Kuhan istutus

Alueen säännöt
Täällä keskustellaan kaikesta yleisestä kalastukseen liittyvästä.
Kalamies.com foorumin yleissäännöt - Kalastus-uutisia - Etusivu uusiks!
Avatar
kirppu
Viestit: 3056
Liittynyt: 09:01:56 14.10.2006
Paikkakunta: Pielavesi
Viesti:

Kuhan istutus

Viesti Kirjoittaja kirppu »

Mitä on ryhmäläiset mieltä nykyisestä kuhan istutus kuviosta?

Kuhaa alkaa olla useimmissa järvissä ainakin täällä etelä/keski-Suomessa. Ainakin sellaisissa missä vähänkin kalalla on selviytymis mahdollisuus. Pikkujärvissä kuha valtaa reviirit niin, että kohta siellä ei muuta olekkaan ja kun niitä isompia sitten verkotetaan niin kanta kääpiöityy ja mittakalaa on vaikea saada. Ahven ainakin käsittääkseni kärsii tästä.
Pienemmimmillä järvillä kalakatojen kehitys näkyy nopeammin, mutta isommilla se vähän kestää. Kuhaa on jo ihan tarpeeksi jos ei liikaakin.

Itse olen soitä mieltä, että olisi korkea aika lopettaa kuhan istuttaminen ja vaihtaa lohikaloihin. Tässä lohikalahommassa on työtä yhdelle sukupolvelle.
-ahven on paras kala-

[email protected]
Herring
Viestit: 190
Liittynyt: 22:27:48 17.09.2011
Paikkakunta: Kehä Ykkösen sisältä
Viesti:

Re: Kuhan istutus

Viesti Kirjoittaja Herring »

Paskapuhetta mutta saahan sitä lässyttää. Ei sulla oikeata tutkimusnäyttöä asiasta viitteenä. Ei valtaa reviirejä keltään, ei kääpiöidy mihinkään, mittakaloja saa kun ostat viiston ja Live Scopen, ahven lisääntyy kuhista huolimatta, lohikalojen istuttamisessa ei ole mitään järkeä Puulallakaan vaan olisi parempi istuttaa kokorahalla siikaa, haukea, kuhaa ja ankeriasta kalastettavaksi.
Avatar
kirppu
Viestit: 3056
Liittynyt: 09:01:56 14.10.2006
Paikkakunta: Pielavesi
Viesti:

Re: Kuhan istutus

Viesti Kirjoittaja kirppu »

Kiitos mielipiteestäsi Herring.
Minun näyttöni tulee konkreettisesti esille 5-10vuoden kuluttua. Tieteellisyydestä en tiedä.
Mitä mieltä muut?
-ahven on paras kala-

[email protected]
Avatar
Sostakovits da Silva
Ilmo Tampio Lounasheimo
Viestit: 8464
Liittynyt: 13:21:01 27.04.2005
Paikkakunta: Urpoland-Penninpyörittäjien kylä

Re: Kuhan istutus

Viesti Kirjoittaja Sostakovits da Silva »

Mielestäni kuhaa ei kannata istuttaa pienehköihin järviin, missä on hyvä muikku ja siikakanta, kun isommastakin järvistä on muikkukanta kokenut inflaation. Esimerkkinä iso järvi Kukkia, jossa kuha on lisääntynyt noin 15-20 vuoden ajaa kovaa vauhtia ja muikkukannat ovat kokeneet inflaation, näin mökkilaisten mielestä, toinen seikka muikkujen vähentymiseen alueen kalastajien ja mökkiläisten mielestä on kovasti lisääntynyt rapukanta, syävät muikkujen kudun tulokset eli mädin.
http://teia.fi/TL/Kuohijoensanomat/Kuoh ... 6.2015.pdf

Iso järvi Kuohijärvi oli kuulemma aikanaan todella hyvä "vauraamman" ahvenen tavoitteluun hyvä' ahvenjärvi jos ajatellaan pilkkikalastusta/talvikalastusta, tai yleensäkin ahvenen tavoittelua vapavälinein ympäri vuoden. Kuha on lisääntynyt kirkasvetisessä järvessä hyvin ja ahvenkannat ovat vähentyneet. Tuommosen kolmikiloisen kuhan suuhun uppoaa tuommonen 200 g ahven. Noissa kirkkaimmissa järvissä, jotka ovat muutenkin karuhkoja, niin ravintokilpailu eri kalalajien välillä kasvaa ja kovasti lisääntynyt rapukanta vaikuttaa myös kalakantoihin.
Kuhan istutus "holttomasti" ympäri Suomen, johtunee kuhan tulemisesta yhdeksi tavoitellummista saaliskaloista, jos ajatellaan ammattikalastusta tai sitten virkistys-ja kotitarvekalastusta.
https://www.hameensanomat.fi/kanta-hame ... -2-126689/

Vanajanselälle yritetään istukkailla palauttaa taimenkannat. Enemmänkin pitäisi keskittyä näihin alueella oleviin potentiaalisiin pieniin virtavesiin ja puroihin, joissa on luonnonmukainen taimenkanta, yrittää palauttaa niihin pysyvä taimenkanta ja edellytykset poikastuotanto-ja kutualueiksi. Jos ruvetaan laajasti tuki-istuttamalla palauttamaan, niin pitäisi iskeä tuommosta pientä taimenta pirusti vanajaveden valuma-alueelle, ekä erä 15-20 cm taimenta ja toinen erä 25-35 cm taimenta ja katsoa pitkällä aikavälillä, miten tämä tehoaa, nämä pitäisi olla ns. carling-merkittyjä tms, että niiden selvitymistä pystytään ylipäätään seuraamaan,istutusmäärät pitäisi olla isoja, kymmeniä tuhansia kappaleita. Miten taimenet selviytyvät verkkokalastustuksesta ja virkistyskalastuksesta, miten iso on predaatio, joutuvat esim. haukien ja kuhien saalistuksen kohteeksi. Yleensä pienet taimenet joutuvat hauen saalistuksen kohteeksi.Vanajavesi ja vanajanselkä ovat ns. läpivirtausaltaita, joten kaloilla on mahdollisuus vaeltaa pitkällekin.
Tämä tuki-istuttaminen on myös rahallinen/taloudellinen kysymys, istukkaat eivät ole ilmaisia.
Näitä pieniä virtavesiä löytyy, jotka laskevat vanajaveteen ja vanajanselälle, vanajaveden valuma-alueelle, niiden kunnostukseen pitäisi keskittyä ja luoda edellytykset poikastuotantoalueiksi ja kutualueiksi pitkällä aikavälillä järvitaimenen palauttamiseksi vanajaveteen.
Näiden pienten virtavesien poikastuotantoalueet pitäisi saada sitten myös kalastusrajoitusten piiriin, kuten määrittäminen lohi-ja siikapitoiseksi vesistöiksi tms, kuten esimerkiksi alajoki, joka virtaa Hämeenlinnan ja Hattulan alueella, Takajärven-Alajärven välillä.

Vanajanselällä oli hyvä järvitaimenkanta, mutta se hävisi jo 30-40 luvulla, kun Lempäälän säännöstelypato rakennettiin, viimeinen niitti lohikalakannoille oli vanajaveden, vanajanselän paskaantuminen ja saastuminen, kun Valkeakoskelle rakennettiin jättimäiset tehtaat ja sekä toiseen suuntaan Tervakosken paperitehtaat+ muut teollisuuden jätevesipäästöt sekä jätevesipumppaamoiden lurautukset.
Paroisten jätevesipuhdistamo pumppasi puhdistamatonta paskavettä vanajaveteen pari vuosikymmentä helvetinmoisia määriä. Vanajavesi alkoi myös puhdistumaan kovasti, kun Metsäliitto Hämeen vaneritehdas Sairiossa Vanajaveden rannalla lopetti Hämeenlinnassa toimintansa 90-luvun alussa. Oli iso kuormittaja alueella. Hämeenlinnan kaupoungin läpi virtaavaa vanajavettä käytettiin yleisenä jäteivemäri alkaen 1960-luvulta ja kuormitus jatkui kauan. Oli ihan suunnitelmissa, että vanajavedestä tehdään maakuntien yhteinen kaatopaikka ja jäteviemäri 60-luvulla.
https://www.hamewiki.fi/wiki/Mets%C3%A4 ... en_tehtaat
https://www.hameensanomat.fi/kolumnit/v ... in-896962/


Vanajanselän erikoisuus oli myös isoksi kasvava siikakanta, kanta oli vahva mm. 30-50 luvulla. Vanajanselällä oli "kulta-aikaan" myös isokokoista muikkua. Vanajanselän paskaantuminen ja veden laadun radikaali heikkeneminen vaikutti siihen, että siika-ja muikkukannat kokivat inflaation vuosikymmeniksi. Vesien paskaantumiseen teollisuuden jätevesien yms. lisäksi on vaikuttanut myös metsien ja soiden ojittaminen ns. ojitusbuumi", metsä-ja maatalous ja turvetuotanto, joten kuormitusta on riittänyt. Vanajaveden valuma-alueen totaalinen paskaantuminen alkaen 50-luvun loppupuolelta kestäen vuosikymmeniä, niin 70-80 luvulla, kuhakannatkin kokivat inflaation.

Parin vuosikymmenen kuhan tuki-istutukset ja niiden tulokset ovat palauttaneet vanajaveden kuhan siihen happeen, että ei ole tarvinnut tuki-istutuksia pitkään aikaan, kun vanajavedessä kuha lisääntyy luonnollisesti ja kuhan kasvuvauhti on Suomen järvistä yksi nopeimmista.
https://yle.fi/uutiset/3-11469867

Myös kuha kääpiöityy, Etelä-Suomesta löytyy pieniä järviä, joissa kuhien kasvu on erittäin hidasta ja kuhakanta on kääpiöitynyt, yli 60 cm kuha on harvinaisuus. Myös Pirkanmaalta löytyy järvi, jonka kuhien kasvuvauhti on erittäin hidasta.

Huonossa hapessa olevat lohikalakannat, kuten järvitaimen ja järvilohet tarvitsevat välttämättä laajoja tuki-istutuksia, mielestäni kuitenkin pitäisi keskittyä vielä enemmän näihin järviin laskeviin virtavesiin, pienet purot, joet yms ja kunnostaa niitä poikastuotantoalueiksi ja tarvittaessa pistää kalastuskieltoalueeksi. Turhien patojen purkaminen, nousuesteiden poistaminen ja myös kalastusrajoitukset ja määrittäminen kalastuskieltoalueiksi, esimerkiksi poikastuotantoalueiksi soveltuvat pienet virtavedet. Pienten virtavesien kuntoon laittaminen, nousuesteiden poistaminen virtavesistä, padot, vanhat patorakenteet yms., kalastusrajoitukset, poikastuotantoaluiden määrittäminen lohi-ja siikapitoiseksi vesistöksi ja kalastuskiellot näille alueille, näiden "tieteellinen näyttö" tulee noin reilun 10 vuoden kuluessa mututuntumalla, miten ovat vaikuttaneet lohikalakantoihin.
Esimerkiksi Renkajoen nousuesteet muodostuivat todella vanhoista myllypadoista,luukkupadoista ja uitto-sekä saharakenteista yms.
Noin 20 vuotta meni näiden nousuesteiden poistamiseen. Jos lohikalakannat halutaan saada parempaan happeen tarvitaan laajoja tuki-istuksia ja näiden lisäksi myös pitää luoda edellytykset poikastuotantoalueiksi ja kutualueiksi kunnostamalla pienvirtavesiä, esimerkiksi järvitaimenet pääsevät vapaasti liikkumaan järvien välillä.
"Lohikalat ja niiden sukulaiset" käsitteenä on laaja: lohi,järvilohi, järvitaimen, meritaimen, purotaimen, nieriä, siika, muikku ja harjus. Mitä "lohikaloihin" luokitellaan, mielipiteitä tästä varmasti riittää, mitä kaloja lohikaloihin luokitellaan, "virallisesti ja epävirallisesti". Tekemistä riittää pariksi vuosikymmeneksi "muutamankin" "lohikaloihin" luokiteltavan kalan pelastamiseksi ja niiden kantojen elvyttämiseksi.
Muutama linkki aiheesta:
https://www.hameensanomat.fi/kanta-hame ... ta-790751/
https://www.vanajavesi.fi/renkajoen-vapautusjuhla/
https://yle.fi/uutiset/3-10803821

Muikun häviäminen 80-90 luvulla Saimaan latvavesiltä oli mysteeri, muikun katoaminen vei kalastajilta leivän pöydästä 10-15 vuodeksi, korvaajaksi tuli siika, sitten riivannut loinen romahdutti siian arvostuksen saaliskalana. Muikku palasi Saimaalle takaisin ja tuo leipää kalastajille ja siian paikan kalastajien tavoittelemana saaliskalana vei kuha. Siian maine loisen riivaamana kalana on pysynyt.
https://yle.fi/uutiset/3-9932724

Kuhan istuttamisessa on kuitenkin pidettävä järki ja harkinta mukana, on ensin selvitettävä, että kannattaako ylipäätään järveen istuttaa kuhaa ja onko kuhalle menestymisen edellytykset, mitä istutuskantaa käytetään sekä mitä haittaa mahdollisesti muulle kalastolle tulee kuhaistutuksista.
" Jatkuva istuttaminen antaa jotakuinkin saman tuloksen kuin yrittäisi täyttää piripinnassa olevaa lasia kaatamalla siihen lisää uutta vettä. Lasi ei voi enää täyttyä ja liika neste valuu maahan. Ainoa näkyvä tulos on se, että veden kaataja saa kerta toisensa jälkeen astiansa tyhjäksi. Istutuksissa kannattaisikin pitää nyt esimerkiksi joitakin välivuosia ja seurata saaliiden kehittymistä"

https://yle.fi/uutiset/3-6224018
https://www.kuhamaa.fi/saalislajit/pien ... istutukset
https://www.hameenkalatalouskeskus.fi/k ... r/3915.pdf

Vaikka kysymyksessä on "seura-lehden" artikkeli, niin artikkelissa pilee totuuden siemen:
https://seura.fi/ilmiot/tiede-ja-luonto ... ta-johtuu/

Tässä pidempi ja lyhyempi artikkeli tarkasteltavaksi, kuhaseminaari ja vapaa-ajankalastaja:
https://www.kuhamaa.fi/kuhaseminaari/Ku ... ermark.pdf
https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/ei-k ... i-loppuuko

Muut saavat jatkaa tästä ja viskoa mielipiteitään.
Viimeksi muokannut Sostakovits da Silva, 09:41:06 19.09.2020. Yhteensä muokattu 10 kertaa.
Wanderlei César Da Silva. Raha ei tee onnelliseksi, mutta se rauhoittaa hermoja.
Avatar
kirppu
Viestit: 3056
Liittynyt: 09:01:56 14.10.2006
Paikkakunta: Pielavesi
Viesti:

Re: Kuhan istutus

Viesti Kirjoittaja kirppu »

Siinähän sitä tuli Sostalta tieteellistä näyttöä asiaan. :)
Minä olen jo pitkään ihmetellellyt mettähallituksen ja muidenkin toimijoiden järjenköyhyyttä näissä kalahommissa.
Mielestäni täällä järvenpinnan tasolla on hyvinkin laaja tietämys asiostaa sitä tulisi laajemmoinkin kuunnella päätöksiä tehtäessä.
Onneksi tätä talkoohenkeä ja päätöksentekoakin on alkanut näkyä. Otetaan nyt esimerkkinä vaikka Virtavesienhoito yhdistys.
-ahven on paras kala-

[email protected]
Avatar
Sostakovits da Silva
Ilmo Tampio Lounasheimo
Viestit: 8464
Liittynyt: 13:21:01 27.04.2005
Paikkakunta: Urpoland-Penninpyörittäjien kylä

Re: Kuhan istutus

Viesti Kirjoittaja Sostakovits da Silva »

Muokkasin hitusen tuota ylempänä olevaa bestselleriäni.
https://www.kuhamaa.fi/100v_juhlasemina ... Kolari.pdf
http://konnevedenkalatutkimus.fi/media/ ... tsissa.pdf

Vaikka Suomessa on patoamalla pilattu suurin osa potentiaalisista taimen-ja lohijoista, niin syytä löytyy lohikalakantojen häviämiseen ja alennustilaan myös ympäristön valtavasta kovasta kuormituksesta, mitä tulee maatalouteen, metsätalouteen ja turvetuotantoon+ teollisuuden jätevesiin ja yleensäkin jätevesien välinpitämättömiin lurautuksiin. Suomessa on ollut vallalla 50-80 luvulla ja vielä paikoin 90-luvullakin soiden ja metsäsoiden ojitusbuumi. Ojien kautta on virrannut valtavia määriä humusta metsistä ja soista järviin, jokiin etc.
Maatalous ja turvetuotanto sekä jätevedet ovat olleet oma lukunsa, nämä ovat olleet ongelmana vuosikymmeniä. Jos kuhakannatkin ovat paikoin 60-80 luvulla romahtaneet helvetinmoisen kuormituksen takia, niin miten vielä herkemmät lohikalakannat ovat kärsineet valtavasta ympäristön kuormituksesta?
Noita takavuosina tehtyjä "massiivisia virheitä" ympäristön kuormituksen suhteen ja virtavesien patoamiseen on vaikeata jälkikäteen korjata. Eipä takavuosina osattu ajatella, että mitä haittavaikutuksia esimerkiksi soiden jatkuvalla ojittamisella voidaan aiheuttaa ympäristölle. Avohakkuut yms. ovat oma lukunsa. 2010-luvun ongelmana on ollut kaivosteollisuuden paukut. Malmi, rauta,nikkeli, uraani ja kultakaivokset yms. Talvivaara nousi tapetille rytinällä. Tämmöiset kaivosteollisuuden paukut voivat tuhota kerralla jokien ja järvien kalakannat sekä eliöstö menevät kerralla kyykkyyn. Toivotaan, että ei tule uutta Talvivaaraa, pohjoiseen suunnitellaan kovaa vauhtia kaivoksia.
https://yle.fi/uutiset/3-11157959
https://yle.fi/uutiset/3-11330103


Lurautuksia vielä tulee, ei ole ensimmäinen kerta tästä hangasmäen paineviemäristä tai viemäriputken laukeamisesta. Radiosta satuin kuuntelemaan Hauhonselän suojeluyhdistyksen haastattelun, Eteläisten järven kautta on menossa iso erä paskavettä kohti Hauhonselkää, joka on muutenkin nykyäänkin kuormittunut vesistöalue.
https://www.hameensanomat.fi/kanta-hame ... a-1464398/

Vanajavettä käytettiin yleisenä jäteviemärinä ja kaatopaikkanana 60-luvulla ja vanajaveden valtava kuormitu jatkuis kauan, tilanteeseen havahduttiin 90-luvulla.
https://www.hameensanomat.fi/kolumnit/v ... in-896962/
Viimeksi muokannut Sostakovits da Silva, 10:27:54 20.09.2020. Yhteensä muokattu 5 kertaa.
Wanderlei César Da Silva. Raha ei tee onnelliseksi, mutta se rauhoittaa hermoja.
Avatar
Sostakovits da Silva
Ilmo Tampio Lounasheimo
Viestit: 8464
Liittynyt: 13:21:01 27.04.2005
Paikkakunta: Urpoland-Penninpyörittäjien kylä

Re: Kuhan istutus

Viesti Kirjoittaja Sostakovits da Silva »

Louhikosken pienvesivoimalaitoksen purku avaa Saramojoen vesistön Pielisen järvitaimenille:
https://mmm.fi/-/louhikosken-pienvesivo ... imenille-1
https://yle.fi/uutiset/3-11539201
Wanderlei César Da Silva. Raha ei tee onnelliseksi, mutta se rauhoittaa hermoja.
Avatar
Sostakovits da Silva
Ilmo Tampio Lounasheimo
Viestit: 8464
Liittynyt: 13:21:01 27.04.2005
Paikkakunta: Urpoland-Penninpyörittäjien kylä

Re: Kuhan istutus

Viesti Kirjoittaja Sostakovits da Silva »

https://www.jarviwiki.fi/wiki/Katumaj%C ... 236.1.001)
https://www.hameensanomat.fi/kanta-hame ... ta-747780/
https://yle.fi/uutiset/3-9009635

Katumajärven särkikalakantoja yritetään rajoittaa kuhaa istuttamalla, järven tilan parantamiseksi on tehty pitkä tovi töitä. Tätä taustaa vasten kuhan istuttaminen 377 ha Katumanjärveen on järkevää.
Samalla yritetään kunnostaa Katumasta Vanajaveteen laskevaa kutalanojaa, testataan sitä myös istuttamalla taimenta, olisko mahdollisesti tästä Kutalanojasta jopa pitkällä aikavälillä saataisin luonnontaimen lisääntymään, vaeltavan taimenkannan saaminen on lottovoitto, mutta paikallinen purotaimenkanta voisi onnistuakin
https://yle.fi/uutiset/3-6796397
https://www.hameensanomat.fi/kanta-hame ... ea-174266/
https://www.theseus.fi/bitstream/handle ... sequence=1

Vanajaveden reitin yläosissa on potentiaalisia paikkoja, joissa taimen voi lisääntyä luonnollisesti, kun saadaan ns. kunnostettua ja nousuesteitä yms. purettua, tehtyä kalateitä tms. Renkajoesta nousuesteet ja patorakenteet on poistettu ja taimen voi vapaasti kulkea järvien välillä pitkänkin matkan, nyt on auki tie molempiin suuntiin ylä-ja alajuoksulle, taimen voi vaeltaa esteettömästi pitkiäkin matkoja. Myöskin Sääjärven kalatie on valmistunut jo vuonna 2012.
https://asiakas.kotisivukone.com/files/ ... i_2006.pdf
https://www.youtube.com/watch?v=ZGjyor4yDis

Kankaistenjärvestä laskeva myllyoja, joka tulee noin 5 km mittaisena päättyy tähän matkolampeen, joka laskee matkolammesta matko.ojana katumanjärveen, niin tähän myllypuroon/myllyojaan on vuosikymmenten saatossa muodostunut lisääntyvä luonnontaimen kanta. Eli aika pienissä paikoissa taimen voi lisääntyä luonnonmukaisesti. Myllyoja on luonnonmukaisessa tilassa, siinäkin on nousuesteitä, jotka ovat hankalia purettavia lähellä katumajärveä. Kankaistenjärvestä Katumaan laskevaan myllyojaan valmistui pato Kankaisten järven päässä, joka mahdollistaa esimerkiksi purotaimenen siirtymisen patoalueen ohi.
https://www.hameensanomat.fi/kanta-hame ... ui-166143/

https://www.vanajavesi.fi/2018/wp-conte ... Makela.pdf
https://www.hameenlinnankalatalousalue. ... ouskeskus)


Uhkiahan on ollut tämän myllyojan luonnonmukaisesti lisääntyvällä taimenkannalla ulkoisen kuormituksen lisääntyminen, kuten velssin asfalttiasema yms.
https://www.sll.fi/hameenlinna/2016/01/ ... ajatuksia/

Imatran kaupunkipuron tapainen ja luonnonmukaiseksi rakennetut purot voisi olla tulevaisuudessa osaratkaisu ylläpitämään elinkantaisia taimenkantoja ns. "urbaanien" ympäristöjen hyödyntäminen, kaupunkipurojen ja luonnonmukaisten purojen tekeminen tms.
https://yle.fi/uutiset/3-10578998
Wanderlei César Da Silva. Raha ei tee onnelliseksi, mutta se rauhoittaa hermoja.
Avatar
Sostakovits da Silva
Ilmo Tampio Lounasheimo
Viestit: 8464
Liittynyt: 13:21:01 27.04.2005
Paikkakunta: Urpoland-Penninpyörittäjien kylä

Re: Kuhan istutus

Viesti Kirjoittaja Sostakovits da Silva »

Puulan osista, siikavesi on jo ilmeisesti menetetty, ensimmäinen osa, joka vastaanottaa "humusvedet". Jos lohikalakantoja meinataan pitää yllä esimerkiksi Puulalla ja pitää Puulaveden muut osat puhtaana, niin turvetuotannon vaikutuksiin pitäisi pystyä paremmin vaikuttaa ja myöskin metsäteollisuuden päästöihin. Maatalouden päästöt alueella on vähentyneet, niin turvetuotannon päästöt ovat puolestaan lisääntyneet.
Puulasta ja muista kirkkaista järvistä ei tarvita tehdä ns. kuhaa suosivaa humuspuuroa, ei kuhakaan tykkää, jos vedet paskaantuu kovasti kuten Vanajavesi, jossa kuhakannatkin koki inflaation veden paskaantumisen/saastumisen vuoksi 70-80-luvulla. Jos Puula pysyy kirkkaana ja puhtaampana, niin siitä hyöty kaikki. Ruohonjuuritasoakin kannattaa kuunnella.
https://www.kangasniemenlehti.fi/2018/1 ... ta-jatkuu/

Puulavedet puolustajat:

https://www.youtube.com/watch?v=3dG_Gfy6xXQ
https://www.youtube.com/watch?v=kol0AqTeSxI

Siikavedelle on käynyt oletettavasti samalla tavalla kuin Multialla, turvetuotannon "humusvedet" ovat valuneet vesistöihin.
Rekisuo, Multialla, Pengerjoen valuma-alue:
https://www.youtube.com/watch?v=ZjNMOExs3vc

Haukisuon turvetuotantoalue:
https://www.youtube.com/watch?v=-Ud_61W0sB0
https://www.youtube.com/watch?v=mbs6mjSIFj8
Wanderlei César Da Silva. Raha ei tee onnelliseksi, mutta se rauhoittaa hermoja.
mertili
Viestit: 2
Liittynyt: 14:25:34 13.04.2021

equipement sp cialis

Viesti Kirjoittaja mertili »

eläkeläinen
Viestit: 36
Liittynyt: 10:54:45 16.06.2021
Paikkakunta: Siinä Baabuurin puolella.

Re: Kuhan istutus

Viesti Kirjoittaja eläkeläinen »

Sostakovits da Silva kirjoitti: 15:03:08 23.09.2020 Puulan osista, siikavesi on jo ilmeisesti menetetty, ensimmäinen osa, joka vastaanottaa "humusvedet". Jos lohikalakantoja meinataan pitää yllä esimerkiksi Puulalla ja pitää Puulaveden muut osat puhtaana, niin turvetuotannon vaikutuksiin pitäisi pystyä paremmin vaikuttaa ja myöskin metsäteollisuuden päästöihin. Maatalouden päästöt alueella on vähentyneet, niin turvetuotannon päästöt ovat puolestaan lisääntyneet.
Puulasta ja muista kirkkaista järvistä ei tarvita tehdä ns. kuhaa suosivaa humuspuuroa, ei kuhakaan tykkää, jos vedet paskaantuu kovasti kuten Vanajavesi, jossa kuhakannatkin koki inflaation veden paskaantumisen/saastumisen vuoksi 70-80-luvulla. Jos Puula pysyy kirkkaana ja puhtaampana, niin siitä hyöty kaikki. Ruohonjuuritasoakin kannattaa kuunnella.
https://www.kangasniemenlehti.fi/2018/1 ... ta-jatkuu/

Puulavedet puolustajat:

https://www.youtube.com/watch?v=3dG_Gfy6xXQ
https://www.youtube.com/watch?v=kol0AqTeSxI

Siikavedelle on käynyt oletettavasti samalla tavalla kuin Multialla, turvetuotannon "humusvedet" ovat valuneet vesistöihin.
Rekisuo, Multialla, Pengerjoen valuma-alue:
https://www.youtube.com/watch?v=ZjNMOExs3vc

Haukisuon turvetuotantoalue:
https://www.youtube.com/watch?v=-Ud_61W0sB0
https://www.youtube.com/watch?v=mbs6mjSIFj8
Siikavesi on maailman sivu ollut paikallisille pyyntikoisen kuhan pyyntipaikka. Ikävä kyllä turvetuotanto on yhtenä syynä vedenlaatuun. Viimeiset 20 vuotta Siikavettä on kuormittanut eri kalastusmuodoissaan melkoinen kalastuspaine kuhan osalta. Oman kirjanpidon mukaan kuhan pituus on 2000 luvulla laskenut alle nykyisen alamitan. Pyyntikokoisen kuhan saaminen on nykyään melko harvinaista. Lisäksi viimeisen 3 vuoden aikana ammattikalastaja on Siikavettä tyhjentänyt paunetilla metsähallituksen mandaatilla, metsähallituksella manttaalia osakaskunnan alueella. Metsähallitus luovuttaa yksiköitään ammattikalastajien käyttöön.
Se siitä kestävästä kalastuksesta.
Vastaa Viestiin