Keski-Suomen Kalatalouspäivä 13.12.2013 esitykset

[Teleman]

Mielenkiintoisia esityksiä Keski-Suomen kalakannoista:

http://www.ely-keskus.fi/web/ely/uutise ... rSemPRdUTA

Päijänne vs. Vättern:

http://www.ely-keskus.fi/documents/1019 ... a6fbfb85f8

[vlasek]

Mielenkiintoinen tuo vätternin ja päijänteen istutuspolitiikka. Tosta ehkä vois vetää orastavan johtopäätkösen, että massaistuttaminen ja kontrolloimaton kalastus=katastrofi.

Tota tukee kyllä myös päijänteen istutuskäyrät ja luonnonkalakannan totaalinen romahtaminen.

[-K-]

Istuttamisella ja "istuttamisella" on eroa... Asia toki ei miksikään muutu, Pohjois- Päijänteen taimenkannan tila on kehno ja tarvitsee tukitoimia. Esitettyihin lukuihin löytyy myös muita kuin nyt esitettyjä selityksiä. Henk.koht. tilastoja keränneenä tiedän kuinka Vaajavirran tilastot on kerätty ja kuinka niiden informatioon tulisi suhtautua.

Raportit aiheen tiimoilta on hyviä, karuja, ja ajattelua herättäviä. Kannan tila on huono, mutta toivoton se ei missään nimessä ole. Välittömät tukitoimet ovat tarpeellisia, mutta aivan esitetyn kaltaisen huono tilanne ei ole ainakaan Vaajavirran lukujen valossa.

Järvitaimenen tila Pohjois-Päijänteellä on heikko ja sitä se on ollut vähintään yli 20 vuotta. Henk.koht. olen päässyt kalastamaan kantaa niin että se on tarjonnut säännöllisesti yli 3kg taimenia, allekirjoittaneellekin kymmeniä kappaleita aktiivivälinein. Vielä 1990-luvun alkupuolella noita yli 3kg taimenia saatiin Vaajavirrasta useita kymmeniä vuosittain.

Kuluneena vuotena yli 60cm taimenia saatiin Vaajavirrasta 15kpl, joka on paljon nykypäivän mittapuun mukaisesti. Noista yli 60cm taimenista 80% oli rasvaevällisiä, sinällään mielenkiintoinen fakta, koska kaikista ilmoitetuista kaloista vain reilu 15% oli rasvaevällisiä. Yhteensä tilastossa on yli 400 taimenta kuluneelta vuodelta, joka on paljon ennemmän kuin esitetyt Vaajavirran kalatien tilastot yhtenäkään vuotena. Todellinen saalismäärä liikkunee saalispäiväkirjan täyttäneisiin ja myytyihin lupiin suhteutettuna jossain 600-900 kpl välillä.

Edellä viitattu tilasto osoittaa kalatiessä olevan kalahissin ja kalaportaan tilaston koko seurantahistorian ajalta (1950-luvulta lähtien). Kyseinen tilasto ei valitettavasti osoita edes totuutta ylävirtaan (Leppäveteen) nousseista taimenista, koska taimenilla on koko ajan ollut useampikin vaihtoehtoinen nousureitti.

Tämä fakta ei toki sulje pois mitään siltä, etteikö kannan tila olisi edelleen heikko potentiaaliinsa nähden. Ainut mitä se tuo esille on se että seurantamenetelmä ei kerro Päijänteestä Leppäveteen nousevan taimenkannan prosentuaalisesta määrästä, alueella vaikuttavan kannan todellisesta määrästä, tai kannan todellisesta mittajakaumasta. Pelkästään kuluneen vuoden vapaaehtoisella saalisseurannalla tuo data on kyseenalaistettavissa. Tiedän että vastaavia tilastoja on tehty paperisina ainakin 1990-luvulla seuran toimesta ja nuo tilastot tulen vielä joku päivä toimistolta etsimään. Tästä eteenpäin tuota seurantaa tullaan joka tapauksessa jatkamaan.

Vanhan perinteen mukaan iso taimen (käytettiin nimeä lohi) Vaajavirralla oli vasta yli 5kg painava. Tuo sama mitta-asteikko oli käytössä virralla kun aloitin kalastuksen 1980-luvulla, joten aivan kivikautisesta historiasta ei ole kyse. Noita yli 5kg taimenia saatiin Vaajavirrasta vielä 1980-luvullakin useita vuosittain. Wanhojenpartojen mukaan noita saatiin ennenvanhaan (-40-50-luvuilla) päivittäin...

Kannan tila on edelleenkin heikko, jopa henkiläkohtaiseen historian tuntemukseenkin suhteutettuna. Vaajavirralta on vuosien saatossa saatu noita isoja (+60cm / +3kg) taimenia varmasti koko Suomen mittapuussa jos ei eniten, niin merkittävästi vähintäänkin. Kuluneena vuotena noita isoja taimeni on ilmoitettu saaduksi 15 kpl, mutta esim. 1990-luvun alkupuolella ainoastaan yksi kalastaja ilmoitti saaneensa 32kpl yli 60cm taimenia vuodessa. Kyseiseen lukuun verraten olemme aallonpohjassa taimenkannan tilan suhteen, kuten raporttikin osoittaa.

Onko tilanne toivoton? Ei missään nimessä! Pienen alueen osalta olemme saaneet Vaajavirrassa taimenen osalta voimakkaan muutoksen aikaiseksi pelkästään aktiivikalastukseen vaikuttamalla. Mitä tapahtuukaan sitten kun voimme myös oikeasti vaikuttaa passiivikalastukseen? Kolmessa vuodessa pienen kalastusalueen muutoksilla olemme kasvattaneet keskimittaa 5 cm ja mediaania 7 cm. Ei ihan huonosti pienellä vesialueella pelkästään aktiivikalastajien rajoituksien vaikutuksella! Mitäpä jos saamme vielä passiivikalastajatkin mukaan talkoisiin?

Se mitä haluan sanoa on, että pienilläkin vesialueilla voi olla merkitystä taimenkantojen tilaan pelkästään aktiivikalastuksen säätelemisellä. Aina ei tarvitse kääntää koko maailmaa ennen kuin on itse valmis tekemään uusia valintoja tulevaisuutta varten. Olipa asia mikä tahansa, jonkun on aina oltava valmis tekemään ensimmäinen kompromissi, jotta muut kilpailevan/rinnakkaisen intressiryhmän edustajat olisivat valmiita seuraamaan perässä.

Jos me teemme oikein omalla vaikutusalueellamme elävien taimenkantojen eteen, se ei ole mitään pois vaikka osa kyseisistä kaloista uisikin myöhemmin lähialueiden verkkoon. Kantamme voi edelleen paremmin!

Vaikka verkkokalastuksella onkin suuri rooli vaeltavien kalakantojen tilan suhteen, on suorastaan naivia ajatella etteikö aktiivikalastuksella olisi merkitystä kannan tilaan. Jos teidän vesialueella on jotain tehtävissä aktiivikalastuksen suhteen, niin tehkää ensiksi se ja kysykää sitten passiivikalastajilta voitaisiinko sopia uusista pelisäännöistä? On hippasen helpompi keskustella asioista, kun on itse tehnyt ensimmäisen vastaantulon. Samalla jää turhat viherpiiperrys -argumentit sivuun kun voi suoraan sanoa että meillä on tultu tän verran vastaan, mitäs te olette valmiita tekemään?

Alamitan nosto on valtiotason suora myöntäminen sille että taimenkannat Suomessa ovat hälyyttävässä tilassa. Todennäköisesti myös passiivikalastukseen on tulossa vähintäänkin saman suuntaisia rajoituksia, jos jo myönnetylle asialle halutaan oikeasti tehdä jotain. Ennen valtion toimia, on jokaisen kuitenkin mahdollista vaikuttaa omalla vesialueella vaikuttavaan kannan tilaan, joten vaikuttakaa! Vaeltavat kalakannat on nykypäivänä ihan oikeasti mahdollista lahdata myös vapavälinein, jos niin vaan halutaan. Kysymys kai kuuluukin että halutaanko me meidän omilla vesillä niin tehdä?

Minä heittäsin paljon mielummin perhoa Keski-Suomessa kuin Ruotsissa, Norjassa tai Keski-Euroopassa, mutta kun se nyt vaan on aika perhanan tylsää piiskata pelkkää vettä. Välistä on ihan kiva saada vastakaikuakin yrityksilleen ja jos se vielä on mahdollista kotiseuduillakin, niin miksipä ei... Ja meinaan siis edelleen jatkaa myös Keski-Suomessa kalastustani, mutta kesän pääreissut varmasti suuntautuvat "kaukomaille" niin kauan ennen kuin saan riittävän laadukasta vastakaikua omilta vesialueiltamme.

[vlasek]

Istuttamisella ja "istuttamisella" on eroa... Asia toki ei miksikään muutu, Pohjois- Päijänteen taimenkannan tila on kehno ja tarvitsee tukitoimia. Esitettyihin lukuihin löytyy myös muita kuin nyt esitettyjä selityksiä. Henk.koht. tilastoja keränneenä tiedän kuinka Vaajavirran tilastot on kerätty ja kuinka niiden informatioon tulisi suhtautua.

Se tragedia tuleekin siinä kalastuskulttuurissa. Eihän taimen särkeä, tai muutakaan kummoisempi otus ole. Kalaa, ku tulee paljon kiima kasvaa. Siinä samassa myös kalastuspaine. Jos mitää rajoitteita ei ole, toi tarkottaa sitä, että se laari vedetään helposti tyhjäks. Lopulta jäljellä ei ole enää, ku tuo laitostunut otus, joka on sille korttikosken pyörittäjälle aika helppo oikotie. Nyt tilanne on sitten tämä. Tietty se geneettisen sotkeutumisen vaara, joka voi johtaa perimän heikkenemiseen. Kuhan suhteen tais ruottista löytyä tutkielma tän tiimoilta.

Eri hienoa, että valtiovallan puolelta on herätty siihen, mistä tutkijat on paasannu jo vuositolkulla. Valkeajärven viesti jo vuosia sitten oli aika pitkälti se, että vaikka kosket on menny aikalailla remonttiin ydinongelma onse, että isoa kutevaa kalaa ei yksinkertaisesti ole. Nollastahan tuota käytännössä pitäs lähteä rakentamaan.

Nykyinen suunta on positiivinen, joskin se vesittyy, jos malttia ei ole. Sen puute lie se isoin synti.