Viesti
Kirjoittaja Koukkuk » 19:23:07 23.11.2018
Pari sanaa tämän syksyn yhdestä sinipinkkisessiosta ja siitä miten lähelläkin voi onnistua ja sattua..
Eilen tuli lähdettyä extempore haagereissuun. Tarkoitus oli suunnata ulommas booleihin ronkkimaan. Suunnitelmaan tuli kuitenkin muutos, kun virittelin plotterin ja kaikuluotaimen. Kaiussa oli hiukan probleemia, ja se näytti mitä sattui... Buuttasin kaiun ja samalla kruisin kohti mestoja..
Lopulta sain erään kapeikon kohdalla laitteet rokkaamaan ja siellähän oli kalaa vaikka kuinka paljon. Tein muutaman heitonkin isompiin parviin, pienellä kumilla, mutta tuloksetta.. siinä sitten virittelin muutkin virpat valmiiksi sekä huolsin yhden kelan, lisäämällä siihen perämoottorista öljytikulla öljyä.. oi oi miten hyvä tuli.
Jiipasin siitä sitten lähimmän kaislan kylkeen ja ekasta kolosta nappasi hetimiten melkein metrinen (97cm Paskis Pikeon). Sain kalan hyvin lippariin ja aloin irrottamaan koukkua viimeisen kiduksen takaa.
Kala sai hepulin ja koska se oli syvällä vedessä potkujen aikana, niin tietysti se lähti myös sieltä nousemaan ylös. Ei paljon, mutta sen verran, että hampaat osuivat "pihtikäteni" rystysiin.. No eipä siinä.. Pyyheliinasta siivua käden ympäri ja jatkamaan kalastusta.
Hetki vain ja jo seuraava kala irrotukseen (98 cm gummy30 sipi) ja heti perään (94 cm gummy30 sipi) kaislan edustan vitaikosta. Vene kaislaan ja pönöttämään.
Verta vuotavaan käteen uutta sidettä ja kalastus jatkui. Vitaikosta tuli vielä hyvä tälli, mutta se ei enää pysynyt.. oli hyvä reissu ja vene ei ollut kalapaikoille mentäessä kertaakaan plaanissa, ekan kerran vasta kun ajoin kotiin.
Tarinan opetus oli, että aina ei tarvitse kiertää koko kaunista saaristoa onnistuakseen ja, että kannattaa olla myös laastaria mukana.
Mukavaa illan jatkoa ja hyvää viikonloppua teille kaikille.
Ps. Hiukan kun vielä hioo tekniikoita nii kyl se siitä sitte..
-koukkuk / Rami Kuvia instassa @rajuperho