Jigauksesta

Alueen säännöt
Täällä keskustellaan kaikesta yleisestä kalastukseen liittyvästä.
Kalamies.com foorumin yleissäännöt - Kalastus-uutisia - Etusivu uusiks!
Eci
Viestit: 10
Liittynyt: 15:42:27 01.05.2018

Jigauksesta

Viesti Kirjoittaja Eci » 23:42:49 13.01.2019

Ajattelin kesällä keskittyä kalastamaan syvempiä kohteita jigeillä. Kohdekala on hauki, mutta miksei myös kuha ja ahven. Itseltä löytyy isokokoisia shadeja ja isoja toukkia hauelle. Sitten on runsaasti toukkia, vastaavia ja pienempiä kalajigejä kuhalle ja ahvenelle.

Olen itse melko kokematon jigauksessa. Jaksaisko joku sanoo jotain yleispätevää jiggauksesta (hauki,ahven,kuha) ? Minkälaisista paikoista kesällä ? Mitkä jigien perusvärit olisi ainakin hyvä olla mukana jne. ?

Eci
Viestit: 10
Liittynyt: 15:42:27 01.05.2018

Re: Jigauksesta

Viesti Kirjoittaja Eci » 13:41:17 14.01.2019

Lisäkysymyksenä vielä että mink äpaksuista jigaussiimaa suositellaan ahvenelle ja kuhalle ? Hauelle tietty voi olla paksumpi.

Avatar
rambo3
Viestit: 204
Liittynyt: 18:53:03 18.03.2013
Paikkakunta: Joen suu

Re: Jigauksesta

Viesti Kirjoittaja rambo3 » 22:43:16 18.01.2019


AhvenJarmo
Viestit: 0
Liittynyt: 21:12:36 07.03.2019

Re: Jigauksesta

Viesti Kirjoittaja AhvenJarmo » 15:36:44 08.03.2019

Ahvenelle sellasta 5-8cm kuhalle 8-15cm ja hauelle jigit voi olla sellasta 20-40cm

jvelth74
Viestit: 795
Liittynyt: 19:42:30 05.06.2014

Re: Jigauksesta

Viesti Kirjoittaja jvelth74 » 16:40:32 08.03.2019

Jos jigaan haukea syvästä, niin se hauki ei yleensä ole kovin hyvällä syönnillä, kun on siellä syvässä. Noin 20 cm on mulla ollut tavallisimmat kalajigit, mitä on tullut käytettyä. Pään paino syvyyden mukaan, niin että pohjatuntuma löytyy. Painot siis noin 15 - 40 g. Jigausvehkeinä ihan tavalliset haukivehkeet kuitusiimalla. Jigaustyylinä nostaa vapa 3:lla - 4:llä nostolla pystyyn ja pohjakontakti jokaisen noston välillä. Viimeisen noston jälkeen kelaan vavan taas suoraks. Lähinnä alkukeväästä, kun hauki ei ole vielä noussut kudulle, on lahtien edustojen syviltä rinteiltä tullut jigailtua. Joella myös alkukeväällä kyseinen jigaus on toiminut. Kyseisestä joesta tuli samalla jigillä hauen kanssa samaan tahtiin kookasta kuhaa. (Muulloin en olekaan saanut kuhaa ottamaan isoon jigiin.)

Ahvenelle tulee käytettyä Peter Lahti Shadia 11 cm jos hyvä syönti, ja jos huono syönti, niin sitten pienenpää (toukkaa yleensä) aina mikrojigeihin asti. Toi Peter Lahtihan on muodoltaan hyvin slimmi, joten 11 cm ei ole vielä ihan liian iso ahvenelle. Olen nykyään koukuttanut offset koukulla ja cheburashka painolla. Painot sen mukaan, että pohjatuntuma säilyy. Syvyyden ja tuulen ja virran mukaan 4 - 20 g. En käytä tuota kevyempää, kun yleensä jigaan hyrräkelalla, niin sitä kevyempää ei ole kiva heittää. Siimana 0.06 - 0.12 mm kuitu. Ahventa saa mereltä kesällä karikoilta ja salmista.
- Jukka

jigiMarko
Viestit: 15
Liittynyt: 07:50:18 07.01.2017

Re: Jigauksesta

Viesti Kirjoittaja jigiMarko » 08:28:01 30.03.2019

Jigauksessa tärkeintä on oikea siima, hyvin erottuva väri ( UV-keltainen) ja vielä 1,5m fluorocarbon tapsi kärkeen. Omassa käytössä 0,14mm n 6 kg punottu siima keltaisena ja n 0,43 pehmeä fluorocarbon peruke. Vapa 7,5` tai 8` kelana takaliikkeetön n 2000 kokoluokan kela, nämä ovat omia mieltymyksiäni, millä tahansa kelalla ja vavalla pärjää kunhan siimat on kunnossa. Kuhan tärpit näkee 90% vain siiman heilahduksena ja jigin pudotessa pohjaan samoin vain siiman löystymisenä- siiman erottuvuus on kaikista tärkeintä. Jigeistä kannattaa suosia laatua mielummin kuin määrää, itse käytän hajustettuja jigejä jotka ovat hieman kalliimpia, mutta kalastavat mielestäni paremmin ja kustannusero koko kauden aikana on vain muutamia euroja halvimpiin verrattuna( yksi mittakuha kauden aikana kuittaa erotuksen selvästi). Väreistä sen verran että pari UV-väriä ja pari luonnollista väriä riittää ihan hyvin. Tosiaan 4 väriä riittää kuhalle hyvin ja ahvenelle sekä hauelle riittää pari väriä kullekin. Tässä omia suosikkeja, kuhalle 8-9cm kalajigejä, ahvenelle 7 cm matojigejä, hauelle isoja 9-11 cm hybridejä joissa iso kalapyrstö ja stinger lisäkoukku. Kuhalle tärkeää on myös sopiva jigipään paino, hyvällä kelillä käytän 7g 1/0 -3/0 jigipäätä 5-6m syvyydessä ja kovemmalla tuulella lisään painoa. Suosin kelauittoa kuhalle 2.-3 reipasta kelan pyöräytystä pohjan kosketuksen jälkeen on aika hyvä perus tekniikka . Ahventa ja haukea jigaan hieman eri tekniikalla. Kun jigi on saavuttanut pohjan, kelaan noin 10-15 kammen pyörähdystä rauhallisesti ja käytän jigin pohjassa ja taas sama 10 -15 kammen kierrosta. Nämä ohjeet eivät tietenkään päde virtaavassa vedessä joka on ihan oma juttunsa. Ahvenelle sopiva koukkukoko on #1 tuntuu siltä että moni käyttää liian isoa koukkua ahvenelle ja se taas johtaa siihen että ahvenet roikkuvat pyrstössä ja innokas jigaaja tekee tartutusvedon liian aikaisin ja tuloksena on katkenneita jigejä :x
Jigaus on hauskaa ja hyvin tuloksellista ja yritän tässä omalta osaltani madaltaa kynnystä jigauksen aloittamiseen, tosiaan muutaman kympin sijoituksella pääsee hyvin alkuun. Kireitä kaikille

syötti
Viestit: 0
Liittynyt: 04:37:12 30.01.2019

Re: Jigauksesta

Viesti Kirjoittaja syötti » 21:25:12 01.04.2019

Miten ihmeessä jigauksessa saa vältettyä jigien kiinnijäämisen kiviin, isompiin uppotukkeihin yms. sontaan mitä sieltä löytyy?
Pohjan tuntemalla? Ja jos näin niin miten pohjan saa tunnetuksi ilman suurempia menetyksiä, kaikuluotaamalla?

jigiMarko
Viestit: 15
Liittynyt: 07:50:18 07.01.2017

Re: Jigauksesta

Viesti Kirjoittaja jigiMarko » 12:44:05 02.04.2019

Jigaan yleensä veneestä pahimmassa kivikossa jonka järveltä löydän ja muutaman kerran päivän aikana jigi jää kiinni pohjaan, irroittelu ravistelusta huolimatta. Silloin otan toisen jigisetin käyttöön ja jatkan jigaamista. Pohjaan jääneen setin jarru tulee laittaa ihan löysälle jottei lennä järvenpohjaan veneen liikkuessa. Vasta kun paikka on jigattu ja muutenkin vaihdetaan paikkaa, niin samalla käydään veneellä hakemassa pohjaan tarttunut jigi pois. Pohjaan tarttumista vähentää fluorocarbon ( 0,4-0,45mm 1-1,5m) peruke ja ns Stand Up jigikoukkujen käyttö. Myös kelaus pitää olla rivakka jolloin pystyssä seisova jigipää ponnahtaa lähes pystysuoraan ylöspäin pohjasta ja tässä fluorocarbon toimii ikään kuin nostovoimana vedenvastuksen johdosta. Samoin leijuttaessa jigiä alaspäin fluorocarbon toimii laskuvarjona hidastaen jigiä.
Rannalta jigatessa samat konstit vähentävät jigin menetyksiä , tosin aina sitä jokunen menetetään.

Vastaa Viestiin