... tai 20. Tämäkin on nyt sitten pakko maalla mitata.

^ Niinhän sä koet, mutta ei ole mahdotonta. OG HLC Zillionilla ei kuitenkaan pysty heittämään magneettijarru minimissä 80 g pisaranmuotoista lyijypunttia, johtuen lyijyn alhaisesta tiheydestä ja pisaranmuodon suuresta ilmanvastuskertoimesta, vaan pienimmät jarruasetukset millä olen heittänyt (pisimmät heittoni) on olleet jotain magforce = 2.0 Jos siitä pienentää, niin siimaa alkaa nousta niin paljon heiton aikana että tulee sotku ja siimakatko. Silti noillakin asetuksilla siima nousee vähän puolalta heiton alussa ja toisen kerran kun kierrokset on hiukan laskeneet, kun induktori alkaa pitkiin heittoihin tunetetun ja vahvan HLC jousen vetämänä sisäänvetäytymään. Eli tosta ei Magforcea enää pysty pienentämään noin satametrisissä heitoissa. Toi toki on pituusheittoon tunetettu kela, siinä on Daiwan tehtaalta valmiiks laitetut mikrolaakerit (eli holkitetut alikokolaakerit, samaa kokoa kuin 70 Alphasissa), eli puola kyllä pyörii herkemmin kuin peruskelassa, eikä magneettijarrua voi senkään puolesta laittaa niin pienelle kuin peruskelassa.
Mitä ihmettä sä oikein koet kokeneesi ja havainneesi jäällä ja ennen kaikkea: mitä ihmettä Sä nyt oikein koitat selittää? (Joo, se on selvää että pitkässä heitossa magneettijarru säädetään pienelle, mutta tuo lihavoitu...) Millä ihmeen tavalla Mag jarrun asetus vaikuttaa lähtönopeuteen, oletusarvoisesti kun heitetään täysiä, jos koitetaan heittää niin pitkälle kuin saa? Oikeasti jos heittää täysillä, niin ei se magneettijarrun säätö kyllä vaikuta mittatarkkuuden rajoissa yhtään siihen millä nopeudella se heittopaino lähtee, vaan heittopaino lähtee just niin kovaa kuin heittäjä saa vavankärjen sitä heittämään, no puolan hitausmomentti hiukan tossa kanssa vaikuttaa, mutta raskailla heittopainoilla ei sekään kyllä hirveesti. Mutta siinä muutaman kymmenen sentin … puolen metrin vedetyn siiman matkalla, millä paino saavuttaa maksiminopeutensa (siis lähtönopeutensa), niin se on niin lyhyt matka, että oli magneettijarru säädetty mihin vain, niin täysillä heittäessä ei mittatarkkuuden rajoissa saada mitään eroa lähtönopeudessa. Sen jälkeen sitten saadaan eroa, että oliko jarru liian heikolla, jolloin saadaan välitön harakanpesä ja siimat poikki, vai oliko jarrua turhankin paljon ja heitto ei kantanut toivotulla lailla, vai oliko jarrua sopivasti, eikä siimaa noussut puolalta liikaa. Jollain lailla ymmärtäisin, että kovemman (onnistuneen heiton) lähtönopeuden saavuttaa kovemmalla mag jarrun asetuksella, jos täysillä heitto on niin väkivaltainen, että pienillä Mag jarrun asetuksilla siiman nousua tulee niin paljon heti peukalon hellitettyä puolalta, että välitön siimakatko. Magneettijarrun pienentämisellä en kykene näkemään mitään yhtäläisyyttä lähtönopeuden kasvattamiseen. Joku ajatusvirhe on nyt Sulla tässä.
Olen heittänyt Lunalla ja Tatulalla kummallakin yli 100 metriä. Molemmissa mag minimillä, ykkösellä ei mene. Ykkönen on viimeinen harjoitusheitto.
Kun jarruvoimaa pienentää, oli kyse keskipako- tai magneettijarrusta, niin joko heitto kantaa pitemmälle tai tulee sotku.
Niin väärä virhetulkinta kuin mahdollista, älä edes yritä perustella tuota millään! Lue nyt ihmeessä tuo ajatuksella:
Väärin! Magneetti (tai keskipako) -jarrun voimakkuudella ei ole mitään käytännön vaikutusta lähtönopeuteen! Vaikutus on ainoastaan heiton kantamassa ja siinä tuleeko vai eikö tule sotkua! En ole psykologi, mutta vaikuttaa kyllä kovasti siltä, että olet tulkinnut jotain ja sitten koitat havaintoja sovittaa tukemaan tulkintaasi. Kuten vaikka että Sulla on pituusheittoon liika löysä jousi Magforce Z:ssa ja siksi kelasta on koko ajan jarru pohjassa, ja laittamalla jarruvoiman hyvin pienelle saat jonkinlaisen keskiheiton loppuliu'un, ja sitten päättelet lähtönopeuden kasvaneen kun heitto kantoi pitemmälle. En tiedä, mutta ainakin tässä lähtönopeusjutussa menet metsään.
Edelleen väärin! Ei ole mitään maksimikierroksia magneettijarrulle ja magneettijarrun jarruvoima kasvaa lineaarisesti! Paitsi ellei se ole esim. liikkuvainduktorinen, joka taas saa käppyröihin muutoksen:
Luulenpa, että olet heittänyt lähinnä pituusheittoon huonosti soveltuvilla magneettijarruilla. Mag-Z löysällä jousella ei voi olla hyvä, sellaisen kanssa ei voi tulla kuin juurikin kuvailemasi kaltaisia virhetulkintoja ja tuskailuja. Se Tatula 200:sesi saattaa olla magneettijarrultaan lähimpänä hyvää, kun siinä on sentään induktori koko ajan samassa paikassa. Sen pitkä akseli taas ei ole hyvä, kun se tuo oman kitkansa.
Tiedän tunteen. Vaikka pitkälle heittämistä ei ole tarvinnut kohta kolmeenkymmeneen vuoteen ajatella mitenkään, niin joskus se ajatus karkaa kesken heiton alkaa miten se heitto menikään => Kuuluisa kaksiosainen heitto ja siimat poikki.
Pitkä akseli on juuri hyvä. Shimano Antares 12 on pitkällä kiinteällä akselilla. Tämä Antares malli on juuri pituusheittoon tehty. Pituusheitossa pienet Daiwat ovat tätä kelaa vastaan aseettomia. Se on kylmä tosiasia.
Niin, jos on puolassa jäykkyydeltään sopiva jousi heittoon, että induktori toimii heitossa niinkuin sen kuuluu, eli induktori menee sisään heti kun alkuheiton nousuvaihe on syönyt vauhtia.
Jätkä se länkyttää useasti, että ettet usko, tai joku on humpuukia tai nyt vaan menee yli hilseen, sen kummemmin mitään perustelematta, eli Suomeksi sanottuna vähä-älyistä keskustelua. Tämän tästä kyllä epäilyttää kovasti teknisen lahjakkuutesi taso, koska silloin kun joskus perustelet jotain, niin perustelusi eivät välttämättä ole kovin järkeviä. Heitteletkö läppää ihan lonkalta? Entä oletko läpänheiton sijaan ylipäänsä ikinä edes heittänyt sv jarrullisella kelalla, tai näpelöinyt sv jarrullista puolaa ja tsekannut miten se toimii? Jos et, niin varmaan aika turha koittaa selittää mitään, kun ei se kuitekaan mene jakeluun. Mutta yritän silti.
Lue toi loppu uusiks: