Tuntsan pirra

Alueen säännöt
Täällä keskustellaan kaikesta wanhasta kalastukseen liittyvästä. Wanhat uistimet, välineet ja kaiken maailman tunnistuskysymykset.
Kalamies.com foorumin yleissäännöt
Avatar
Wallu
Hymyilevä Haukiguru
Viestit: 1570
Liittynyt: 16:39:51 22.04.2005
Paikkakunta: Nordsjö

Tuntsan pirra

Viesti Kirjoittaja Wallu » 18:12:10 04.10.2006

Kuka on tämän vieheen kehittäjä, itselläni on jotain epäilyjä (arvailuja) mutta ei välttämättä samoja mitä yleisesti on kerrottu.

Mitä mieltä palstalaiset ovat kuka kehitti enm. vieheen.
Ei ikinä nii huanosti mene ettei jotenki menis.

Avatar
hopeatukka
Saitanivan sieni-insinööri
Viestit: 3755
Liittynyt: 06:22:11 30.03.2006
Paikkakunta: Kuusamo

Viesti Kirjoittaja hopeatukka » 12:26:16 11.05.2007

Nostetaanpa tämä esille. Olisko kenelläkään kuvia laittaa noista variaatioista? Jossakin kirjassa tais olla tuosta juttua ja kuviakin, en vaan muista missä. Kariniemi, Wallenius?
Tuli vaan mieleen kun kattelin tuota huopana flytä. :wink:
Juokse villi lapsi!

Avatar
kalakiisseli
Viestit: 566
Liittynyt: 22:53:58 22.04.2005
Paikkakunta: K-3:sen sisäpuolinen pesimisalue

Viesti Kirjoittaja kalakiisseli » 17:57:17 11.05.2007

Sallan omat pojat 1900-luvun alussa , Ossian Hautala ja Apieli Klementti.

-k-

Avatar
Jäpäkyörä
Vanhempi savolainen hauen pamputtaja
Viestit: 7118
Liittynyt: 16:06:19 22.04.2005
Paikkakunta: Pieksämäki

Viesti Kirjoittaja Jäpäkyörä » 19:36:50 11.05.2007

Jos oikein muistan, niin Wallenius puhui Tuntsan pirrasta, ja Kariniemi Kuukkeli-pirrasta. Varmaan jotain sukua toisilleen nuo vieheet, mutta eri tekijät.
On sev verta töitä, että haju housussa pyssyy.
Kielj-kiärylöitä/Unto Eskelinen

Avatar
taemen
rekeeneekeri
Viestit: 1961
Liittynyt: 17:27:24 20.03.2006
Paikkakunta: Kuopio/Stadi

Viesti Kirjoittaja taemen » 19:54:11 11.05.2007

Kyseinen perhohan esiintyy wanhat suomalaiset lohiperhot -kirjassa.
En muista, kuka oli kehittelijäksi merkitty, mutta Walleniusta epäilen.
Niinkö?

Avatar
Fuso
Neljänneks paras tietosuojavaltuutettu
Viestit: 4137
Liittynyt: 09:19:43 16.11.2005
Paikkakunta: Sammatti,Paikkarin torppa

Viesti Kirjoittaja Fuso » 20:30:34 11.05.2007

Tässä muutama lainaus Lauri Syrjäsen ja Pertti Kanervan kirjasta vuodelta 1993:Wanhat Suomalaiset Lohiperhot.

"Putkiperhojen historia on varsin lyhyt.Sekä Suomessa,että ulkomailla.Jonkinlaiseksi putkiperhon esi-isäksi voidaan nimittää Tuntsan Pirraa.Sen mallina lienee olleet englantilaiset propelliperhot ja vieheet,joita näkyi vuosisadan alkupuolen kalastusvälinekuvastoissa."

"Tuntsan Pirra on vanha lohiviehe,jolla on pyydetty lohia ennen sotia Sallan pitäjän tarunhohtoisesta Tuntsajoesta,jonka rannalla oli Alakurtti niminen kylä.Tuntsan Pirra on Kurtissa eläneen tinurin,Aapeli Klemetin keksintö.Siivet Klemetin pirrassa oli sidottu kahdesta kuukkelin pyrstösulasta markkeeraamaan sudenkorentoa,joka on siivet supussa.Muuten perhon rakenne on sama."

"Piralle on muitakin mainittu isäksi.Eräs näistä on Hautala niminen mies,jonka mallin mukaan kuvattu perho on tehty.Hautalan runkovärit kalastaviksi osoittautuneissa pirroissa olivat:Mar Lodge,Kummeli,Kalkkisten Vaalea (kuvassa) ja Silver Grey.Pirra on kevyt ja sitä vedettiin pinnassa.Se oli suurien lohien pyytö.Pirroja käytettiin kolmea kokoa,joista malliperho on keskikokoinen."

Kirjan kuvassa olevan ole Tuntsan Pirran rasepti,johon kirjoituksessa viitataan:

Sidos: Esko Lehmola
Varsi: n. 0,5 mm pianolankaa,pituus 70 mm
Koukku: No:4 kolmihaara
Koukkuun sidotaan tuuhea tupsu punaista villalankaa
Kierre: Soikea hopea
Runko: Takaosa 1/2 osa vaaleankeltainen villa,etuosa 1/2 osa vihreä
villa
Siipi: Kaksi viininpunaista häkilähöyhentä lappeellaan,neljä ruskeata
häkilähöyhentä selät vastakkain,sivuilla keltaiset ja vihreät
häkilähöyhenet
Pää: Musta,edessä punainen helmi ja messinkinen potkuri,jonka
etupuolelle on maalattu punaiset täplät
"Sentti nenässä, tuuma mulkussa ja jalka vavassa näkyy ja tuntuu".
Veikko Heiskasen lempilauseesta Arvi Mustosen vääntämä tunnuslause Neidenin siltamontulta.

Avatar
kalakiisseli
Viestit: 566
Liittynyt: 22:53:58 22.04.2005
Paikkakunta: K-3:sen sisäpuolinen pesimisalue

Viesti Kirjoittaja kalakiisseli » 21:01:44 11.05.2007

Ensin korjaus Fuson tekstiin..
APIELI ei AAPELI.
:wink:

Lunttia->suom.uistimet


"Nimeltä Tuntsan Pirra oli tuttu monille,mutta käyttäneet sitä olivat harvat. Se oli Ossian HAutalan keksimä ja kehittämä v.1916 paikkeilla.
Vaatimattoman näköinen Pirra jäljennös lentävästä sudenkorennosta. Sen
sulkapeitteenä oli käytetty kuukkelin pyrstösulkia-onnenlinnun sulkia......jne."

"Toiseksi keksijäksi mainitaan Apieli Klementti, josta kerrotaan että hän oli taitava tinuri, mutta ennenkaikkea kova kalamies. Apieli Klementti oli muuttanut veljensä kanssa Kurtin kylään joskus vuosisadan alkupuolella ja elitti itsensä pääasiassa metsästellen ja kalastellen....plaplapla....

....Koska tämä tapahtui noinkin varhain,voi olla hyvinkin että Pirra on Klementin keksintö".

(M&K Vuodelta -40 (Kuukausi?) on Apieli Klementistä A.E Järvisen kirjoittama juttu...)

..Asiaa en voi tarkistaa sen kummemmin ko. lehden osalta, koska omat läpyskät alkavat vasta vuodesta -51

-kiisseli-

Avatar
Fuso
Neljänneks paras tietosuojavaltuutettu
Viestit: 4137
Liittynyt: 09:19:43 16.11.2005
Paikkakunta: Sammatti,Paikkarin torppa

Viesti Kirjoittaja Fuso » 21:30:00 11.05.2007

[quote="kalakiisseli"]Ensin korjaus Fuson tekstiin..
APIELI ei AAPELI.
:wink:

Lunttia->suom.uistimet


Teksti ei ole minun,vaan se on suora lainaus kirjasta Wanhat Suomalaiset Lohiperhot,jossa nimi on kirjoitettu: "Aapeli".

:wink:
"Sentti nenässä, tuuma mulkussa ja jalka vavassa näkyy ja tuntuu".
Veikko Heiskasen lempilauseesta Arvi Mustosen vääntämä tunnuslause Neidenin siltamontulta.

Avatar
kalakiisseli
Viestit: 566
Liittynyt: 22:53:58 22.04.2005
Paikkakunta: K-3:sen sisäpuolinen pesimisalue

Viesti Kirjoittaja kalakiisseli » 21:33:40 11.05.2007

Tuossapa kuvia Fuson mainitsemista Perhomalleista..(ilman propelia ja helmeä)

Pervomiehet osaanevat? kertoa tälläiselle kone-onkimiehelle, että mistä johtuu moiset erot....
...Toisaalta alkuperäisten materiaalien saatavuus voi olla niin ja näin, mutta noinkin räikeät erot....Eikö reseptejä seuratakkaan "orjallisesti?"


...Kuvat kaivettu samasta kirjasta eteisen kaapista..


-kiisseli-

Ps. Tärkeä luntti-lisiö.. :!:

"Suomalaista pirraa huomattavasti vanhempi ja myös Suomessa varhain tunnettu Propeli-uistinmalli oli Halcyon Spinner (englantilainen?? Åke, Hartsu hoi..) , joka on Tuntsan kanssa hyvin saman tyyppinen, tuonti uistin.
:arrow: Pirrassa uistimen runko on kuitenkin huomattavan lähellä perhojen runkomallia ja siksi se usein SEKOITETAAN LOHIPERHOIHIN.

Halcoyn Spinnerin runkorakenne poikkeaa oleellisesti Pirrasta."
Viimeksi muokannut kalakiisseli, 22:04:37 11.05.2007. Yhteensä muokattu 5 kertaa.

Avatar
kalakiisseli
Viestit: 566
Liittynyt: 22:53:58 22.04.2005
Paikkakunta: K-3:sen sisäpuolinen pesimisalue

Viesti Kirjoittaja kalakiisseli » 21:34:29 11.05.2007

..samat
Liitteet
IMG_2086.JPG
IMG_2086.JPG (29.04 KiB) Katsottu 18812 kertaa
IMG_2081.JPG
IMG_2081.JPG (30.76 KiB) Katsottu 18814 kertaa
Viimeksi muokannut kalakiisseli, 21:35:44 11.05.2007. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Avatar
kalakiisseli
Viestit: 566
Liittynyt: 22:53:58 22.04.2005
Paikkakunta: K-3:sen sisäpuolinen pesimisalue

Viesti Kirjoittaja kalakiisseli » 21:35:29 11.05.2007

..eri perhot
Liitteet
IMG_2082.JPG
IMG_2082.JPG (29.7 KiB) Katsottu 18812 kertaa
IMG_2083.JPG
IMG_2083.JPG (25.66 KiB) Katsottu 18809 kertaa

Avatar
Fuso
Neljänneks paras tietosuojavaltuutettu
Viestit: 4137
Liittynyt: 09:19:43 16.11.2005
Paikkakunta: Sammatti,Paikkarin torppa

Viesti Kirjoittaja Fuso » 22:03:46 11.05.2007

Tässä pikaisesti otettu kuva Syrjäsen ja Kanervan kirjan Tuntsan Pirrasta.
Liitteet
Sekalaisia 107.jpg
Sekalaisia 107.jpg (57.75 KiB) Katsottu 18795 kertaa
"Sentti nenässä, tuuma mulkussa ja jalka vavassa näkyy ja tuntuu".
Veikko Heiskasen lempilauseesta Arvi Mustosen vääntämä tunnuslause Neidenin siltamontulta.

Avatar
kalakiisseli
Viestit: 566
Liittynyt: 22:53:58 22.04.2005
Paikkakunta: K-3:sen sisäpuolinen pesimisalue

Viesti Kirjoittaja kalakiisseli » 15:28:40 14.05.2007

Sähköpostin kautta tuli Anssi Uitilta selvennys tuohon pervohässäkkään, joten laitetaanpas tietoa tännekkin...



:arrow:

"Selitys kuvakysymykseesi perhoista on hyvin yksinkertainen:

Tapiolan sidonta-osiossa ovat perhojen nimet sekaisin.

Ylinnä on Peuran Yö, ei Mar Lodge (alakuvassa on oikea sidos.)

Kummeli-sotkussa alakuvan perho on Lady Caroline (yläkuvassa oikea sidos.)"

Avatar
hopeatukka
Saitanivan sieni-insinööri
Viestit: 3755
Liittynyt: 06:22:11 30.03.2006
Paikkakunta: Kuusamo

Viesti Kirjoittaja hopeatukka » 15:56:36 15.05.2007

No siinä wanahoissa perhoissahan se olikin, tuo alakuperänen pirra. Tuo rupeli justiin se määräävä tekijä, muut ns. tunsalaiset pirrakkeet on halapoja kopioita. Vähän niinku pyhkis persauksensa halapahallin paapperilla, kätteen ei jää muutaku paskan haju ja sielua kirvelee niimmaan perkeleesti. :wink:
Juokse villi lapsi!

pohjoinenjoki
Viestit: 63
Liittynyt: 09:34:28 20.01.2013

Re: Tuntsan pirra

Viesti Kirjoittaja pohjoinenjoki » 23:13:55 06.02.2013

V.H. Vainion kirjassa Karnjargan väylällä (1950) on maininta pirrasta:

"Vielä näyttää olevan elossa Hautalan Ossin lahjoittama Kleimolan pirra, kuukkelin ruskeista siipisulista sidottu, Tuntsan vetäviä vieheitä. Mutta kun tumma Tuntsakin on jo "taakse jäänyttä elämää" kuten runoilija haikeasti laulaa, jääköön tuo pirrakin vanhuuden lepoon, jo päivätyönsä suorittaneiden veteraanien arvokkaaseen seuraan"

pohjoinenjoki
Viestit: 63
Liittynyt: 09:34:28 20.01.2013

Re: Tuntsan pirra

Viesti Kirjoittaja pohjoinenjoki » 19:59:48 07.02.2013

Alkoi tuo legendaarinen Tuntsan pirra oikein kiinnostamaan ja kaivelin tuossa hieman lisää kirjatietoa, lähinnä henkilöistä. Harmi ettei minulla ole tuota 40-luvun metsästystä ja kalastusta jossa Klemetista oli juttua mutta tarvii yrittää etsiä se jostain.
Tässä nyt jotain aiheeseen liittyvää aikaisempien lisäksi.

"Nimeltään Tuntsan pirra oli tuttu monille mutta käyttäneet sitä olivat vain harvat. Se oli Ossian Hautalan keksimä ja kehittämä v 1916 paikkeilla. Vaatimattoman näköinen pirra oli jäljennös lentävästä sudenkorennosta. Sen sulkapeitteenä oli käytetty kuukkelin pyrstösulkia - onnenlinnun sulkia. Höyhenpeitto ei kuitankaan ratkaissut kaikkea ja aniharvoin sen valmistus osui kerralla nappiin. Vasta monien korjausten jälkeen siitä tuli yleensä täysin tarkoitukseen kelpaava. Toinen malli muistutti lentävää perhosta, jolloin se oli maninio harriuistin. Jopa purolohi, tammukkakin kävi siihen hanakasti. Yhteistä kummallekin mallille oli, että ne herkän pyörimisensä ansiosta ja painoltaan kevyinä sopivat onkimiseen heikossakin virrassa, matalassa vedessä ja ahtaissa paikoissa, missä heitto-onginta ei tullut kysymykseen. Liikuttamalla sitä verkkaisesti ylös-alas, pyörähti sen rupelli houkuttavasti, ikään kuin leväten äskeisestä ponnistuksesta painui sitten sääret sojossa alas ja teki kohta uudestaan tuon viehättävän liikkeen. Vaikea sitä oli kalan vastustaa"

Ja tällaisen tiivistelmän sain väsättyä Petter Ossian Hautalasta:
Hän oli syntynyt 13.5 1895 Ylikurtissa Hannu Olli-Hermanninpojan ja Liisa Matitntytär Alakurtin perheeseen ja heillä oli 7 poikaa - kuin Jukolasta. Petter Ossianin vanhemmille valmistui talo Hautajan harjuun. Tuntsa virtasi Ylikurtin kohdalla itäpuolella olleen korkean Mataraisen vaaran ja lännen puolella sijainneen harjun muodostamassa syvänteessä eli haudassa. Harju oli saanut nimensä tästä haudasta. Hannu Olli ja ja Liisa ottivat nimekseen Hautalan. Hautalasta oli suorastaan mahtavat näkymät, yli Erkinkankaan näkyi 4 kilometrin päässä Alakurtin kylä. Tuntsajoen ja Kaitakankaan ja Silmäpuolivaaran takaa roimottivat rajantakaiset jylhät Peunanpuskema, Kilistunturi, Voittotunturi ja kaukaa Tuntsan kylän seutuvilta silmäsiinnosta kantoi katse vielä Pesioivan laen.
Korkealla siis oli Ossianin syntymäkoti vaikkei ihan Tuntsajoen rannassa.
Kun Ossian meni avioitui Kaisa Eliina Kanervan kanssa hän muutti perheineen appensa torppaan Kanervaan Vuorijärvelle.

Ja tässä Aapeli Kalle-Kustinpoika Klemetti:
Hän oli syntynyt 2.1.1875 Kuhmoniemellä. Hänen veljensä Juho muutti 26.11.1908 ensin Kuusamoon josta Vuorijärvien korkeudella sijainneiden karjalaiskylien kautta viimein Kurtille. Alakurtin kylään Juho rakensi Klemetin talon tai ainakin valmisti sillä rakennus saattoi olla hänen tullessaan kehikoilla. Asetuttuaan Kurtille kutsui Juho sinne myöskin veljensä Aapelin. Aapeli oli heistä ja muuttaessaan 17.10.1914 jo likellä 40 ikää. Aluksi hän asusti Ylikurtin Uutelassa Herman ja Kaisa Olliolan huonemiehenä, mistä sitten muutti Haaralan mökkiin Alakurtille sen jäätyä tyhjille. Ammatikseen hän teki tinurin, sepän ja kellosepän töitä. Perhettä Aapelilla ei ollut eikä hän sellaista koskaan perustanutkaan. Sen kun vain tinasi kattiloita ja kahvipannuja, rassaili kelloja ja läkitti muutaman hilkun maksusta poikasten suksia.
Tästä Aapelin velipojasta Juhosta liikkuu tarina:
"Tarina kertoo Juholla olleen kätkettynä Kurtille 40 kg tsaarinajan kultarahoja, jotka hän olisi "evakuoinut" erään Rovaniemeläisen kellosepän kanssa Karjalasta, siellä asustaneelta juutalaiselta kauppiaalta, ja pannut ne hänen kanssaan tasajakoon. Paetessaan venäläisiä pakoon Alakurtilta 1939 tiedetään Jussin apein mielin todenneen: He he he hee, reppu selässä sinne tultiin, mutta nyt ei oo ees sitäkään. Ei ihme, että Jussi jos kukaan, kaipasi paluuta takaisin Kurtille.
Toinen tieto kertoo Juhon rohmunneen Karjalan periltä 300 000 ruplaa tsaarin paperiseteleitä. Nikolain kukistumisen myötä kookkaat, komeat ruplat kuitenkin menettivät tyystin arvonsa, jättäen jälkeensä vain mielipahan".
Mutta mennään tarinassa eteenpäin. Seuraavana on V.H.Vainion ja Ossianin ensikohtaaminen vuonna 1937.
Vainio teki matkan Kuusamosta, Tuutikylään, Auhtiin ja Jyrhämän kautta Jäniskönkäälle joka oli luonnonsuojelualuetta ja oli tullut kuuluisaksi nähtävyyksistään ja sarvipäisistä hauistaan! Illalla oli sitten rajamiesten kämpässä Vuorikylässä, Tuntsajoen mutkassavirinnyt keskustelu sarvipäisistä hauista. Pojat väittivät että kylässä asuu Ossi Hautala, entinen rajajääkäri, joka väittää saaneensa noita kummituksia.Nyt kysymys sarvipäisistä hauista rupesi jo saamaan mielenkiintoa ja niinpä Ossi kutsuttiin kämpälle.
"Ossi Hautala, Vuorikylän rajavartion entinen mies, vapaan ammatin, kalastuksen, metsästyksen ja muiden satunnaisten elinkeinojen harjoittaja, matalahko, tanakkatekoinen valpas, hilpeä ilme aina pyöreillä partaisilla kasvoillaan, omisti akan, puolenkymmentä melkein samankokoista vonukkaa ja mökin muutaman aarin suuruisine tontteineen. Ossi selitti nostaneensa kaksi sarvipäistä haukea Jäniskönkään vuolteesta. Toinen valokuvattiin ja syötiin. Ossiahan ei uskottu ja niinpä Ossi toi näytille valokuvan ja siitä voitiin todellakin erottaa kaksi noin viiden sentin pituista, eteenpäin kallistuvaa sarventapaista piikkiä silmien alapuolella".
" Nuo sarviniekat hauet ystävystivät minut Ossin kanssa niin, että päätimme seuraavana kesänä hyvän syönnin aikana lähteä tummalle Tuntsalle kalaan".
Ossi oli jo keväällä ehtinyt erään englantilaisen puntamiljönäärin kanssa käydä Tuntsalla. Engelsmanni oli ostanut hienon puleeratun veneen Stockmannilta, joka oli korpien ja nevojen halki miesvoimin raahattu Tuntsalle Vuorikylästä, parin peninkulman päästä. Engelsmanni oli sitten parin päivän päästä kyllästynyt hyttysiin ja lähtenyt pois. Rikas mies oli jättänyt puleeratun veneensä, villaisen huopansa ja kalliita perhoja Ossille. Ossi oli sitten suuresta myötätunnosta antanut koiralleen nimen "Lortti" ja kissalleen "Halivaksi"
Ossi sai ensimmäisen lohensa vuonna 1908, 13-vuotiaana, lähtiessään yksin soutamaan Tuntsalle vieheenään omatekoinen kuparinen lusikkauistin. Ja sai 16-kiloisen kojamon! Siitä alkoi pyytömiehen ura.
Ossi Hautalasta tuli Tuntsan ehdoton kuningas kalastajana ja Tuntsan tuntijana. Yhtenä Tuntsajoen parhaimpana paikkana pidettiin Liekaköngästä. Ennätyksen 16 lohta/vrk onki kerran Ossi Hautala. Kolmesti kertoi Ossi yltäneensä tällaiseen päiväsaaliiseen. Samoin kolmesti oli hän pidellyt yhtäaikaisesti lohia kummassakin uistimessa ja vain yhdellä niistä päästänyt lohen. Näiden kokemustensa pohjalta hän sitten kehitti omat pyyntitapansa ja pyyntivälineensä.

Toivottavasti tästä nyt ei tullut liian pitkä ja yksitoikkoinen luettava. Alan henkilökohtaisesti kallistumaan siihen päätelmään että Ossi Hautala on Tuntsan pirran ideoija. Ehkä. Olisin kiitollinen jos jollain olisi vuoden -40 metsästys ja kalastuslehtiä joissa olisi juttua Aapeli Klemetistä.

Ohessa vielä valokuva Apieli Klemetistä suomen metsästysmuseon kokoelmista A.E. Järvisen kuvaamana
Liitteet
lres_153460.jpg
lres_153460.jpg (47.88 KiB) Katsottu 16765 kertaa
Viimeksi muokannut pohjoinenjoki, 00:29:43 08.02.2013. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

jlahti
Viestit: 1415
Liittynyt: 20:30:51 12.10.2006

Re: Tuntsan pirra

Viesti Kirjoittaja jlahti » 21:49:33 07.02.2013

hienoa tekstiä..

kansalliskirjaston digitaalisesta aineistosta löytyy ainakin pari osumaa M & K tuntsa/pirra juttuihin:

M&K. 1934 no;12 (sivu 25) "klemetin pirra" onkin kelvollinen viehe, parhaita mitä kokeiltavakseni on joutanut..

M&K. 1940 no;5-6 (sivu 8) vähitellen näistä kokeiluista kehittyi »pirra», joka vieläkin Tuntsan lohimiesten mielestä on uistimista paras, vaikkakin puuuistin viime kesinä tuli suosituksi...

M&K. 1940. nro. 7-8 sivu 12
Mitä tuumiskelee Hautalan Ossi, kun jäät ensi kerran lähtevät Tuntsasta ja Pyrstökönkään kämppä on saavuttamattomissa, mitä Kristian,...

aineistossa lehtiä ei ole luettavaksi. itselläkään ei taida olla (?)

(hieman aihetta sivuavia värkkejä olen väsäillyt. hauelle.. tässä vähän suttukuva: n. 4-5 v sitten värkätty "heittohaukipirra" 15 cm nilsu mittatikkuna. ei taida olla enään jäljellä..)
Kuva

ja perhoviritystä: no tämä muistuttaa enempi lohiperhoa. ainakin hardy taisi harrastaa levysiipisiä, mihin laitettu pieni ropeli eteen. olikohan niitä jo ennen tuntsan pirran keksimistä? ettei pirra olisi ottanut niistä vaikutteita..

aika ikäviä heittää haukiropelivirityksiä. surina vaan kuuluu kun perho viilettää ilmassa.. 4/0 koukutus.
Kuva
yöllä, pimeässä otettu salamaräpsäys.

timppauu
Viestit: 10
Liittynyt: 22:18:14 05.05.2009

Re: Tuntsan pirra

Viesti Kirjoittaja timppauu » 19:17:51 10.07.2014

pohjoinenjoki kirjoitti:Alkoi tuo legendaarinen Tuntsan pirra oikein kiinnostamaan ja kaivelin tuossa hieman lisää kirjatietoa, lähinnä henkilöistä. Harmi ettei minulla ole tuota 40-luvun metsästystä ja kalastusta jossa Klemetista oli juttua mutta tarvii yrittää etsiä se jostain.
Tässä nyt jotain aiheeseen liittyvää aikaisempien lisäksi.

"Nimeltään Tuntsan pirra oli tuttu monille mutta käyttäneet sitä olivat vain harvat. Se oli Ossian Hautalan keksimä ja kehittämä v 1916 paikkeilla. Vaatimattoman näköinen pirra oli jäljennös lentävästä sudenkorennosta. Sen sulkapeitteenä oli käytetty kuukkelin pyrstösulkia - onnenlinnun sulkia. Höyhenpeitto ei kuitankaan ratkaissut kaikkea ja aniharvoin sen valmistus osui kerralla nappiin. Vasta monien korjausten jälkeen siitä tuli yleensä täysin tarkoitukseen kelpaava. Toinen malli muistutti lentävää perhosta, jolloin se oli maninio harriuistin. Jopa purolohi, tammukkakin kävi siihen hanakasti. Yhteistä kummallekin mallille oli, että ne herkän pyörimisensä ansiosta ja painoltaan kevyinä sopivat onkimiseen heikossakin virrassa, matalassa vedessä ja ahtaissa paikoissa, missä heitto-onginta ei tullut kysymykseen. Liikuttamalla sitä verkkaisesti ylös-alas, pyörähti sen rupelli houkuttavasti, ikään kuin leväten äskeisestä ponnistuksesta painui sitten sääret sojossa alas ja teki kohta uudestaan tuon viehättävän liikkeen. Vaikea sitä oli kalan vastustaa"

Ja tällaisen tiivistelmän sain väsättyä Petter Ossian Hautalasta:
Hän oli syntynyt 13.5 1895 Ylikurtissa Hannu Olli-Hermanninpojan ja Liisa Matitntytär Alakurtin perheeseen ja heillä oli 7 poikaa - kuin Jukolasta. Petter Ossianin vanhemmille valmistui talo Hautajan harjuun. Tuntsa virtasi Ylikurtin kohdalla itäpuolella olleen korkean Mataraisen vaaran ja lännen puolella sijainneen harjun muodostamassa syvänteessä eli haudassa. Harju oli saanut nimensä tästä haudasta. Hannu Olli ja ja Liisa ottivat nimekseen Hautalan. Hautalasta oli suorastaan mahtavat näkymät, yli Erkinkankaan näkyi 4 kilometrin päässä Alakurtin kylä. Tuntsajoen ja Kaitakankaan ja Silmäpuolivaaran takaa roimottivat rajantakaiset jylhät Peunanpuskema, Kilistunturi, Voittotunturi ja kaukaa Tuntsan kylän seutuvilta silmäsiinnosta kantoi katse vielä Pesioivan laen.
Korkealla siis oli Ossianin syntymäkoti vaikkei ihan Tuntsajoen rannassa.
Kun Ossian meni avioitui Kaisa Eliina Kanervan kanssa hän muutti perheineen appensa torppaan Kanervaan Vuorijärvelle.

Ja tässä Aapeli Kalle-Kustinpoika Klemetti:
Hän oli syntynyt 2.1.1875 Kuhmoniemellä. Hänen veljensä Juho muutti 26.11.1908 ensin Kuusamoon josta Vuorijärvien korkeudella sijainneiden karjalaiskylien kautta viimein Kurtille. Alakurtin kylään Juho rakensi Klemetin talon tai ainakin valmisti sillä rakennus saattoi olla hänen tullessaan kehikoilla. Asetuttuaan Kurtille kutsui Juho sinne myöskin veljensä Aapelin. Aapeli oli heistä ja muuttaessaan 17.10.1914 jo likellä 40 ikää. Aluksi hän asusti Ylikurtin Uutelassa Herman ja Kaisa Olliolan huonemiehenä, mistä sitten muutti Haaralan mökkiin Alakurtille sen jäätyä tyhjille. Ammatikseen hän teki tinurin, sepän ja kellosepän töitä. Perhettä Aapelilla ei ollut eikä hän sellaista koskaan perustanutkaan. Sen kun vain tinasi kattiloita ja kahvipannuja, rassaili kelloja ja läkitti muutaman hilkun maksusta poikasten suksia.
Tästä Aapelin velipojasta Juhosta liikkuu tarina:
"Tarina kertoo Juholla olleen kätkettynä Kurtille 40 kg tsaarinajan kultarahoja, jotka hän olisi "evakuoinut" erään Rovaniemeläisen kellosepän kanssa Karjalasta, siellä asustaneelta juutalaiselta kauppiaalta, ja pannut ne hänen kanssaan tasajakoon. Paetessaan venäläisiä pakoon Alakurtilta 1939 tiedetään Jussin apein mielin todenneen: He he he hee, reppu selässä sinne tultiin, mutta nyt ei oo ees sitäkään. Ei ihme, että Jussi jos kukaan, kaipasi paluuta takaisin Kurtille.
Toinen tieto kertoo Juhon rohmunneen Karjalan periltä 300 000 ruplaa tsaarin paperiseteleitä. Nikolain kukistumisen myötä kookkaat, komeat ruplat kuitenkin menettivät tyystin arvonsa, jättäen jälkeensä vain mielipahan".
Mutta mennään tarinassa eteenpäin. Seuraavana on V.H.Vainion ja Ossianin ensikohtaaminen vuonna 1937.
Vainio teki matkan Kuusamosta, Tuutikylään, Auhtiin ja Jyrhämän kautta Jäniskönkäälle joka oli luonnonsuojelualuetta ja oli tullut kuuluisaksi nähtävyyksistään ja sarvipäisistä hauistaan! Illalla oli sitten rajamiesten kämpässä Vuorikylässä, Tuntsajoen mutkassavirinnyt keskustelu sarvipäisistä hauista. Pojat väittivät että kylässä asuu Ossi Hautala, entinen rajajääkäri, joka väittää saaneensa noita kummituksia.Nyt kysymys sarvipäisistä hauista rupesi jo saamaan mielenkiintoa ja niinpä Ossi kutsuttiin kämpälle.
"Ossi Hautala, Vuorikylän rajavartion entinen mies, vapaan ammatin, kalastuksen, metsästyksen ja muiden satunnaisten elinkeinojen harjoittaja, matalahko, tanakkatekoinen valpas, hilpeä ilme aina pyöreillä partaisilla kasvoillaan, omisti akan, puolenkymmentä melkein samankokoista vonukkaa ja mökin muutaman aarin suuruisine tontteineen. Ossi selitti nostaneensa kaksi sarvipäistä haukea Jäniskönkään vuolteesta. Toinen valokuvattiin ja syötiin. Ossiahan ei uskottu ja niinpä Ossi toi näytille valokuvan ja siitä voitiin todellakin erottaa kaksi noin viiden sentin pituista, eteenpäin kallistuvaa sarventapaista piikkiä silmien alapuolella".
" Nuo sarviniekat hauet ystävystivät minut Ossin kanssa niin, että päätimme seuraavana kesänä hyvän syönnin aikana lähteä tummalle Tuntsalle kalaan".
Ossi oli jo keväällä ehtinyt erään englantilaisen puntamiljönäärin kanssa käydä Tuntsalla. Engelsmanni oli ostanut hienon puleeratun veneen Stockmannilta, joka oli korpien ja nevojen halki miesvoimin raahattu Tuntsalle Vuorikylästä, parin peninkulman päästä. Engelsmanni oli sitten parin päivän päästä kyllästynyt hyttysiin ja lähtenyt pois. Rikas mies oli jättänyt puleeratun veneensä, villaisen huopansa ja kalliita perhoja Ossille. Ossi oli sitten suuresta myötätunnosta antanut koiralleen nimen "Lortti" ja kissalleen "Halivaksi"
Ossi sai ensimmäisen lohensa vuonna 1908, 13-vuotiaana, lähtiessään yksin soutamaan Tuntsalle vieheenään omatekoinen kuparinen lusikkauistin. Ja sai 16-kiloisen kojamon! Siitä alkoi pyytömiehen ura.
Ossi Hautalasta tuli Tuntsan ehdoton kuningas kalastajana ja Tuntsan tuntijana. Yhtenä Tuntsajoen parhaimpana paikkana pidettiin Liekaköngästä. Ennätyksen 16 lohta/vrk onki kerran Ossi Hautala. Kolmesti kertoi Ossi yltäneensä tällaiseen päiväsaaliiseen. Samoin kolmesti oli hän pidellyt yhtäaikaisesti lohia kummassakin uistimessa ja vain yhdellä niistä päästänyt lohen. Näiden kokemustensa pohjalta hän sitten kehitti omat pyyntitapansa ja pyyntivälineensä.

Toivottavasti tästä nyt ei tullut liian pitkä ja yksitoikkoinen luettava. Alan henkilökohtaisesti kallistumaan siihen päätelmään että Ossi Hautala on Tuntsan pirran ideoija. Ehkä. Olisin kiitollinen jos jollain olisi vuoden -40 metsästys ja kalastuslehtiä joissa olisi juttua Aapeli Klemetistä.

Ohessa vielä valokuva Apieli Klemetistä suomen metsästysmuseon kokoelmista A.E. Järvisen kuvaamana
xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx


Lueskelin tuossa mielenkiintoisia kommenttaja. Itse olen saanut tutustua Pirraan käydessäni Sallassa Järvisasioiden tiimoilta. Tosiasiassa muutaman suvun jälkeläisten välit saattoivat kärsia mm. Järvisen kommenteista Abiel Klemetin "keksimästä" pirrasta. Hautalan suvulla ja Klemetillä oli kovat pyyntivietit ja kalastuksen takia värkättiin kaikenlaisia uisteita. Nyt tuon oman mielipiteen tähän mielenkiintoiseen keskusteluun ja arvelen, ettei kumpikaan arvon herroista ole keksinyt Pirraa.

Perustelut ovat juurikin ylläolevan tekstin rivienvälistä esiin tuleva viesti. Uistimet ovat vaskiuistimien jälkeen kehittyneet muotoilun ja kokeilun kautta. Lisäksi Englantilaisten vierailut Oulujoella, Kajaanissa, Oulussa, Kemissä, Torniossa, Tenolla jne. jo 1800-luvulla ovat muokanneet Suomalaista uistinkantaa.

SIIS Uskon kummankin herran nähneet ottipelejä ja muokanneen niitä omien mieltymyksien mukaiseksi. Laitan alle kaksi kuvaa originaaleista vanhan Sallan Tuntsan Pirroista. Nyt en laitakaan, koskapa kuvani on liian suuria...:( laitan kuvat myöhemmin...

timppauu
Viestit: 10
Liittynyt: 22:18:14 05.05.2009

Re: Tuntsan pirra

Viesti Kirjoittaja timppauu » 20:23:07 10.07.2014

Jospa nyt saisin tulemaan kuvat Pirroista...
Liitteet
image.jpg
image.jpg

jlahti
Viestit: 1415
Liittynyt: 20:30:51 12.10.2006

Re: Tuntsan pirra

Viesti Kirjoittaja jlahti » 12:39:01 12.07.2014

kiitoksia kuvista. harvoin näkee kuvia vanhoista pirroista. onko arviota milloin värkätty ?

tutkailin vähän touon halcyon spinnaren historiaa suomessa. joka saattaisi olla tuntsan pirran esikuva, tai ainakin inspiraation lähde. muitakin samantapaisia kyllä on ollut.

sanomalehden (nya pressen) mainoksessa mainitaan v. 1887:

Kuva

suomen matkailuyhdistyksen julkaisussa vuodelta 1909. mainitaan kai jonkinlaisena ottipelinä:

Kuva

koko kirjanen luettavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fd2011-pp00001592

kuvat dorian/kansalliskirjaston digitaalisesta aineistostosta.

halcyonspinnare esitelty a.e. salmelaisen kirjassa: urheilukalastus. kuvassa toisesta painoksesta. v. 1925. oliko eka 1915 (?)päälimmäisenä kuva, ja alla tekstiselitys.
samaten mainontaa turun kalanpyydysliikkeen kuvastosta 1910 luvulta.(ehkä v. 1910)
ruotsalaisessa v. 1931 kuvastossa vähän samanmoisia härveleitä.

Kuva

pohjoinenjoki
Viestit: 63
Liittynyt: 09:34:28 20.01.2013

Re: Tuntsan pirra

Viesti Kirjoittaja pohjoinenjoki » 13:34:54 12.07.2014

Tätä Halcyon-spinner nimeä kun tarkemmin kääntelee niin eikös tuo jälkiosa "spinner" hyvin nopeasti käänny kansanomaisempaan muotoon "pirra"?

Tarkemmin kun tuon Halcyon-spinnerin käyttöä tutkailee niin löytyykin selvä yhteys Sallan suuntaan, yllätys, yllätys.
Vienan karjalaan matkailijoita viime vuosisadan alkupuolellahan oli paljon tunnettuja henkilöitä. Heidän joukostaan myös löytyy ehkä hieman vähemmän tunnettu Aaro August Nuutinen joka oli suomalainen toimittaja ja kirjailija. Hän teki matkan Paanajärvelle 1931 ja matkan varrella on sattunut mielenkiintoisia kohtaamisia Kuusamossa.
Nuutinen meni Käylänkoskelle, majoittui sinne ja paikan isäntänä oli Rajaseutuyhdistyksen matkailuaseman hoitaja Iikka Mustonen.
Mustonen oli "korkean kruunun metsänvartija, postipysäkinhoitaja, sahanhoitaja, mylläri, kuuluisa ketunpyytäjä, lohimies, lohi-ja metsämiesten opas ja ystävä, rohkea koskenlaskija ja matkalaisten kuljettaja ym".
Ja paikalla tulikin vihjeitä lohenkalastukseen käytettävistä vieheistä:
"Lohi tarttuu parhaiten siniharmaaseen, kullanvärisesti välkähtävään mustapoikkijuovaiseen amerikkalaiseen puu-uistimeen. Sitä heitellään vavan tai siiman nenässä joko rannalta uistellen, taikka veneellä uistellen suvannoissa. Kuului olevan paras pyyntiväline heinä-elokuussa. Käylässä lohen suuhun sattuu parhaiten kullan-hopeavärinen lippauistin, silkkikala, Ryselin ym. Lohenpoika forelleja saadaan Oulangan pikkupuroista pikkudevoonilla, pikkuvilkulla ja Halcyon-spinnerillä".
Ja A.Nuutinen sai oppaakseen Aatu-Kusti Kilpivaaran kalareissulleen Oulankajoen Kiutakönkäälle.
Kun sitten Nuutinen palasi Kiutakönkään retkeltä takaisin Käylälle niin maksoivat 50 markkaa Aatu-Kustulle opastuksesta sekä syöttivät ja juottivat.
Ja niin Aatu-Kustu sitten lähti takaisin kotiinsa Kurtin Kilpivaaraan.
Ja tämä Kurtin Kilpivaarahan rajan takana lienee lähellä Tuntsaa, joten lienevät samoilla selkosilla kulkeneet Klemetin ja kumppaneiden kanssa. Ja jos vielä Halcyon-spinneriä on Kuusamossa uitettu niin äkkiäkös pojat ovat kotitekoisen version siitä tehneet ja pirraksi nimenneet?

Avatar
Jäpäkyörä
Vanhempi savolainen hauen pamputtaja
Viestit: 7118
Liittynyt: 16:06:19 22.04.2005
Paikkakunta: Pieksämäki

Re: Tuntsan pirra

Viesti Kirjoittaja Jäpäkyörä » 21:42:34 12.07.2014

Hyvä pojat.
Tämä on sitä tärkeintä tietoa, mitä haluamme saada. Näistä tiedon murusista löytyy totuus,.
On sev verta töitä, että haju housussa pyssyy.
Kielj-kiärylöitä/Unto Eskelinen

Avatar
wee murdoch
Viestit: 450
Liittynyt: 12:34:41 03.11.2005
Paikkakunta: Helsinki/Saarijärvi
Viesti:

Re: Tuntsan pirra

Viesti Kirjoittaja wee murdoch » 13:54:07 16.07.2014

Halcyon Spinneriä on uitettu entisaikoina paljon tässä maassa, ja vähän joka puolella. Se oli pakin pakollisia forellivieheitä ja käytössä yleensä silloin, kun mulloset hylkivät perhoja. Samaa linjaa edusti mm. niin ikään hyvin suosittu Hardyn Fly Minnow.

Väsäilin joskus takavuosina Halcyonin näköisversioita Hardyn alkuperäisiä mittoja ja materiaalivalintoja mukaillen. Kelpasivat hyvin koskiahvenille klassiseen tyyliin tukevalla perhovavalla tarjoiltuina.

-wee-
"Alle 10-jalkaiset ovat pilkkivapoja"

jlahti
Viestit: 1415
Liittynyt: 20:30:51 12.10.2006

Re: Tuntsan pirra

Viesti Kirjoittaja jlahti » 07:56:38 17.07.2014

tuntuu joo tuo halcyon-spinner olleen suosittu aikoinaan. kun vähän etsii, niin siellätäällä ilmaantuu mm. kalkkisten kalastusklubin alkuaikoina ja täällä: http://www.tunturi-lappi.fi/tarinat/kal ... asjarvessa

walleniuksen urheilukalastajan käsikirjan mukaan tehty kahta eri versiota, lainaus kirjasta:
"toisessa niistä on kiinteä propelli eli potkuri, joka virrassa panee koko syötin pyörimään, toisaalla taas se on irtonainen, niin että ainoastaan hopeanvärinen potkuri pyörii, mutta riikinkukon vihertävänsinistä, metallinhohtoisista höyhenistä muodostettu syötin muu osa kulkee vedessä pyörimättä."

kuvissa halcyon-spinnerin runko on piilossa. millanen, mistä materiaaleista tehty?

ropeliperhohauki:
Kuva

pohjoinenjoki
Viestit: 63
Liittynyt: 09:34:28 20.01.2013

Re: Tuntsan pirra

Viesti Kirjoittaja pohjoinenjoki » 21:27:50 17.07.2014

jlahti kirjoitti:kiitoksia kuvista. harvoin näkee kuvia vanhoista pirroista. onko arviota milloin värkätty ?

tutkailin vähän touon halcyon spinnaren historiaa suomessa. joka saattaisi olla tuntsan pirran esikuva, tai ainakin inspiraation lähde. muitakin samantapaisia kyllä on ollut.

sanomalehden (nya pressen) mainoksessa mainitaan v. 1887:

Kuva

suomen matkailuyhdistyksen julkaisussa vuodelta 1909. mainitaan kai jonkinlaisena ottipelinä:

Kuva

koko kirjanen luettavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fd2011-pp00001592

kuvat dorian/kansalliskirjaston digitaalisesta aineistostosta.

halcyonspinnare esitelty a.e. salmelaisen kirjassa: urheilukalastus. kuvassa toisesta painoksesta. v. 1925. oliko eka 1915 (?)päälimmäisenä kuva, ja alla tekstiselitys.
samaten mainontaa turun kalanpyydysliikkeen kuvastosta 1910 luvulta.(ehkä v. 1910)
ruotsalaisessa v. 1931 kuvastossa vähän samanmoisia härveleitä.

Kuva
Mielenkiintoista tarkastella noita vuosilukuja. Herman Renforshan esitteli uutuutena vuonna 1907 "Elit-spinnerin". Tuo Elit-Spinnerhän näyttäisi olevan kutakuinkin devonin ja spinnerin risteytys. Propellit devonirungon kummassakin päässä. Mielenkiintoista siksi että Suomen Urheilulehden artikkelissa vuodelta 1907 sanotaan Renforsin jo parikymmentä vuotta sitten alkaneen ajattelemaan uistinta joka uiskentelisi aina "luonnollisessa, levollisessa" asennossa. Ja jos tuosta 1907 esitellystä uutuudesta palataan aikaan parikymmentä vuotta taaksepäin niin silloinhan, siis 1887, taidettiin ensiesitellä Suomessa Halcyon-spinneri jossa oli tuo propelli.
Saattaahan se olla että Renfors jo 1887 kiinnostuneena tutkiskeli tuota Halcyon spinneriä ja alkoi mietiskellä tuota pyörivää propellia. Sattuihan tuolle vuodelle 1907 myös "Torpedo-uistimen" esittely jossa myöskin noita propelleja oli parikin kappaletta.

Vastaa Viestiin