Mistä ja millä kilon ahven ?

[mustela vison]

Elikkä vinkkejä ja suoranaisia ohjeita kaivataan,
projektikalana kilon tai yli, ahven vapavälinein avoveden aikaan,
T:MV

[makke2]

Kalastus-lehti 2/2011 siellä ohjeet.

[kirppu]

Aika harvassa nuo kiloiset ahvenet on ainakin itsellä olleet, mutta onhan niitä mukava tavoitella.

Ihan jos lähdetään normivesistä Suomesta pyytämään, niin mielestäni ahven on sesonkikala. Keväällä ison ahvenen tavoittaa heti kudun jälkeen kaislikoista, jossa se pysähtyy hetkeksi syömään ennen siirtymistään selkävesille. Nämä siis niitä, jotka kutevat matalissa lahdissa.Nämä syövät särkeä ja salakkaa. Parhaiten kalaa saa mato/täkyongella.Parhaat syöntiajat ilta ja aamu.

Varmaankin myös kareille/kivikoihin kutevalla ahvenella on samanlainen syöntihuippu ja ne saattaisi tavoittaa lokki/tiiraparvia seuraamalla. Näihin olen itse törmännyt harvemmin, mutta pari kertaa kyllä ja se on ollut tosi mukavaa. Ilmeisesti tämä kala syö pikkuahventa ja kiiskeä.Onkija saattaa saada sekä kuteneita, että kutemattomia kaloja. Tasuri on hyvä pyyntiväline.

Seuraava sesonki on kesällä kun vedet lämpiää ja ahven nousee kareille. Tästä ajankohdasta on hyvänä merkkinä valkoiset kukat karien matalassa. Samoin ahvenvita. Ahventa saa tuolloin ihan matalasta 1-2m vedestä.Parhaat syöntiajat aamulla, iltapäivällä ja illalla. Ahventa kannattaa koettaa mato-, ja täkyongella sekä virvelillä ehkä lippaa heittäen.

Sitten on vielä syys sesonki, jolloin ahvenet parveutuvat suuriin parviin. Ahven alkaa kasvattaa mätiään ja tarvitsee paljon ravintoa.Ahvenet ovat usein penkoilla tai salmissa. Hyvä merkki saalistavasta ahvenparvesta on veteen syöksyvät lokit ja tiirat. Näissä parvissa ahventa on paljon, isomukset löytyy usein parven reunoilta tai pintavesistä. Hyvä pyyntitapa on tasuri tai jigi.Hyvää onkiaikaa koko päivä.

Talvella myöskin on omat sesonkinsa. Isomukset tulevat usein tammi-helmikuussa ohuen lumen aikaan tai keväällä viimeisiltä jäiltä.

Tietenkin on mahdollista helpottaa ison ahvenen saamista menemällä erämaahan tai sellaisille vesille jossa ahventa ei juuri pyydetä. Näistä saalisvarmuus on huomattavan iso.

[tuomotapani]

Pielaveden ahven "GURULTA" sait jo hyviä vinkkejä possu-ahvenen tavoitteluun. Suosittelisin käyttämään Hänen tekemiään tasurivapoja myöskin avovesikaudella, jos harrastat venepilkintää.

[mustela vison]

Kiitos vastauksista lisää odotetaan.
Täkypilkki+salakka on hyvä kun ruokakaloja jahdataan,
mutta isot ahvenet on vielä pyydöt kiertäneet,
Loviisan ja helsingin väliltä pitkin rannikkoa on yritetty, (jonkun kerran Inkoo-Hanko)
usko ison saamiseen noilta vesiltä on vähän hiipunut,
jollain järvellä tai peräti lammella ehkä pitäisi yrittää,
onki+salakka saattaisi toimia myös pienemmissä vesissä?
T:MV

[kirppu]

Itsellä on salakka onki tätä nykyä aina mukana. Pienikoukkuisella ongella saa ruohikosta helposti syöttikalat. Salakka mielestäni parempi kuin särki. Hapettimella syöttikalat pysyy hengissä koko päivän.

Järviltä taidetaan nykyisin saada isomus ahvenia enemmän kuin merestä.

[Ipe]

Porttipahdan tekoaltaasta olen saanut 5 yli kilon ahventa. Ennätys 1560g. Viime syksynä kilo paukkui kolmesti saman päivän aikana. Varmaan yksi Suomen parhaimpia paikkoja saada se suuri ahven.

[kirppu]

Minkähänlainen tuo Porttipahta olisi talvella?Itse kävin keväällä naapuri altaalla, mutta siellä kala oli pientä 150-300g. Tuolloin oli vielä lumet jäällä.

Tulevaisuudessa olisi varmaan mahdollista käydä myös Porttipahdalla.

[Ipe]

Kyllä tuolta luulis pilkkipaikkoja löytyvän. Omat kokemukset on vain muutamasta uistelukilpailureissusta. Viime syksynä saatiin varsin paljon yli 28cm ahventa. Kisassa alamitta 30cm ja meillä kävi varmasti useampi kilo nuita 28-30cm kaloja veneessä.

[kirppu]

Talvella/keväällä noilla järvillä on virtaukset kovia, joten olosuhteet muuttuu äkkiä.Minulla oli pailkallinen opas Lokalla mukana ja kulkeminen oli turvallista. Myös hän kertoi jättiahvenista.Täytyy kyllä oikeesti käydä uudestaankin, oli mukava kokemus.

[Espel]

Salakka mielestäni parempi kuin särki. Hapettimella syöttikalat pysyy hengissä koko päivän.

Järviltä taidetaan nykyisin saada isomus ahvenia enemmän kuin merestä.

Pakko tarttua tähän, koska mun kokemuksen mukaan jos haluaa isoa ahventa, on tuollainen yli 10cm särki tai korkeaprofiilinen pasuri/sorva paljon parempi kuin salakka. Salakalla saa kyllä kappaleita, mutta usein koko on alle 100 grammaisesta lähtien siihen pannukarkeaan. Isolla syötillä onkiessa jää pienempi ahven pois. Iso ahven ei välttämättä ole se kaikkein ahnein kala parvessa. Pienemmät ehtivät aina ensin ja lopulta parvi on niin pieni, että isot kalat lähtevät menemään.
Tuossa laiha ahven 620g juhannukselta. Otti 10cm särkeen. Salakoilla tuli sitä 100-300g ahventa.

[JSP]

^Tuossa voi hyvinkin olla perää. Olen monesti miettinyt että onko kalaparvissa mitään "järjestystä" miten erikokoiset kalat ottavat saaliiseen. Kuten vaikka pienet syö pienempää ruokaa ja isot keskittyy isompaan. Vai syövätkö ne sitä mikä sattuu kohalle?

Minkälaisia koukkuvirityksiä teillä on kun käytätte täkykaloja?
Itse olen just hommaamassa jotain 3m heittovapaa jolla erinlaiset onkiviritelmät on helppo heittää. Aiemmin en ola paljon madolla ja täkykaloilla pyytänyt, mutta juhannuksena huomasi kuinka ylivoimainen mato-onki tai särkisyötti joskus on..

[js78]

Muistakaahan ennätyksiä tavoiteltaessa ehdottomasti C&R.

Kilon ahvenesta saa filettä noin 300g, eli kala on paljon arvokkaampi vedessä tuottamassa jälkeläisiä kun paistinpannulla. Mieluummin niitä 300g sitten paistinpannulle.

Itse olen jo vuosikausia vapauttanut kaikki yli 500g ahvenet. Joukossa suurimpina viitisin yli kilon ylittävää, kymmenisen yli 900 grammaista ja suurimpana reilu 1,5kg.

Lämpimillä vesillä ahven tarvitsee muuten sitten yllättävän pitkän toipumisajan esim. kumihavashaavissa ennen kuin kannattaa törkätä vapauteen.

[Espel]

Omat ruokakalat otan 150-300g ahvenista. Joskus saatan ottaa nelisataisiakin jos kalaa on tullut huonosti. Isommat ja pienemmät päästelen pois. Talvella tulee kyllä otettua pienempääkin.

Koukutuksesta kyseltiin: Olen laiska tekemään mitään ihmeellistä viritystä. Selkäevän alta täky kiinni ja annan ahvenen vetää huolella kohon pinnan alle. Kaivelen sitten koukun irroittajalla koukun pois kidasta. Lyhytvartisia, leveäkitaisia koukkuja on tullut käytettyä. Jos syötit on ongittu etukäteen, koukkuna on ProLogic C1 koossa 8 http://www.kalastajankauppa.fi/product/ ... -c1-koukku Jos taas ongin syöttejä ja ahventa alkaa tulemaan, vaihdan tapsia ja silloin Sensaksen vai oliko Akura 3000 sarjaa? ohutlankainen, leveäkitainen koukku. Näillä tartutus on ollut ihan kohtuullista kunhan jaksaa odottaa, että koho häviää ja siima alkaa kiristymään. Väkäset viilaan pois jotta irroittaminen ja vapauttaminen on helpompaa. Kohoina on ollut kilpaonkikohoja 3-10g ja syötti pohjan lähelle. Kelaongella ongittaessa kohon painoa pitää kasvattaa ja silloin joku Drennanin 10-20g piker on passeli. Tähän settiin vielä päälle Honkkarista tai muualta Ahti sumppu johon kalat voi kerätä ja sitten kalastuksen loputtua valita mitkä kalat lähtee takaisin ja mitkä mukaan.