KALAMIES.COM

pikkupuolaisten "50" delfinien eroja:

vanha "50" runko, johon koitin laittaa uuden puolan, oli 2 keltasta irtopuolaa. kumpikaan ei sopinu..
puolissa liian pieni reikä.

mustasta "50" löyty sopiva. siinähän läpinäkyvä kelta-vihreä väritys.

näemmä puolan "kinnitystapeissa" paksuuseroja. eli kaikki "50" puolat/rungot ei ainakaan sellaisenaan sovi ristiin.

kaikki kokeilemani peräisin 80 luvulta ( tai 90 luvun alku. ehkä..)

pienipuolainen delfini jäällä. kuvat eiliseltä.

pikkudelfin "50" perinteisessä värissä. vanha versio (kait) kun siimanohjaimessa ei metallia.

lyhyt kahva: morrivapanahan ok. mutta muuten en oikein tykkää. no menettelee jos vapaa käsittelee paljain käsi, tai kynsikkäillä.

pilkkinä kokeilin mm. fig;in kevyttä alumiinista josta oli juttua aiemmin: edellisestä kokeilusta n.+15v silloin en tykänny. ei oikein saanu mitään tuntumaa. nyt oli ihan ok. seesteiset olosuhteet ja vettä 1 - 3 m. ahvenetkin tykkäs.. no ei ollu mikään taikasana aika nihkeällä syönnillä, mutta toimiva. ehkä värikoukku vähän etäämmälle pilkistä (nyt oli lähellä)

talvikin saa jatkoaikaa kun yöpakkaset palasi. (ja jatkuvat vesisateet loppu, toistaiseks..)

kuvat eiliseltä.

Tuli hankittua tämmöisiä hokki-tasapainovapoja. Ajattelin jos joskus kokeilisi tasurivapana. Painoa 44 grammaa, on kokomuovista. Malli lienee tuli markkinoille 70/80-luvulla. Muistelen kaverin käyttäneen tälläistä 80-luvulla puntariheiluttelussa, kohdekalana ahven ja hauki.
Vavassa teksti Hokki-tasapaino balance, made in Finland.
Tappien väliin tulee siimapakka, mites noiden tappien asento, oikealle vai vasemmalle sojottaen. Itse pähkäiin, että tapit vasemmalle, jos oikean käden puolelle, niin siimapakka on pitävän käden eli oikean tiellä. Oikea käsin pitää vapaa ja vasemmalla kehitään siima välikerroksia onkien, vedetään tappien ja kärjen väliin, niin kehiväliksi tulee noin 35 cm. Siimapakan tapit estävät siimaa pois liukumasta ja kärjessä oleva väkänen siimaa pomppaamasta kärjestä.

Onko kalamies.comilaisilla kokemuksia näistä hokeista pilkkihommissa?

Joskus tuli tuollaistakin kokeiltua. Siimapakka ei osu käteen kun on etäällä vavasta. Eli vavasta pidetään kiinni noiden "tappien" alta kun pilkitään. Ja kehiminen rystykahdeksikkoa. Ei vaan sopinut pitkänä mihinkään pakkeihin.

OK. Pitää joskus testata noita, miltä tuntuu käytössä. Koko pituus on noin 40 cm. Eipä nuo vavat paljon maksanut 2 kpl 2,70 €. Jos ei tule käyttöön niin menkööt Vaikka "nostalgia"-osastoon.

DELFIN pilkkivapa

tuttuakin tutumpi vanha väri: kelta-sininen.
malli nykyinen, kaupoista löytyvä: uritettu, kokomuovi kädensija.

mutta yhdistelmä: vanha väri / uusi malli..

milloin tehty ?

ehkä ensimmäiset nykymalliset tehtiin vanhalla värillä ?

en löytänyt mistään kuvaa sinisestä uritetulla kahvalla.

milloinkohan sileä vaihtui uritettuun. 90 luvun alku ? ( vai jo vähän aiemmin)

kääntäen, olisko mahdollista versio: sileäkahvanen, musta - keltanen.. siis koossa "70" ?

yleensä uritetut "70" koko: musta - keltaisia, siis nämä mitä nykyisin myydään

olen vavan keltaisen päätytupin poistanut (tallessa)

(kuva: salamaräpsy tänään auringonlaskun aikaan, melkein pimeässä)

eilen haukipilkillä.

puukädensijallinen, nimetön vapa.
kela: victory C 3
pilkkinä: Muukkonen (kait)

vähän raskaampia tärppejä odottelin.
mutta ei kun ei..

löytyi samanlaisella merkinnällä oleva delfin kuin hapankaalin erikoinen keltainen:

sivu viimetalven juttuihin: http://www.kalamies.com/kalastus-keskus ... ?start=150

tässäkin kirjoituksen sivut tasan:

DELFIN
made in finland

myöskin uusi puolan väri:

valkoinen, tai hieman sinertävän harmaata sävyä.

kuvat tältä päivältä.
iltapäivä jäällä.


hauet "häiriköi" ahvenpilkintää.
no oli haukivalmiuskin (peruke)
ahvenet olikin kokolailla kateissa. 1 kpl..
yksi tuntematon irtosi. vaikutelma jäi isosta ahvenesta. mutta voi olla että olikin hauki..
(raskas rauhallinen otti, juuri kun kaivelin pastilleja taskusta. irtos jäänreunaan..)


( tänä vuonna jäillä erikoisen paljon kuolleita hämähäkkejä. 2 eri paikassa erityisen paljon hmm.. kävellessä helposti kymmeniä näkösällä. johtuneeko vain olosuhteista, että ne tänä vuonna erottaa. myöhäinen jääntulo, tai jotain. joissakin paikoissa ei näitä ollenkaan. tämäkin kuva eri reissulta. tämän päivän kohteessa ei näitä ole näkynyt.)

tänään iltapäivällä pilkillä.

2 h + pyöräilyä lumipöpperössä ja 3 h pilkintää..

kuvassa ainut kalatapahtuma..
otti iltahämärässä.
no ennakko odotukset olikin ettei suurempaa tärppihässäkkää.
vaikka aina voi toivoa..

klassinen sini / keltainen DELFIN

vanhempi versio: missä ei liikkuvia kelausnuppeja.
milloin tuli pyörivät nupit ?


vertailua vanhempien puolanuppiversioiden välillä.

tuossa "valkopuolaisessa" missä vanha ? kirjoitusasu, on eri muotoinen runko.
vaikutelma on että aivan ensimmäiset delfinit tehtiin kokonaan eri muotilla?
milloin uusi versio?
tapahtui jo 70 luvulla ?
ehkä eka versio oli vain hyvin lyhyen aikaa ?
miksi muutettiin muottia ?

paljon kysymysmerkkejä..

ja.. minä vuonna delfinien ruuvikannan malli vaihtui ? ( 80 luku. alkupuoli.. ?)
kuvan pilkkiongissa ei siimanohjaimessa metallia. milloin ilmesty ?

DELFINeissä olisi paljon setvimistä..

ABUn myymissä DELFINeissä ei ollut vielä pyöriviä nuppeja.
luettelokuvatkaan ei ihan 100 % varmoja. kun välillä käytetään vanhoja kuvia.
mutta jotenkin vahva oletus ettei ABUlla pyörivillä nupeilla.
malli tässä kokomuovikahvalla.

Kesti pitkään tajuta, että tämä on pilkkivapa. Takatappi nimittäin puuttui, ja vapaosa oli noin 6 milliä paksu terästanko. Onneksi tekijän nimi oli pilkkilooran kannessa, ja Kari Hirvo ystävällisesti tunnusti olevansa tekijä.

Tunnistaako kukaan tuota ylempää vapaa? Ei stanssausta tekijästä, vanha on.

tytri kirjoitti:Tunnistaako kukaan tuota ylempää vapaa? Ei stanssausta tekijästä, vanha on.

Nyt täytyy tunnustaa, että ensimmäisenä tuli mieleen kotikutoinen vapa. Virppavavan takakahva johon istutettu pillkikela.

-jouni

Olipas kahirissa ovelassa paikassa nimi, mulla tosin tarra mutta kuitenkin. Pähkinykkin että kenen tekele mahtaa olla. Mun on ihan puhtaasti haarukkavapa.

tänään parin tunnin pikanen käynti lammella:

kalasääski, harmaa / musta versio.

raitapaitoja yrittelin.
2 pikkuhaukea.
ei yhtään ahventa.
mutta:
unohduin vielä iltahämärän jälkeen jäälle pilkkimään, oikeastaan jo pimeässä.
tuli ensimmäisiä varsinaisia tärppejä (haukirohmasujen sijaan)
varovaisia tökkäsyjä ja nosteluja sisältävä reikä löyty.
sitten ilmesty RASKAS paino (ei iskua)
puolimetriä nousi, ja irti..
missasin ison ahvenen.
tai oli hauki.
tärpittelystä ja elkeistä vaikkaan ahventa.
mutta sitähän ei koskaan saa tietää..
(oli kuin uusinta aiemmasta delfin + "haukihäiriköt" reissusta. eri paikka kylläkin)

vapaposeeraus:
pientä matkatressiä aiheutti eturengas. halkesi päälirengas sivulta vaaksan matkalta, ja sisäkumi tursusi ulos..
onneksi oli teippiä, ja matka jatku..
mutta vain muoviteippiä joka ei kovin kestävää. teippi kulu, joutui lisäilemään ja rulla hupeni..
lähellä oli ettei mennyt talutteluks. pääsi vetäytymään kalasta kuitenkin ajamalla.
olen pitäny erkkarullaa vakiovarusteena. aina johonkin tarttee. taas tuli muistutus tarpeesta. no oli vain sähköteippiä tällä kertaa.

sivutiet muhkuraista, vetistä peilijäätä..

tänään iltapäivästä uusinta lammelle ( sama mikä tuosta ylempänä)
availin omia vanhoja reikiä.
yksi kalatapahtuma = hauki, otti "iltahämärässä"

vapana: ABU
mallista ei tarkemmin tietoa. omista kuvastoista ei löydy. ehkä noin 60 luvun puoliväli ( tai 50 luku) ?
pelkkää parhautta: kevyt, jäykkä kärki, löytyy kuitenkin hieman joustoa. kädensija sopii omaan vapaotteeseen hyvin.

kela: tuntematon, jossain kuvastossa muistaakseni esitelty. en kuitenkaan löytänyt pienellä etsinnällä. ehkä 60 lukua (vai 70, ei kai 50 luku..) ?

+ : kevyt, sopiva jarru (= tiukka) mutta kriisissä antaa kuitenkin siimaa. tosin ei testattu oikein tositoimissa..

- : onnettoman hidas kelailla siimaa. ja siimaa pitää kireällä kelailla, muuten löysä siima lipsahtaa heti akselin ympärille kelautumaan. ja paljain käsin pitää kelailut tehdä.
jos näiden kanssa pärjää, ja hyväksyy: ihan hyvä kela.

yksinkertainen, hyvin ideoitu systeemi.

(pyöräily: varovaista.. eilen otin kunnon lipat (joelle menossa) täysi sukellus.. eturengas lähti alta. ei kerinny tekemään mitään. yhtäkkiä oli vain maankamaralla ja fillari jossain takana. lähtötunnelmissa vielä kaupunkialueella. ja eikös ollu katsojiakin: joku läskipyörähahmo (a la "peltsi") kireä urheiluasu, kypärä ja kaikki. kyseli miten kävi (ihan asiallisesti) mutta/ja jatkoi eikö ole nastarenkaita. ei ollu.. mä luikin äkkiä matkoihini (kun muutama sana oli vaihdettu)

mutta tavallaan oli suojavarusteet mullakin: ruotsin kodinturvajoukkojen paksut housut. missä polvissa tuplakangas. n 60 luvulta. ja kädessä pilkkirukkaset. kummatkin sai osumaa maankamarasta. mulle ei oikein mitään. naarmuilla selvis. eikä mitään varustetappioita. kop! kop!)

Iskin näihin vanhoihin hokki tasapaino vapoihin, reiliu 20 metriä 0,22 mm fluori unylia ja kirkasta 0,20 mm gamma monofiiliä. Siimat laitoin kuvan tavalla ja omasta mielestä toimii hyvin. Hyvän tuntuman saa tasapainoon. P
Toiselle vavalla kävi ohraisesti, kun reppujakkara oli tipahtanut reilusta 1,50 metristä ylähylllyltä lattialle, niin huonostihan siinä ohuelle muoviviikselle, onkiihan tuolla vieläkin "puolikuntoisena".
Päällystin jesarilla vavat olisi vähän pehmeämpää kädelle ja saa väkäsettömän tasurin kiinni päätykoukustaan jesariin. Väkäsellistä ei toinna laittaa, menee muuten aika tiukkaan kiinni.

Kokeilitko, onko muovi hitsattavissa, eli lämpöä molempiin pintoihin ja painat tiukasti kiinni?

Löysin mielestäni mainiota tavaraa askartelutarvikkeita myyvästä liikkeestä...
Ohutta aitoa korkkia teippinä. Ja liimakin tuntuu tosi pitävältä.

DC kirjoitti:Kokeilitko, onko muovi hitsattavissa, eli lämpöä molempiin pintoihin ja painat tiukasti kiinni?

Voishan tuota kokeilla, jos löytäs koko osan
Minne lie kimmonnut, voihan muoviosa tulla vastaan siivouksessa.

Pari topsypuikkoa päällekkäin vavan molemmin puolin, kiinni power epoksilla, painettu liimauksen loppuvaiheessa yhteen. Pyöritetty valkeata 8 unisidontalankaa kiinnityksen varmistamiseksi ja tuommonen huomiokärjen pätkä onkikohosta, kiinni samoin sidontalangalla, lankaa päällystetty powerepoksilla. Sostakovitsin "muovihitsaus". Jos löydän jostain kutistesukkaa, niin peitän sillä korjaukset.

Silikoniletkua paksunnoksen päälle ja kutistesukkaa kärkeen.

Silvan vapa on taas kuin uusi, hienoa soveltamista, kertakaikkiaan.

DC kirjoitti:Löysin mielestäni mainiota tavaraa askartelutarvikkeita myyvästä liikkeestä...
Ohutta aitoa korkkia teippinä. Ja liimakin tuntuu tosi pitävältä.

Mikä liike, missä? Itse olen repinyt korkkimatosta kappaleita:

Sostakovits da Silva kirjoitti:Pari topsypuikkoa päällekkäin vavan molemmin puolin, kiinni power epoksilla, painettu liimauksen loppuvaiheessa yhteen. Pyöritetty valkeata 8 unisidontalankaa kiinnityksen varmistamiseksi ja tuommonen huomiokärjen pätkä onkikohosta, kiinni samoin sidontalangalla, lankaa päällystetty powerepoksilla. Sostakovitsin "muovihitsaus". Jos löydän jostain kutistesukkaa, niin peitän sillä korjaukset.

hyvin askarreltu uusi haara..
itsekin vähän vastaavia viritelly: "jatkopalat" ettei tuulessa siima karkaa haarasta.
tehdastekoisia pidemmät.
tosin tuossa hokissa kätevän idea: lisäviiksi.
tuossa pysyy siima ?

itselläkin ollu sama vapa 80 luvulla. muistaakseni suklaanruskea, että tehty ainakin 2 eri väriä ?
missä lienee nyt..?

----

tänään pilkillä.

pilkkionki:
puu kädensija. metallinen kelakiinike. lasikuitukärki, umpijäykkä.
tässä mallissa ei sormikoukkua (ei ole ollutkaan)
nimetön. ehkä ruotsalainen. jossa tälläiset ollu suosiossa.
n. 50 luku, ehkä. tosin koko 60 luvun kuvastoissa esiintyy vastaavia.
40 luku ja aiemmin ?

kela: ranskalainen "peerless" keskimmäinen koko.
kelaa tehty (tehdään ?) 3 eri kokoa. voi olla että enempikin kokoja ?
väreinä ainakin sininen, vihreä, punainen.
jarrun saa (tarpeeksi) tiukalle. tosin jos enempi kelailee jarru tarvitsee löysätä välillä.
eli jarruteho sama sisään kelaillessa.

päivän ainut ahven..
päivän viimeistä reikärivistöä kävin läpi.
melkein pelästyi kun tärppäs..
niin vähissä ollu tapahtumat.
ehkä kaikkienaikojen huonoin pilkkikausi meneillään:
ainakin jos tasapainolla tähtäilee isompiin.
ei isompaa, eikä pienempää..
ei kertakaikkiaan mitään.. puhtaat "nollareissut" tullut tutuksi, oikeastaan ihan rutiinia.