Kohdistaminen
Re: Kohdistaminen
Ei päässyt radalla kokeileen. Oli muuta toimintaa, mutta ristikon koko ei muutu. Kuten Peter epäili. Kiitos kaikille. Paljon on tullut, esille, tarkaskastettavia asioita. Tosin ongelma, ei ole vielä ratkennut.
Ajattelin, et vois tehdä ite kans kokeeks sarjan.
Toki ensin liuotan piipun ja petauksen tarkistan. On muuten, aika "hauska" hakea tarkan pyssyn epätarkkuuteen syytä
Ajattelin, et vois tehdä ite kans kokeeks sarjan.
Toki ensin liuotan piipun ja petauksen tarkistan. On muuten, aika "hauska" hakea tarkan pyssyn epätarkkuuteen syytä
Arvaa vittu mitä? PATASYDÄN!
Re: Kohdistaminen
Öö siis tota...
Vähän aiheen vierestä, mutta ei kai toi ristikon koon muuttuminen kun suurennostamuuttaa kerro mitään muuta kuin että onko kysessä ns. eurooppalainen vai amerikkalainen rakenne?! ts missä kohtaa ristikko kiikarissa sijaitsee.
Kiikari voisi siis olla kunnssa vaikka ristikon koko muuttuisi zoomatessa.
Vähän aiheen vierestä, mutta ei kai toi ristikon koon muuttuminen kun suurennostamuuttaa kerro mitään muuta kuin että onko kysessä ns. eurooppalainen vai amerikkalainen rakenne?! ts missä kohtaa ristikko kiikarissa sijaitsee.
Kiikari voisi siis olla kunnssa vaikka ristikon koko muuttuisi zoomatessa.
Re: Kohdistaminen
Juurikin näin. Kyseessä rakenne, mutta sillä ei ole tekemistä maanosasta vaan kustannuksesta kuinka toteutetaan ja miten. Ja se kertoo yleisesti kiikarin laadusta. Kun vielä katsot ja vertaat Ristikon kiinnityksen ja koko ristikon rakenteen niin huomaat eron.Msr kirjoitti:Öö siis tota...
Vähän aiheen vierestä, mutta ei kai toi ristikon koon muuttuminen kun suurennostamuuttaa kerro mitään muuta kuin että onko kysessä ns. eurooppalainen vai amerikkalainen rakenne?! ts missä kohtaa ristikko kiikarissa sijaitsee.
Kiikari voisi siis olla kunnssa vaikka ristikon koko muuttuisi zoomatessa.
Muutenkin zuumatessa kohdetta lähemmäksi tuntuu hullulta että tolppa senkuin levenee mitä pienempään kohteeseen tähtää. Tämä mielestäni muuten vähentää tarkkuutta ja samalla kertoo kiikarin laadusta.
Tämä on suurin yksittäinen ero jonka asiakas huomaa kiikaria otettaessa kaupassa. Loput erot huomaa sitten kovemmassa käytössä. Minusta kolme parasta on Zeiss, Swarowski ja Kahles.
Re: Kohdistaminen
Samaa mieltä tuost ja en itsekään pidä tuosta ritikon koon muuttumisiesta.Peter kirjoitti: Juurikin näin. Kyseessä rakenne, mutta sillä ei ole tekemistä maanosasta vaan kustannuksesta kuinka toteutetaan ja miten. Ja se kertoo yleisesti kiikarin laadusta. Kun vielä katsot ja vertaat Ristikon kiinnityksen ja koko ristikon rakenteen niin huomaat eron.
Muutenkin zuumatessa kohdetta lähemmäksi tuntuu hullulta että tolppa senkuin levenee mitä pienempään kohteeseen tähtää. Tämä mielestäni muuten vähentää tarkkuutta ja samalla kertoo kiikarin laadusta.
Tämä on suurin yksittäinen ero jonka asiakas huomaa kiikaria otettaessa kaupassa. Loput erot huomaa sitten kovemmassa käytössä. Minusta kolme parasta on Zeiss, Swarowski ja Kahles.
Tuosta kokoamuuttavasta ristikosta kyllä käytetään nimitystä eurooppalainen rakenne. Vanhemmissa putkissa se nyt ainakin noin perinteisesti meni.
Nykyään nyt taitaa olla suositumpi tuo "amrerikkalainen" rakenne, mikä nyt löytyy kiinassakin tehdyissä putkista. Eli en tuolla amerikkalainen / eurooppalainen rakenne viitannut valmistumaahaan vaan tuohon rakenteeseen.
EDIT Piti vähän googlata ja ensimmäiset kaksi osumaa kertoivat, että esim Kahlesin ja Hakon putkia tehdään kummallakin rakenteella.
Re: Kohdistaminen
Mun mielestä on hieman harhaanjohtavaa puhua eurooppalaisesta tai amerikkalaisesta rakenteesta, kun niillä ei ole mitään tekemistä tuon kiikarin rakenteen kanssa. Molemmilla mantereilla tehdään monenlaisia putkia. Useimmiten eurooppalaiset laatuputket (esim. S&B, Zeiss) ovat juuri niitä missä ristikon koko ei muutu zoomatessa.
Se seikka, että ristikon koko muuttuu zoomatessa johtuu siitä, että ristikko on toisessa polttotasossa. Näin on useimmiten juuri halvemmissa putkissa.
Jos ristikko on ensimmäisessä polttotasossa niin sen dimensiot eivät muutu zoomauksen aikana ja tämä on hyvin hyödyllinen seikka jos vaikka halutaan käyttää hyödyksi ristikon esim. milliradiaanipohjaisia viivoituksia/dotteja. Jos näitä mittaviivoja halutaan käyttää kiikarissa missä ristikko on toisessa polttotasossa on laskettava muuntokerroin. Siihen vaikuttaa taas olennaisesti zoomirenkaalta luettava zoomin arvo.
Se seikka, että ristikon koko muuttuu zoomatessa johtuu siitä, että ristikko on toisessa polttotasossa. Näin on useimmiten juuri halvemmissa putkissa.
Jos ristikko on ensimmäisessä polttotasossa niin sen dimensiot eivät muutu zoomauksen aikana ja tämä on hyvin hyödyllinen seikka jos vaikka halutaan käyttää hyödyksi ristikon esim. milliradiaanipohjaisia viivoituksia/dotteja. Jos näitä mittaviivoja halutaan käyttää kiikarissa missä ristikko on toisessa polttotasossa on laskettava muuntokerroin. Siihen vaikuttaa taas olennaisesti zoomirenkaalta luettava zoomin arvo.
I wish I had ghosts...
Re: Kohdistaminen
Menee taas lillukan varsiin asia, mutta:Kesis kirjoitti:Mun mielestä on hieman harhaanjohtavaa puhua eurooppalaisesta tai amerikkalaisesta rakenteesta, kun niillä ei ole mitään tekemistä tuon kiikarin rakenteen kanssa. Molemmilla mantereilla tehdään monenlaisia putkia. Useimmiten eurooppalaiset laatuputket (esim. S&B, Zeiss) ovat juuri niitä missä ristikon koko ei muutu zoomatessa.
Se seikka, että ristikon koko muuttuu zoomatessa johtuu siitä, että ristikko on toisessa polttotasossa. Näin on useimmiten juuri halvemmissa putkissa.
Jos ristikko on ensimmäisessä polttotasossa niin sen dimensiot eivät muutu zoomauksen aikana ja tämä on hyvin hyödyllinen seikka jos vaikka halutaan käyttää hyödyksi ristikon esim. milliradiaanipohjaisia viivoituksia/dotteja. Jos näitä mittaviivoja halutaan käyttää kiikarissa missä ristikko on toisessa polttotasossa on laskettava muuntokerroin. Siihen vaikuttaa taas olennaisesti zoomirenkaalta luettava zoomin arvo.
Itse olen tottunut noista rakenteista noin puhumaan -siis sen näin oppinut- eli teknisesti olisi oikeampaa puhua noista polttotasoista / väleistä missä ristikko sijaitsee.
Tosin kuten totesin on tuo eurooppalinen / amerikkalainen jako vanhaa perua ja molemmilla mantereilla tehdään molemmanlaisia putkia.
Useat aseliikeet vielä tuota jakoa käyttävät ihan mainoksissaakin.
Muoks muoks Kuinka tämän ny haluaa ymmärtää eli:
Jos ristikko on ensimmäisellä polttotasolla ristikon koko muuttuu kun zoomausta muuttaa, mutta vastaavasti ristikon mittasuhteen pysyvät samana suhteessa kohteeseen.
Itse tarkoitin tuolla koon muuttumisella juurikin tätä eli tolppa kasvaa kun zoomausta lisää, mutta kohteen ja ristikon mittasuhteet pysyvät saman = eurooppalinen rakenne.
Re: Kohdistaminen
Nyt oli sateisena päivänä aikaa, tutustua kiikariin. Sen ristikon koko muuttuu pikkasen. Tiedä sit onko merkitystä.. Tai on sillä, vaikka muutos on pieni, mutta peittää maalia enemmän. Tosin, sekään ei ratkaise vielä, mun ongelmaa.juhamj kirjoitti:Ei päässyt radalla kokeileen. Oli muuta toimintaa, mutta ristikon koko ei muutu. Kuten Peter epäili. Kiitos kaikille. Paljon on tullut, esille, tarkaskastettavia asioita. Tosin ongelma, ei ole vielä ratkennut.
Ajattelin, et vois tehdä ite kans kokeeks sarjan.
Toki ensin liuotan piipun ja petauksen tarkistan. On muuten, aika "hauska" hakea tarkan pyssyn epätarkkuuteen syytä
Nyt on liuotin piipussa, ollut pari kertaa. Tuppo oli kyllä aika puhdas- eli jäämiä ei liene ollut... Kyllä tosta vielä tarkka tulee, tavalla tai toisella
Arvaa vittu mitä? PATASYDÄN!
Re: Kohdistaminen
Kokeile samalla ennenkuin irroitat tukkia raudoista, jos petipuuhiin aioit. Kokeile ohutta paperiliuskaa piipun ja tukin välistä liuutettuna. Niin näet takkuaako. Osuuko luoti rihloihin kun työnnät lukon kiinni?juhamj kirjoitti:Nyt oli sateisena päivänä aikaa, tutustua kiikariin. Sen ristikon koko muuttuu pikkasen. Tiedä sit onko merkitystä.. Tai on sillä, vaikka muutos on pieni, mutta peittää maalia enemmän. Tosin, sekään ei ratkaise vielä, mun ongelmaa.juhamj kirjoitti:Ei päässyt radalla kokeileen. Oli muuta toimintaa, mutta ristikon koko ei muutu. Kuten Peter epäili. Kiitos kaikille. Paljon on tullut, esille, tarkaskastettavia asioita. Tosin ongelma, ei ole vielä ratkennut.
Ajattelin, et vois tehdä ite kans kokeeks sarjan.
Toki ensin liuotan piipun ja petauksen tarkistan. On muuten, aika "hauska" hakea tarkan pyssyn epätarkkuuteen syytä
Nyt on liuotin piipussa, ollut pari kertaa. Tuppo oli kyllä aika puhdas- eli jäämiä ei liene ollut... Kyllä tosta vielä tarkka tulee, tavalla tai toisella
Ota mukaan myös toisia patruunoita? Eri erää vähintään.
Onko piipun suu vioittunut yhtään?
- Kastehelmi
- Viestit: 160
- Liittynyt: 08:46:49 25.05.2010
- Paikkakunta: Luoto
- Viesti:
Re: Kohdistaminen
Itse lähtisin ensiksi testaamaan petausta. Suurempi laukauksien määrä muuttaa osumapisteen, piippu "hirttää"kiinni tukkiin.Kesis kirjoitti:muupeli79 kirjoitti: J
Pauli Saloa lainatakseni, järjestys on:
-patruuna
-aseen petaus
-kiikarin kiinnitys
-kiikari
Osumakuvion ollessa pyöreä, vika saattaa olla patruunassa. Jos et lataa itse niin asian selvittäminen voi olla hankalampaa mutta, kun käy ostamassa kaupasta varmasti tarkalla luodilla ladattua patruunaa niin sillä pitäis pärjätä. Millä paukulla muuten nyt ammuit?
Mikäli osumakuvio on soikea niin vika on yleensä aseessa. Samoin vika voi olla aseessa, jos muutama laukaus osuu lähelle toisiaan, mutta seuraavat muodostavat oman kasansa toiseen paikkaan. Jos on vapaasti värähtelevä piippu ja tukki nojaa piippuun saattaa syntyä toisistaan poikkevia laukauksia.
Joten helppo tarkistaa, ammu piippu "kuumaksi" ja vedä seteli ruuviin saakka. Jos ei onnistu niin hiekkapaperin ja petaus tarvikkeiden ostoon. Sekin on helppo tehdä.
Petaus on kaiken A ja O muut tulee perässä.
facebookissa hopanluontomatkailu
http://www.hopanluontomatkailu.fi
Työ haittaa harrastuksia, siksi teen tätä työnä
http://www.hopanluontomatkailu.fi
Työ haittaa harrastuksia, siksi teen tätä työnä
Re: Kohdistaminen
Pariin koitan vastata, kiitti taas! Toi paperi on koitettu ja hyvin liikkuu. Myös muutaman laukauksen jälkeen. Tosin kuuma, ei ton pyssyn piippu oo oikeesti ikinä.Kastehelmi kirjoitti:Itse lähtisin ensiksi testaamaan petausta. Suurempi laukauksien määrä muuttaa osumapisteen, piippu "hirttää"kiinni tukkiin.Kesis kirjoitti:muupeli79 kirjoitti: J
Pauli Saloa lainatakseni, järjestys on:
-patruuna
-aseen petaus
-kiikarin kiinnitys
-kiikari
Osumakuvion ollessa pyöreä, vika saattaa olla patruunassa. Jos et lataa itse niin asian selvittäminen voi olla hankalampaa mutta, kun käy ostamassa kaupasta varmasti tarkalla luodilla ladattua patruunaa niin sillä pitäis pärjätä. Millä paukulla muuten nyt ammuit?
Mikäli osumakuvio on soikea niin vika on yleensä aseessa. Samoin vika voi olla aseessa, jos muutama laukaus osuu lähelle toisiaan, mutta seuraavat muodostavat oman kasansa toiseen paikkaan. Jos on vapaasti värähtelevä piippu ja tukki nojaa piippuun saattaa syntyä toisistaan poikkevia laukauksia.
Joten helppo tarkistaa, ammu piippu "kuumaksi" ja vedä seteli ruuviin saakka. Jos ei onnistu niin hiekkapaperin ja petaus tarvikkeiden ostoon. Sekin on helppo tehdä.
Petaus on kaiken A ja O muut tulee perässä.
Luotiin jää kyllä pieni jälki, eli ottaa kiinni rihlaan. Löysin vielä ite tehtyjä mitkä, on pikkasen tiukempia sulkeutumaan.
Piipun suu on ainakin mun silmillä katsottuna hyvä. Kuten aiemmin laitoin, kertaakaan, ei oo sieltä suunnasta hoonattu. ( Vähän ku mun takamus)
Arvaa vittu mitä? PATASYDÄN!
Re: Kohdistaminen
Peter kirjoitti:Juurikin näin. Kyseessä rakenne, mutta sillä ei ole tekemistä maanosasta vaan kustannuksesta kuinka toteutetaan ja miten. Ja se kertoo yleisesti kiikarin laadusta. Kun vielä katsot ja vertaat Ristikon kiinnityksen ja koko ristikon rakenteen niin huomaat eron.Msr kirjoitti:Öö siis tota...
Vähän aiheen vierestä, mutta ei kai toi ristikon koon muuttuminen kun suurennostamuuttaa kerro mitään muuta kuin että onko kysessä ns. eurooppalainen vai amerikkalainen rakenne?! ts missä kohtaa ristikko kiikarissa sijaitsee.
Kiikari voisi siis olla kunnssa vaikka ristikon koko muuttuisi zoomatessa.
Muutenkin zuumatessa kohdetta lähemmäksi tuntuu hullulta että tolppa senkuin levenee mitä pienempään kohteeseen tähtää. Tämä mielestäni muuten vähentää tarkkuutta ja samalla kertoo kiikarin laadusta.
Tämä on suurin yksittäinen ero jonka asiakas huomaa kiikaria otettaessa kaupassa. Loput erot huomaa sitten kovemmassa käytössä. Minusta kolme parasta on Zeiss, Swarowski ja Kahles.
No eikö noissa kolmessa juuri tuo ristikon koko muutu zuumatessa ? Eli mitä suuremmalla suurennos, sen paksumpi ristikko ! No, jokaista yllämainittua saa myöskin "ameriikkalaisella" ristikon sijoitustavalla. Jolla kyllä ei ole tuon taivaallista merkitystä kiikarin hyvyyteen tai laatuun, olettaen että kokoonpanolinjalla on edes jonkinlaiset valmistustoleranssit, poislukien mekaanisten iskujen sieto. Vai liekkö silläkään merkitystä...
Alkuperäiseen ongelmaan....tuo hajonta.
Tars tietää roiskiiko minne sattuu vai viekö johonkin tiettyyn suuntaan ammunnan edetessä.
Jos näyttäisi vievän johonkin suuntaan, voi rautojen ja puun kiinnityksessä toisiinsa olla jotain hämärää. Ja se piipun sekä tukin välinen rako tulkataan sitten ainakin postikortilla, ei ohuella paperilla. Selviää myös sillä avo-ammunnalla.
Rikkonainen kiikari hyvinkin tekee tuollaista käyntiä kun joka laukauksen jälkeen ristikkomekanismi asettuu eri paikkaan. 5,7 rekyyli riittää vallan mainiosti hyppyyttämään ristikkoa kun piekkarinkin "rekyyli" siihen kykenee.
Kiikarin jalka irti lukkorungosta, tai optilokkien ollessa kysesssä siitä välisaumasta ?
Likainen/kuparinen piippu ei selitä noin huonoa käyntiä, tuskin liian pitkät patruunatkaan jos ne vain on pesään sopineet jollain konstilla Piipunsuun kuluminen ei selitä tuota, vain jos siihen on kohdistunut joku mekaaninen rasitus niin että se on oikeasti ja näkyvästi vaurioitunut.
Itse tein joskus selittämättömän ohilaukauksen. Syytä tuli haettua ja siksi paljastui liiallinen aeöljyn käyttö. Eli olin lotrannu öljyn kanssa niin että se oli pehmittänyt tukkipuun juuri sieltä lukkorungon alta ja raudat pääsivät liikkumaan hieman ammuttaessa, koskapa kiinnitysruuvit olivat hieman löysällä. Asia korjaantui tukin kuivattamisella, ei ruuveja kiristämällä.
Lähetäämpä kattomaan mikä unohtu kotia
Re: Kohdistaminen
Käytin yhden t-kiikarin huollossa tuolla Kuopion puolessa , viikossa kävi mutkan , nyt ei vielä ole ruuhkaa , syssymmällä sitten sitäkin enemmän.
Pyytävä kalan saapi ja nukkuva unen näkee.
Kaikkia kaloja ja karhuja ei pussailla.
http://www.aneenloma.fi/
Kaikkia kaloja ja karhuja ei pussailla.
http://www.aneenloma.fi/
Re: Kohdistaminen
Zeiss, Swaro ja Kahles rakentavat kaikki molempia (1. tai 2. polttotason) kiikareita. Eli siis joko suurenevalla ristikolla tai sitten semmoisella, missä ristikko säilyy samana zoomia kierrettäessä.
- Kastehelmi
- Viestit: 160
- Liittynyt: 08:46:49 25.05.2010
- Paikkakunta: Luoto
- Viesti:
Re: Kohdistaminen
No laitan tähän koska tästähän tässä on kyse.
Näin pitäisi jokaisen harjoitella.
https://www.youtube.com/watch?feature=p ... zAEW2z4oBg#!
Näin pitäisi jokaisen harjoitella.
https://www.youtube.com/watch?feature=p ... zAEW2z4oBg#!
facebookissa hopanluontomatkailu
http://www.hopanluontomatkailu.fi
Työ haittaa harrastuksia, siksi teen tätä työnä
http://www.hopanluontomatkailu.fi
Työ haittaa harrastuksia, siksi teen tätä työnä
Re: Kohdistaminen
Mites tän kanssa kävi?
Kaikki jotka kalastavat meritaimenta, syyllistyvät laillistettuun uhanalaisen lajin sukupuuton edistämiseen!
Re: Kohdistaminen
No kävin kohdistamassa huolletun Taskon 3-9x32 kiskolla , olen ampunut nyt joitain lintuja ja tuntuu hyvältä , aseena yhdistelmä 12-70 / 7 x 65 R .
Lähetän seuraavaksi Teräsrunkoisen MSW,n huoltoon .
Lähetän seuraavaksi Teräsrunkoisen MSW,n huoltoon .
Pyytävä kalan saapi ja nukkuva unen näkee.
Kaikkia kaloja ja karhuja ei pussailla.
http://www.aneenloma.fi/
Kaikkia kaloja ja karhuja ei pussailla.
http://www.aneenloma.fi/
Re: Kohdistaminen
Morjens!
Sellainen kysymys askarruttaa, että oma 308 olis kohdistusta vailla, ajatuksena
kohdistaa 200 metriin, mutta ampumarata antaa myöden vaan 100 metriä...
sakon ballistiikkataulukko kertoo 200 metriin kohdistettaessa käynnin olevan
100 metrissä +5,4cm... uskallanko luottaa kyseiseen lukemaan ja suorittaa kohdistuksen radalla, vai kannattaisko kysellä mahdollista esim. hiekkamonttua
jossa kohdistus onnistuisi suoraan 200 metriin?
Sellainen kysymys askarruttaa, että oma 308 olis kohdistusta vailla, ajatuksena
kohdistaa 200 metriin, mutta ampumarata antaa myöden vaan 100 metriä...
sakon ballistiikkataulukko kertoo 200 metriin kohdistettaessa käynnin olevan
100 metrissä +5,4cm... uskallanko luottaa kyseiseen lukemaan ja suorittaa kohdistuksen radalla, vai kannattaisko kysellä mahdollista esim. hiekkamonttua
jossa kohdistus onnistuisi suoraan 200 metriin?
Sellasta sattuu, sano sonni ku raktorin raiskas...
Re: Kohdistaminen
Korosäädöllähän se onnistuu tähtäimestä muuttaa nopeasti jos on tarvis. Mikä tähtäin?juzaa85 kirjoitti:Morjens!
Sellainen kysymys askarruttaa, että oma 308 olis kohdistusta vailla, ajatuksena
kohdistaa 200 metriin, mutta ampumarata antaa myöden vaan 100 metriä...
sakon ballistiikkataulukko kertoo 200 metriin kohdistettaessa käynnin olevan
100 metrissä +5,4cm... uskallanko luottaa kyseiseen lukemaan ja suorittaa kohdistuksen radalla, vai kannattaisko kysellä mahdollista esim. hiekkamonttua
jossa kohdistus onnistuisi suoraan 200 metriin?
Re: Kohdistaminen
meopta meopro 6-18x50. 7mm per napsu/100m.
eli meinasitko että kohdistus satkuun napuri ja siitä n.8 napsua ylös?
eli meinasitko että kohdistus satkuun napuri ja siitä n.8 napsua ylös?
Sellasta sattuu, sano sonni ku raktorin raiskas...
Re: Kohdistaminen
Kyllä. Sakon sivulla on kätevä ballistiikka laskuri, mihin pystyy laittamaan monia arvoja. Tosin sakon patruunoille ideaali.juzaa85 kirjoitti:meopta meopro 6-18x50. 7mm per napsu/100m.
eli meinasitko että kohdistus satkuun napuri ja siitä n.8 napsua ylös?