen stoppari puolaa vasten oleva kuminen pala kovettuu iän myötä ja rupeaa luistamaan. Tein sitten kylpyhuoneen maton palasta tuommosen lisäkappaleen, siveltävää pikaliimaa ja lisäkappale paikalleen. Toisesta tuli siisti ja toinen on vähän sinnepäin, mutta ajaa asiansa. Nyt saa siimasta vetää kunnolla, ennenkuin puola lähtee pyärähtää. Sitten nykyvavoista rupeaa iän myötä tämä säilytyslaatikon kansi aukeamaan itsekseen, sinne puolan liipaisimen alla rullaa sopivan kokoisen O-kumirenkaan, niin pitää kannen hyvin paikallaan, eikä tasuri/pilkki pysyy laatikossa, eikä tartu repun seinämiin. O-kumirengas on helppo sormial rullata paikoilleen ja takaisin. Samaa konstia käytetään esimerkiksi näissä Eepen puisissa perinnevavoissa, joissa on kannellinen säilytyslaatikko.
Wanderlei César Da Silva. Raha ei tee onnelliseksi, mutta se rauhoittaa hermoja.
- Sostakovits da Silva
- Ilmo Tampio Lounasheimo
- Viestit: 8464
- Liittynyt: 13:21:01 27.04.2005
- Paikkakunta: Urpoland-Penninpyörittäjien kylä
Re: Vanhat ja uudemmatkin pilkkivavat:
Duunattu cobra joutui vielä uuteen duunaukseen. Alkuperäinen cobra on muistaakseni 32 cm pitkä. Kärkiosa on katkennut ja lyhentynyt 7 cm, vavan pituus noin 25 cm.Uusi siimanohjain tehty hakaneulaa silmukasta ja pilkin/tasurin pidike samoin. Vavasta katkesi myös tämä "mahonkinen" kaareva osa rungosta (ruskea) muutama vuosi sitten. Katkesi vastarissa kalan kanssa ja katkesi tuosta rungon juuresta. Ensimmäinen kerta kun kävi näin, kalan kanssa. Kerran meni hajalle cobran kärkiosa , kun repäisin väre-repun sivutaskusta, oli jäänyt jumiin ja kärki raksahti poikki. Toisella kertaa meni poikki puolan tappi astuin päälle, joutui duunaamaan uuden puolan tapin ja sama vapa hajosi vielä kärjestä, kun astuin toisen kerran päälle. Kun jäälle jättää noita vapoja lojumaan, niin sattuu vahinkoja.
Tein sitten kokeeksi yhden parin työrukkasesta, punainen nöpelöpimta ja valkea nukka puoli. Puolan tapin läpi ujutin yhden palan runkoa vasten (ilman liimaa) ja siihen mihin puola ottaa kiinni, niin molemmin puolin runkoa työrukkasesta palanen ja siveltävää pikaliimaa (7 gramman tuubi pikaliimaa, jossa on erillinen harja pikaliiman sivelyyn) ja palat kiinni nukkapuoli ylöspäin. Vielä sitten puolan muovisen ruuvin alle, yksi pyöreäpala , punainen nöpelöpinta ruuvia vasten ja valkea nukkapuoli puolaa vasten. Nyt vaikuttaisi jopa, että tuli vähän jopa jarrun tapainen, puolan ruuvia ei tarvitse olla jatkuvasti vääntämässä. Kun ruuvin asettaa sopivaan asentooon, niin testien peusteella siimaa saa puolalta kohtisuoraan vetämällä siimasta jouhevasti pientä voimaa käyttäen. Myös kelaus toimii sopivasti ei hankaa enää puolaa vasten, eikä ruuvi avaudu itsekseen ja sitä saa olla säätämässä. Voi olla, että syynä on, että puolan ruuvi ei ole alkuperäinen, vaan kinetic-pilkkivavasta otettu, alkuperäinen valkea ruuvi on hävinnyt.
Jarrusta tuli jouheva, kun vetää sopivaa voimaa käyttäen 0,18 mm stroft-siimasta. Voisi kokeilla muihinkin alkuperäisiin cobra-vapoihin tätä kikka kolmosta.
Tein sitten kokeeksi yhden parin työrukkasesta, punainen nöpelöpimta ja valkea nukka puoli. Puolan tapin läpi ujutin yhden palan runkoa vasten (ilman liimaa) ja siihen mihin puola ottaa kiinni, niin molemmin puolin runkoa työrukkasesta palanen ja siveltävää pikaliimaa (7 gramman tuubi pikaliimaa, jossa on erillinen harja pikaliiman sivelyyn) ja palat kiinni nukkapuoli ylöspäin. Vielä sitten puolan muovisen ruuvin alle, yksi pyöreäpala , punainen nöpelöpinta ruuvia vasten ja valkea nukkapuoli puolaa vasten. Nyt vaikuttaisi jopa, että tuli vähän jopa jarrun tapainen, puolan ruuvia ei tarvitse olla jatkuvasti vääntämässä. Kun ruuvin asettaa sopivaan asentooon, niin testien peusteella siimaa saa puolalta kohtisuoraan vetämällä siimasta jouhevasti pientä voimaa käyttäen. Myös kelaus toimii sopivasti ei hankaa enää puolaa vasten, eikä ruuvi avaudu itsekseen ja sitä saa olla säätämässä. Voi olla, että syynä on, että puolan ruuvi ei ole alkuperäinen, vaan kinetic-pilkkivavasta otettu, alkuperäinen valkea ruuvi on hävinnyt.
Jarrusta tuli jouheva, kun vetää sopivaa voimaa käyttäen 0,18 mm stroft-siimasta. Voisi kokeilla muihinkin alkuperäisiin cobra-vapoihin tätä kikka kolmosta.
Wanderlei César Da Silva. Raha ei tee onnelliseksi, mutta se rauhoittaa hermoja.
- Sostakovits da Silva
- Ilmo Tampio Lounasheimo
- Viestit: 8464
- Liittynyt: 13:21:01 27.04.2005
- Paikkakunta: Urpoland-Penninpyörittäjien kylä
Re: Vanhat ja uudemmatkin pilkkivavat:
5 kpl Kari hirvon nykyjä duunattuna. Viidestä kappaleesta Kari Hirvon Nyky-vavasta neljässä puolan liipaisem tyyny/puolan jarru oli niin kulunut, piti duunata tiukemmaksi. Yhdessä on kylpymaton palasesta tehty uusi ja kahdessa vavassa tein lisäosan punaisesta työrukkasesta. Toiseen sain tehtyä yhdestä kappaleesta ja käännettyä vielä tyynyä vasten, toisessa nykystä tein kahdesta eri kappaleesta, liimasin yhteen ja liipaisimen tyynyn päälle. Piti tehdä 3 kertaan ja poistaa, kun tuli liian tiukka, vaikka liipai jaainta painoa. Vetelin sitten tuota valkoista nukkapintaa pienellä veitsellä pienemmäksi. Yhteen kappaleeseen pitää vielä duunata liipaisimen tyynyä tiukemmaksi.
Nyt nykyistä tuli vielä soivia pelejä.
Nykyn kehiväli on 42/84 cm. Jos haluaa vielä pienemmän kehivälin, niin tuon puolan tappi on niin iso, että siiman voi heittää sen ja kärkihaarukan ympärille. Näin joskus reilu 10 vuotta sitten Äimäjärvellä yksi tasuroitsija näytti, miten saa välimalin kehivälin. Kehiväliksi tuolla tavalla tulee noin 24 cm/48 cm.
Miinuksena nykyvavoissa on paino, on painavahko. Paino on noin 135 grammaa. Kärkihaarukka on muovia ja saattaa raksahtaa pakkasessa poikki. Takahaarukan kiinnitystappi saattaa kulua. Hyvää on kädensijan säilytyslaatikko, johon saa pilkin tai tasurin piiloon. Kädensijan laatikon kansi kuluu aikojen saatossa niin, että aukeaa itsekseen, sen pystyy eliminoimaan laittamalla sopivan kokoisen vaikka O-kumirenkaan, hiusponnarin tai kuminauhan liipaisimen alle ja on helppo sormilla liuttaa kannen päälle pitämään se paikoillaan, kun kansi tarvitaan avata, niin voi sormilla rullata liipaisimen alle. Kun kannnen reunat ovat terävähköt, niin jotkut pilkkijät ovat kovertaneet kannen ja rungon väliin siiman kulkuaukon ja pyäristäneet aukon reunat. Ohut siima esim. 0,20 mm voi nirhautua kannen reunan ja rungon puristuksessa. Siiman juoksutusaukko on aika pieni joka on rungossa, niin aikojen saatossa siiman juoksutusaukko kuluu monofiilisiimoilla vetäessä ja kelatessa puolalle. Kuitusiimoja tms Nykyn kovamuovirakenteet ei kestä.
Miinuksena on joskus kun tämän Nykyn puolan välykset ovat aika tiukat, jos sinne pääsee sisälle vettä, heitetään sohjoon ja sitten vesi pakastuu, niin puola saattaa jumittaa.
Mutta näitä nykyvapoja näkee vieläkin paljon jäillä, niitä on valmistettu tuhansia. Hyvää on käännettävä takahaarukka, jonka takia mahtuu pilkkirepun sivutaskuun, muotoillusta kädensijasta saa hyvän otteen ja kädensijan sisällä on säiltyslaatikko, jonne saa piiloon isohkon tasapainon tai pilkin.
Viime viikonloppuna eräällä pilkkijällä oli nyky-vapa, arvioin pilkkijän iäksi noin 70 v, tuumasi, että tämä vapa oli jo hänen isällään käytössä 70-luvulla. Joten aika kestäviä vapoja nämä nykyt ovat, tuurilla ja hyvällä käytöllä on vielä vuosikymmenten jälkeen soiva peli.
Muistaakseni viimeinen Nyky-vavan sarja Hirvvolta tuli kaudella 2005-2006, Hirvo itse teki 100 kpl myyntiin ja niitä myytiin edesmenneessä Hämeenlinnan kalastuspisteeessä. Nyky-vapa on aika vaikeatöinen valmistaa ja sen takia niitä Hirvo teki vain 100 kpl sarjan, hinta oli muistaakseni 25 euroa/kpl.
Sitten valmistus taisi mennä jonnekin toiselle ja niitä tuli myyntiin tuon 2006 jälkeen uuden valmistajan toimesta, näin muistelen. Super-nova verkkokaupassa on ollut joksus myynnissä harvinaisempia alkuperäisiä vasenkätisiä Nykyjä myynnissä. Nyky-vapaa ei enää valmisteta, on niin suuritöinen tehdä ja ei taida enää olla tämänkaltaisille tasurivavoille menekkiä, kun hinta menee 25-35 euroon kappale, ennenkuin niitä kannattaa lähtee myyntimielessä tekemään. KH-uistin jatkaa Kari Hirvon perinteitä.
https://holvi.com/shop/KHUistin/
Nyt nykyistä tuli vielä soivia pelejä.
Nykyn kehiväli on 42/84 cm. Jos haluaa vielä pienemmän kehivälin, niin tuon puolan tappi on niin iso, että siiman voi heittää sen ja kärkihaarukan ympärille. Näin joskus reilu 10 vuotta sitten Äimäjärvellä yksi tasuroitsija näytti, miten saa välimalin kehivälin. Kehiväliksi tuolla tavalla tulee noin 24 cm/48 cm.
Miinuksena nykyvavoissa on paino, on painavahko. Paino on noin 135 grammaa. Kärkihaarukka on muovia ja saattaa raksahtaa pakkasessa poikki. Takahaarukan kiinnitystappi saattaa kulua. Hyvää on kädensijan säilytyslaatikko, johon saa pilkin tai tasurin piiloon. Kädensijan laatikon kansi kuluu aikojen saatossa niin, että aukeaa itsekseen, sen pystyy eliminoimaan laittamalla sopivan kokoisen vaikka O-kumirenkaan, hiusponnarin tai kuminauhan liipaisimen alle ja on helppo sormilla liuttaa kannen päälle pitämään se paikoillaan, kun kansi tarvitaan avata, niin voi sormilla rullata liipaisimen alle. Kun kannnen reunat ovat terävähköt, niin jotkut pilkkijät ovat kovertaneet kannen ja rungon väliin siiman kulkuaukon ja pyäristäneet aukon reunat. Ohut siima esim. 0,20 mm voi nirhautua kannen reunan ja rungon puristuksessa. Siiman juoksutusaukko on aika pieni joka on rungossa, niin aikojen saatossa siiman juoksutusaukko kuluu monofiilisiimoilla vetäessä ja kelatessa puolalle. Kuitusiimoja tms Nykyn kovamuovirakenteet ei kestä.
Miinuksena on joskus kun tämän Nykyn puolan välykset ovat aika tiukat, jos sinne pääsee sisälle vettä, heitetään sohjoon ja sitten vesi pakastuu, niin puola saattaa jumittaa.
Mutta näitä nykyvapoja näkee vieläkin paljon jäillä, niitä on valmistettu tuhansia. Hyvää on käännettävä takahaarukka, jonka takia mahtuu pilkkirepun sivutaskuun, muotoillusta kädensijasta saa hyvän otteen ja kädensijan sisällä on säiltyslaatikko, jonne saa piiloon isohkon tasapainon tai pilkin.
Viime viikonloppuna eräällä pilkkijällä oli nyky-vapa, arvioin pilkkijän iäksi noin 70 v, tuumasi, että tämä vapa oli jo hänen isällään käytössä 70-luvulla. Joten aika kestäviä vapoja nämä nykyt ovat, tuurilla ja hyvällä käytöllä on vielä vuosikymmenten jälkeen soiva peli.
Muistaakseni viimeinen Nyky-vavan sarja Hirvvolta tuli kaudella 2005-2006, Hirvo itse teki 100 kpl myyntiin ja niitä myytiin edesmenneessä Hämeenlinnan kalastuspisteeessä. Nyky-vapa on aika vaikeatöinen valmistaa ja sen takia niitä Hirvo teki vain 100 kpl sarjan, hinta oli muistaakseni 25 euroa/kpl.
Sitten valmistus taisi mennä jonnekin toiselle ja niitä tuli myyntiin tuon 2006 jälkeen uuden valmistajan toimesta, näin muistelen. Super-nova verkkokaupassa on ollut joksus myynnissä harvinaisempia alkuperäisiä vasenkätisiä Nykyjä myynnissä. Nyky-vapaa ei enää valmisteta, on niin suuritöinen tehdä ja ei taida enää olla tämänkaltaisille tasurivavoille menekkiä, kun hinta menee 25-35 euroon kappale, ennenkuin niitä kannattaa lähtee myyntimielessä tekemään. KH-uistin jatkaa Kari Hirvon perinteitä.
https://holvi.com/shop/KHUistin/
Wanderlei César Da Silva. Raha ei tee onnelliseksi, mutta se rauhoittaa hermoja.
- Sostakovits da Silva
- Ilmo Tampio Lounasheimo
- Viestit: 8464
- Liittynyt: 13:21:01 27.04.2005
- Paikkakunta: Urpoland-Penninpyörittäjien kylä
Re: Vanhat ja uudemmatkin pilkkivavat:
Nyt on Nykyt duunattu. Kahdessa nykyssä oli puolaa kammesta pyärittäessä niin kaamea kitinä, otin sitten nuo puolan liipaisimen tyynyt uudestaan, yhteen nykyyn tein monta kertaa tyynyn uudestaan, työrukkasen palasesta, ja perkele koko ajan ottaa kiinni. Olin tehnyt puolan liipaisimen tyynnyn lisäkappaleen 3 kertaan irroittanut edelliset hedelmäveitsellä ja liimannut uudestaan, niin sitten vasta tajusin, että kitinä johtuu kammesta. Olihan tuossa sitäkin, lisäpala oli liian iso pariin otteeseen ja puola ei pyörinyt kunnolla. Rupesin ihmettelee, kun lisäkappaletta ohennetaan ja kitinä vaan jatkuu, kolmeen kertaa vetäisin uudestaan.
Hain kellarista TF2 voiteluainetta ja kitinä loppui kerrasta. Miltei 50 vuotta vanha nyky lopetti kitinän, kun suihkautti pari suihkausta voiteluainetta. Suihkauttelin jokaisen nykyn kammen ruuviin ja osiin tuota voiteluainetta, niin kaikkiin tuli jouhevampi kelaus ja muutamassa oli sitä korville käyvää kitinää, niin loppui kerrasta.
Tulipahan duunattua pari tuntia hukkaan. Aika yksinkertainen konsti voiteluaineen käyttö. Nykyssä on tämä siiman juoksutusaukko aika pieni, välillä pujottaminen alkaa olla houdini hommaa, vaikka on lasit päässä. Led-lamppu otsalamppu on hyvä apuväline, jos tarvitsee valoa katsoa puolan sisälle, pujotushommaa ja muuta tarkempaa työskentelyä tms.
Nyt nykyjen liipaisimen tyyny liimattuine lisäkappaleineen ottaa hyvin kiinni ja puolat ei anna heti löysää siimasta vähän nykästen, Vanha nyky, niin siinä on puolan liipaisimen tyyny/jarruttaja on vielä loistavassa kunnossa. Kädensijassa on tarra, Erämies Tampere,oliskohan jostain 70-luvun puolesta välistä. Jos jotan pikaliimaa jatkossa käytän, niin käytän locktiten pikaliima pienellä siveltimellä varustettua mallia, sivellin on kätevä.
Hain kellarista TF2 voiteluainetta ja kitinä loppui kerrasta. Miltei 50 vuotta vanha nyky lopetti kitinän, kun suihkautti pari suihkausta voiteluainetta. Suihkauttelin jokaisen nykyn kammen ruuviin ja osiin tuota voiteluainetta, niin kaikkiin tuli jouhevampi kelaus ja muutamassa oli sitä korville käyvää kitinää, niin loppui kerrasta.
Tulipahan duunattua pari tuntia hukkaan. Aika yksinkertainen konsti voiteluaineen käyttö. Nykyssä on tämä siiman juoksutusaukko aika pieni, välillä pujottaminen alkaa olla houdini hommaa, vaikka on lasit päässä. Led-lamppu otsalamppu on hyvä apuväline, jos tarvitsee valoa katsoa puolan sisälle, pujotushommaa ja muuta tarkempaa työskentelyä tms.
Nyt nykyjen liipaisimen tyyny liimattuine lisäkappaleineen ottaa hyvin kiinni ja puolat ei anna heti löysää siimasta vähän nykästen, Vanha nyky, niin siinä on puolan liipaisimen tyyny/jarruttaja on vielä loistavassa kunnossa. Kädensijassa on tarra, Erämies Tampere,oliskohan jostain 70-luvun puolesta välistä. Jos jotan pikaliimaa jatkossa käytän, niin käytän locktiten pikaliima pienellä siveltimellä varustettua mallia, sivellin on kätevä.
Wanderlei César Da Silva. Raha ei tee onnelliseksi, mutta se rauhoittaa hermoja.
- Sostakovits da Silva
- Ilmo Tampio Lounasheimo
- Viestit: 8464
- Liittynyt: 13:21:01 27.04.2005
- Paikkakunta: Urpoland-Penninpyörittäjien kylä
Re: Vanhat ja uudemmatkin pilkkivavat:
Katkesi toisestakin muovisesta teho-pilkki/tasurointivavasta vavasta kärki. 5 min suunnittelun jälkeen, topsupuikosta uusi kärki, katkaisin suurinpiirtein sopivaan mittaan, kiinni pikaliimalla, päälle 2 cm pala 8 mm paksua liimalla varustettua kutistesukkaa ja lämmitys, päälle toinen noin 5 cm kutistesukkapala, joka menee allaolevan kutistesukan päälle ja ja peittää topsupuikon kokonaisuudessaan.
Toiseen kärkihaarukkaan tuli joustoa, jos sattuu päälle astumaan, niin antaa enemmän anteeksi, kuin alkuperäinen kärkihaarukan viiksi.Jos naksahtaa toinen kärkihaarukka joskus, niin korjaan samalla lailla. Yllättävän tukeva tuli uudesta "kärkiviiksestä".
Toiseen kärkihaarukkaan tuli joustoa, jos sattuu päälle astumaan, niin antaa enemmän anteeksi, kuin alkuperäinen kärkihaarukan viiksi.Jos naksahtaa toinen kärkihaarukka joskus, niin korjaan samalla lailla. Yllättävän tukeva tuli uudesta "kärkiviiksestä".
Wanderlei César Da Silva. Raha ei tee onnelliseksi, mutta se rauhoittaa hermoja.
Re: Vanhat ja uudemmatkin pilkkivavat:
tuossa punaisessa hyvänoloinen tuo lisäkoukku juuressa (ei karkaa siimat tuulessa..)
teinpä oikein pilkkikauden avauksen..
iltapäiväkierros lammella.
en jääny iltasyönnille, ihan valosan aikaan pois.
sieltätäältä yksittäisiä appuroita.
perus "onkiahvenia" ja joku pikkutirpiäinen.
isommista ei havaintoa. eikä haukirohmasuja.
värikoukku kiinosti. ei kunnon otteja pilkkiin.
sinällään positiivista että edes jotain syöntiä.
täällä helppo vetästä muutaman tunnin pilkkireissu ilman tärppiä.. (joskus pitempikin)
vapana Delfin värissä: sininen/sininen.
tämmösen olemassaolo ollut tiedossa, mutta kesällä vasta sain hoimmattua.
ollu parivuotta haussa..
öö.. fontti harva D E L F I N
kiinteät pyöritysnupit.
matala puolanvapautusliipaisin.
ei tietoa onko samaa värivariaatiota olemassa muovikädensijalla, samassa koossa ?
pienempi koko sininen/sininen on tehty. muovikädensijalla.
mutta.. onko pienempää kokoa olemassa korkkikädensijalla ?
lisäys:
pilkinnät luomuna.
ei "E" douppingia harrastettu.
(E = elektronikka,,)
lisäyksen lisäys..
jos pilkintää harrastettu "puhtaana"
kalamatka meni sitten E:nä.. (vika kuva)
ja on oma ahvenpilkkienkka, määrässä. täysin E tulos.
olisi vaikea ajatella etttä vastaavan tilanteen saavuttanu luomuna.
ja kaverin petaama tilanne. mä olin vaan mukana..
tämä ahvenryminämuistelu vuostuhannen ihan alusta tai tasatuhat.
päivä helppo muistaa kun oli joulu (24 päivä) tämäkin osaltaan mahdollisti tilanteen.
mutta niinhän se taitaa olla että, kun aika päätyyn mennään, täytyy monen asian osua kohdilleen.
E testin positiivisen tuloksen aiheutti: kaiku (syksyllä) + GPS (pilkkitilanteessa)
pitäiskö kohta olla joku E välineiden vintageosio..?
itselläkin jossain GPS muistaakseni Lowranse. jostain ysärin alusta (1992-3)
kaikkine paketteineen . ohjeineen.
ostettu jälkikäteen kirppikseltä tällä vuosituhannella. silloin jo vanhaa tekniikkaa..
en ole käyttäny..
teinpä oikein pilkkikauden avauksen..
iltapäiväkierros lammella.
en jääny iltasyönnille, ihan valosan aikaan pois.
sieltätäältä yksittäisiä appuroita.
perus "onkiahvenia" ja joku pikkutirpiäinen.
isommista ei havaintoa. eikä haukirohmasuja.
värikoukku kiinosti. ei kunnon otteja pilkkiin.
sinällään positiivista että edes jotain syöntiä.
täällä helppo vetästä muutaman tunnin pilkkireissu ilman tärppiä.. (joskus pitempikin)
vapana Delfin värissä: sininen/sininen.
tämmösen olemassaolo ollut tiedossa, mutta kesällä vasta sain hoimmattua.
ollu parivuotta haussa..
öö.. fontti harva D E L F I N
kiinteät pyöritysnupit.
matala puolanvapautusliipaisin.
ei tietoa onko samaa värivariaatiota olemassa muovikädensijalla, samassa koossa ?
pienempi koko sininen/sininen on tehty. muovikädensijalla.
mutta.. onko pienempää kokoa olemassa korkkikädensijalla ?
lisäys:
pilkinnät luomuna.
ei "E" douppingia harrastettu.
(E = elektronikka,,)
lisäyksen lisäys..
jos pilkintää harrastettu "puhtaana"
kalamatka meni sitten E:nä.. (vika kuva)
ja on oma ahvenpilkkienkka, määrässä. täysin E tulos.
olisi vaikea ajatella etttä vastaavan tilanteen saavuttanu luomuna.
ja kaverin petaama tilanne. mä olin vaan mukana..
tämä ahvenryminämuistelu vuostuhannen ihan alusta tai tasatuhat.
päivä helppo muistaa kun oli joulu (24 päivä) tämäkin osaltaan mahdollisti tilanteen.
mutta niinhän se taitaa olla että, kun aika päätyyn mennään, täytyy monen asian osua kohdilleen.
E testin positiivisen tuloksen aiheutti: kaiku (syksyllä) + GPS (pilkkitilanteessa)
pitäiskö kohta olla joku E välineiden vintageosio..?
itselläkin jossain GPS muistaakseni Lowranse. jostain ysärin alusta (1992-3)
kaikkine paketteineen . ohjeineen.
ostettu jälkikäteen kirppikseltä tällä vuosituhannella. silloin jo vanhaa tekniikkaa..
en ole käyttäny..