Erikoisia sattumuksia kalavesiltä.

[Tyrä]

Jokaiselle on varmaan kalassa ollessa sattunut kaikenlaista tavallisuudesta poikkeavaa ja ehkä on nähtykin tapahtumia jotka ovat jääneet mieleen "normaalia" paremmin. Eli siitä vain kertomaan:


Itse en varmaan koskaan unohda kaikkien aikojen ekaa tärppiäni kaikkien aikojen ekaan buster jerkkiini. Olimme eräällä hyväksitiedetyllä lahdelmalla haukikalassa kun lahden yläpuolella jo tovin liidellyt kalasääski yllättäen painoi siipensä suppuun ja putosi nuolena pinnantuntumassa uivan busterin niskaan. Ennen kuin tajusinkaan, oli jerkku jo toistakymmentä metriä pinnan yläpuolella ja jatkoi nousuaan. Yritin pitää siiman löysänä, jotta en saisi tahatonta tartutusta aikaiseksi. Hetken päästä kalahavukka päästikin saaliin kynsistään ja se läsähti takaisin veteen. Vaan sääksipä tekikin uuden iskun ja niin sai buusteri jälleen kyytiä. Hylkäämiseen tosin päättyi tämä toinen yritys ja tällä kertaa hakkihaukka jo uskoi, että "ei ou hyvvee tämä hakki".

Mieleen tuo jäi, kuten niin moni muukin erityisempi kokemus rakkaan harrastuksen parissa, mutta kuten lastenohjelmassakin joskus nuoruudessani sanottiin, niin "niistä kerromme ensi kerralla". Laittakaapa vuorostanne jakaen omia kokemuksianne itse kukin.

[Sup78]

Tuoreempana muistissa on 2.5 kg hauki joka syöksy veneen alta kun peruke osu vavan kärkeen. Vieheenä oli Foxin Bullnose, pelästyin ihan perkeleesti ja jotain siinä sähläsin. Kala painui veneen alle ja luulin et pääsi irti, mut ei. Nostin sen veneeseen ja samalla huomasin et jossain vaiheessa rimpuiluja kaveri oli vetänyt itseltään koko mahan auki koukuissa. Suolet roikkui ikävästi pihalla. Se oli viime kauden yksi harvoista murhaamistani hauista. RIP.

[Tyrä]

Harmi, ettei vetäny samalla itteensä fileiksi asti

Kerron samalla hiukan samantapaisen tapauksen kuin tuo ekani. Ei sattunut itselleni vaan hyvälle kaverille länsisuomenreissulla. Oli nimittäin joutsenpariskunta tulla ujeltanut "sata lasissa" matkalentoa hollille juuri kun kaverin viehe oli lentokaarensa lakipisteessä. Toinen jönssi oli lentänyt suoraan siimaan ja viehe ilmeisesti kiepahtanut siiman kera jonkin ulokkeen ympäri. Oli kuulena DC-kalkkuna vaan vesisumuna sauhunnut hetken aikaa ja sitten olikin ollut puola tuhjä. Lopuksi reipan nykäisy, naps, ja kaveri toljottaa hölmänä linnun perään tyhjäpuolainen kela vavankomistuksena. Kuuluu sarjaan "olisitpa nähnyt ilmeesi"

[Stickan]

[Tyrä]

Tämä on oma kokemus viimeistä edelliseltä kaudelta. Nakkasin minnow spoonin kymppisenttisen harvahkoon kaislikkoon ja aloin kelaamaan. Siima kuitenkin oli jäänyt korkean kaislan lehtihankaan, joten uistin nousi vedenpinnan yläpuolelle ja kohti kaislan latvaa. Kun viehe oli noin 20-30cm korkeudessa, niin loikkasi vedestä hakki ja ahmaisi sen. Seurasi mielenkiintoinen väsytys "viidakossa". Sain kalan jopa pois kaislikosta, mutta karkasi pakana aivan veneen vieressä. Olisko ollu tommonen 2.5-3kg.

Vastaava tapaus myös männäsyksyltä, mutta siitä myöhemmin lisää kun nyt kramppaa käsi

[daddycool]

mieleenpainuvin on itselläni korkeakoskella ennen laituriaikaa lohen väsytys.tapahtui viikko juhannuksen jälkeen.kunnon kala kiinni veneen vieressä ,olisko ollut neljäs hyppy
missä sattui kalalle suuntavirhe.suoraan veneeseen ilman haavimista.palikkaa päähän.
nätti kirkas 10.2kg lohi."väsytys "kesti minuutin,kaksi.

[Mikey]

Kattos vaan, palstahan kuhisee tätä nykyä lintuihin erikoistuneita ukkoja. Lokki-Matti ja Tipu-Tyrä.

Lintua en ole ite vielä saanut, mutta kettu kusi kerran kalakaverin pilkkireppuun. Tästä tapahtumasta olen kuitenkin jo kertonut toisaalla tällä voorumilla, joten ei siitä sen enempää.

[Tyrä]

Poistettu asiaton ja mahdollisesti loukkaava ja typerä kommentti joka yritti olla hauska siinä kenties onnistumatta.

Itsesensuuri paras sensuuri

[Leba]

Neljä lokkia on omallatunnolla, kaikki raksinvedon sivutuotteita.
Kolme C&R lokkia, yksi vähemmän C&R.

Niin ja yksi haahka meinasi Loviisassa päästä hengestään kun lensi toistakymmentävuotta sitten helvetin lujaa plaanarikelkan selkäsiimaan, heitti melko tyylikkäät voltit ja "keräili kamoja" vähän aikaa, taisi kuitenkin selvitä säikähdyksellä.

[Hemu]

No yks oli sellanen, kun mentiin kaverin kanssa 100-200km päähän kalaan ja siinä veneeseen yritimme, ja tietenkin mä meen uimaan heti vaatteet päällä eli tipuin veteen onneksi vaihtovaatteita löytyi, ja vielä pahempaa emme saaneet saaliiksemme muuta, kuin 1 vaivaisen ahvenen!

Toinen hauska hetki oli, kun olimme kalassa ja sitten jollain linnulla oli kova yritys päällä yritti lähteä lentoon veden pinnasta mutta ei millään päässyt ja tämä pyristely jatkui varmaan noin 400m matkan, ja sen jälkeen lintu luovutti ja päätti olla lentämättä! (Tästä syntyi kaiken lisäksi hirveä meteli)

Nämä ovat sellaisia pieniä juttuja, joita tapahtunut, mutta mitään suurempaa ei ole sattunut.

[aitohoppis]

ed

[puttikalle]

itselle kävi näin että olin kaverin kanssa järvellä heittelemässä ja heitin vahingossa isohkon kiven taakse, ja ihmettelin että mihin se tarttu, ku nyki oudosti sitte kelasin hiljaa ja sieltä kiven takaa tuli lokinpoikanen uistin siivessää,. noh, kelasin sen rauhallisesti veneen viereen ja otin uistimen pois ja lokki ui takaisin samaiselle kivelle. oli yllättävän rauhallinen ku ei inahdystakaan päästänyt

[Tyrä]

Poistettu jälleen asiaton ja mahdollisesti loukkaava ja typerä kommentti joka yritti olla hauska siinä kenties onnistumatta.

Itsesensuuri paras sensuuri

[aitohoppis]

ed

[Jäpäkyörä]

Meikäläiseltä haki lapin tiira 3 kertaa pintaperhon pohjoisessa. Joka kerta sain vedettyä suusta pois lennossa. Kalastus piti lopettaa, että tiira häipyi.
Ketusta taas tuli mieleen, kun Luton varressa yks sellanen tuli haisteleen eukon p:ttä kun hän oli kusella. Ja meinas ihan taloks jäädä. Piti sitä sitten vähän ruokkia. Sama kettu kuulemma varasteli kaloja saamamiehiltä.

[Tyrä]

Ok ja kiitos tiedosta Hoppis. En ole ennen ollut palstalla jossa tosiaan voi kirjoittaa samoin kuin yleensä puhuukin, eli "mitä sylki suuhun tuo", tai ainakin melkein. Koska en vielä tunne ihmisiä täällä, niin välillä tulee mieleen, että en kai laittanut herjaa väärälle ihmiselle ja pahoittanut jonkun mieltä. Ihan normaalissa keskustelutilanteessakin minulle käy joskus niin, joten hiukan yritän varoa. Lisäksi olen päättänyt, että ainakin yritän nuo eroottissuuntautuneet ja muut puujalkaisimmat viisasteluni suunnata tuonne paskanjauhantaosioon. Todella mukavaa kuitenkin, että täällä huumori voi kukkia jokseenkin vapaasti kenenkään saamatta verensyöksyä sinänsä viattomista herjoista. Olen tainnut löytää "oman paikkani bittimaailmassa"

[Tyrä]

Tuosta Jäpäkyörän jutusta tuli mieleeni vastaava kokemus nuoruudestani. Olin saanut houkuteltua erään viehättävän neitosen Ryssholmeniin, eli saareen jossa oli kalalaitoksemme. Päivä kului onkien ja kauniin syyspäivän auringosta nauttien. Iltasella saunottiin savusaunassa ja kisailtiin paikat kipeiksi mökinylisillä, niin kuin vain nuoret voivat. Sen vereslihallehinkkaussession jälkeen joskus aamuyöstä lähti neitokainen ulos pissalle pimeään yöhön. Koska oli tosiaan pimeä ja neitoa jännitti, niin kehoitin kyykistymään ihan siihen portaanviereen. Näin tuo ihana neito tekikin ja kohta kuului avoimesta ovesta kauhistuneen ihmisen pelokasta huutoa. Ryntäsin paikalle, mutta liian myöhään, sillä rikollinen oli jo paennut tekopaikalta. Silloinen labradorinnoutajaurokseni Semi oli hullantunut "puhkipoljetun" viihdealueen tuoksuista ja päässyt täysmustan värinsä turvin yön pimeudessä yllättämään uhrinsa. Kuulemma kolme "syväluotaavaa kielisuudelmaa" oli hurtta ehtinyt antaa ennen kuin tyrmistynyt neito pääsi jaloilleen. Julkean pilan kohde ei kuitenkaan onneksi vahingoittunut vaan oli pikaisen pesun jälkeen jälleen täydessä pelikunnossa

Ah noita nuoruudenmuistoja. Jotkut niistä ovat hyviä, vaikka eivät suoranaisesti kalastukseen liitykään

[Koivisto]

Kaikkea on tapahtunut, mutta tämä on jotenkin jäänyt parhaiten mieleen, vaikka itse tapahtumassa ei mitään kovin ihmeellistä olekkaan.

Olin joskus Porkkalassa kahden saaren välissä haukea kalastamassa. Koska silloin oli nätti kesäpäivä, eikä hauetkaan rikkonut rauhaani, niin päätin ankkuroida venhon siihen ja nauttia päivästä. Heitin suuruuden hulluuksissani ostamani liian ison ankkurin jorpakkoon. Savuttava ja pahalle haiseva Evikka yritti täristää itsensä hengettömäksi ja piti muutenkin sellaista mekkalaa, että päätin sammuttaa sen, silläkin uhalla ettei se enään käynnistyisi. Heitin siinä muutamia heittoja ja sytyttelin tupakkaa, kun rannasta alkoi kuulumaan ääniä. Olin hetkeä aikaisemmin katsonut merikortista ettei saaressa ollut mökkiä. Kohta rytinä jatkui selän takanani ja nyt kuului jo kaislojenkin katkeilua. Käännyin katsomaan ja huomaan ison hirven uivan viistosti venettäni kohti. Lamaannun käytännössä paikalleni, koska tiedän, että tuo otus ylittää reilusti veneen kantavuuden ja se tietää matkaa kohti pohjaa. Hirvi kuitenkin kääntyi hieman ja ui ihan veneen vierestä, olisinkin voinut koskettaa sitä 9´ vavallani. Perämoottorin kohdalla se jäi viellä polkemaan paikalleen ja tuijottamaan, kunnes jatkoi matkaansa.

[Tyrä]

Vau, siinä olisi nopealla sivalluksella ollut mahdollisuus elämäsi väsytykseen, joka onnistuessaan olisi saattanut vaatia jopa uuden pakastimen ostoa

[Depaul]

Porvoossa vuosia sitten aivan pilkkikauden lopussa lähdettiin rinta rottingilla vikoille jäille raitapaita jahtiin. Lähtöpaikan lahdessa ei ollut muuta kuin mahtava taivaltaa lumesta puhtaalla jäällä, mutta kun saavuttiin lahden suuaukolle ja jääpeitto teki sellaista ihanaa aaltoliikettä yht äkkiä jalkojen alla niin meinas lörähtää lämpimät housuun.

Tästä säikähtäneenä tuhatta ja sataa rantaan ja suunnitelmana kävellä häntä koipien välissä määränpää olleeseen lahteen saaren rantaa pitkin. Mutta sitten iskikin vuorostaan ranta ruotsalainen mökistään "Mittä perkkelettä te kävellä minu mökki ranta", "Minä hake hauliko".

Tän jälkeen teinkin kaverin kanssa varmaan maailmanennätyksen pilkkihaalari juoksussa kairakädessä ja jakkarareppu selässä.

Takaisintulo matkalla sitten uhmattiin aaltojen mukana keinuvaa jääpatjaa ja kipitettiin menninkäisen kevyin askelin tortut housussa kohti mökkiä.

[Tyrä]

Tämä sattui vuosi sitten syksyllä kun olimme Pikesmanin kanssa kauden viimeisellä hakkireissulla. paikka oli "ivonlahti" ja pakkasta melko reippaat lukemat. Alla uraanisauvojen hehkuttamaa +14 vettä josta nousi joka paikkaan jäätyvää höyryä. minä olin saamani vinkin mukaan kyllästänyt kuitusiimani silikonisuihkeella jäätymisongelmien välttämiseksi. Se osoittautui virheeksi, koska siima ei sen jälkeen kestänyt vähäisintäkään nykäystä vaan katkesi oitis. Kalustotappioita tulikin rutkasti. Eräässä ankkuripaikassa menetin ekalla heitolla suuren ja uuden suspijigin. Ky*****tyneenä kiinnitin uuden vieheen ja jatkoin kalastusta. Kuinka ollakaan nosti Pikesman muutamaa minuuttia myöhemmin suspini veneeseen oman vieheensä koukkuihin takertuneena. Suspi oli "rokastettu" yläkoukustaan eikä siis suinkaan edes siitä mitättömästä siimahännästä joka oli siihen siiman katkettua jäänyt.

[Royal Trude]

Moon saanu:

lepakon.
surenkorennon (kaks kertaa)
naurulokin.
kalalokin.
fasaanin.


Kaikki perholla, kesken perhon lennon. Paitti toi kalalokki, se tuli... ootteko valmiita?

Jointed-Rappalalla. Affena väri. Kelluva. Ottipeli...


Fasaani oli hauska, se oli mun takana ja jäi jotenkin suustaan kiinni kesken kiekumisen. Ja takaheiton. OIKEESTI. Se oli urosfasaani. Kiekumishetkellä mulla meni paskat housuun. Oli nimittäin KAUHEE kokemus. Jätkä kalastaa hurmiossa muusta maailmasta mitään tietämättä ja sitten kuuluu selän takaa... (Justiinan rääkäsy on PIENTÄ!):












KRÄÄÄKHH





ja lisäks sain kerran naapurin Sannalta. Sillon asuin Keminmaalla.

[JiiHoo]

Joku joulu sitten ajeltiin Stikkanin(Asterixin) kanssa Appuralle aamulla. Stikkanin vatsa alkoi loppumatkasta osoittaa pientä kiukuttelun meininkiä, mutta ei mitään vaivaa, mikä ei parilla pepun napsauksella hoituisi. Epäilimme syyksi edellisen päivän Kuularuisku+sipuli ateriaa.

Soudeltiin siinä aamupäivä hissukseen, Stikkani alkoi pikkuhiljaa taipua linkkuveitsiasentoon, mutta ei sitä poiskaan sieltä saanut. Vesi oli kylmää ja ilma pakkasella, niin ei sitä oikein kyykkikselle huvittanut lähteä.

Saatiin pari kalaakin ja takamiehen mieli piristyi hetkeksi, mutta ei auttanut pitkään. Linkkuveitseen taipui ja valitteli.

3 kala tälläs ja takamies väsytteli vähän pirteämpänä. Kaivoin haavin selän takaa ja nousin seisomaan. Kuura oli liukastanut paatin pohjan liukkaaksi ja meinasin livetä. Tai lipesinhän minä, horjahdus ja painon uusi asetus, ehkä hiukan liian laitaan. Asterixi sanoi että älä koko venettä kaada ja pietli laidoista kiinni.

No ei sitten kaadeta, kerkesin ajatella, ennen kuin tasapaino katosi kokonaan. Viimeisillä tasapainon rippeilla ponnistin pois veneestä. Laidan väärälle puolelle.
Pari vetoa kroolia ja tartuin veneen laitaan. Aloin laskemaan vapoja, ja ne täsääs. Jotain oli kumminkin jalkoihin sotkeentuneena. Haavi löytyi sieltä. Senkin jälkeen ihan kuin olisin potkinut jotain.
Stikkani, anteeksi Asterix meni soutajan paikalla ja hinas mut rantavallille. Rantavalli oli kumminkin niin jäässä, että ettei sitä pystynyt/uskaltanut kavuta ylös, vaan sovittiin, että jään vartoomaan siihen Asterixin apua.

Stikkani laittoi rensselit ojennukseen ja otti viimeisen vavan käteen ja huusi täällä on kala. "Venaa hetki, mä väsyttelen tän".
Kala tuli ja meni.

Stikkani hitiaasti linnkuveisiasennossa raahautuu penkan viereen aikanaan hekotellen ja voihkien. Vattakipu oli kova, nauru aivastuksen kovempi. Narulla se hinas mut kumminkin sitkeesti ylös penkalle.

Meitsi hilpas märkine vaatteineen autolle, vaatteet pois, niin että kalsarit ja t-paita oli ainoat päällä. Stikkani urhoollisesti paketoi veneen ja raahast tavarat lyijypaino kerrallaan ylös autolle. Ja voivotteli. Ja hekoitteli.

Autossa oli muuten sairaan kylmä hetken aikaa, ennen kuin pata lämpes. Yritin auttaa märän rektaalin lämpenemistä penkinlämmittimellä. Uskokaa kun sanon että idea oli hiton huono. Sattui ja nipisti nyyteissä aika mojovasti.

Stikkani oli urakkansa jälkeen niin sippi, ettei jaksanut repiä omaa kelluansa pois, vaan lähdin ajelee kohti kotia. Lämmöt täysillä, pelkissä tangoissa ja Stikkanilla kaikki villapaidat ja kellu päällä.
Loviisaas sillä alkoi näkyä jo hikikarpaloita, joista osa oli tuskaa ja osa sikamaista kuumuutta.

Hiisi sillä oli pakki kipeä, koska sieltä aikanaan löytyi Tyrä.

[nypy]

yksi hieno kokemus sattui joskus 15v sitten, olin porvoonjoella orimattilassa ongella ja hiljaa istuin joen penkalla kun 15m leveän joen toisella rannalla näkyi heinikon ja risukon heiluntaa, seurasin tilannetta ja hetken päästä pilkisti sieltä hirven pää, hetken se kuunteli ja katseli ympärilleen ja uskaltautui jokeen vilvoittelemaan ja juomaan, eikä mennyt kuin hetki niin vasa seurasi emää näkyviin ja meni perässä veteen, jossa ne olivat 5-10 min ja poistuivat ylväästi metsän siimekseen, kerrankin olin iloinen kun kala ei syönyt

[nypy]

atomilla ekaa kertaa ollessani uistelemassa ja juuri 6000 döörin ja siihen vavan ostaneena aloitimme vetämisen, ja jotain virittelemistä oli vehkeissä kun jouduin laskemaan vavan hetkeksi kädestäni tuhdon taakse hieman huonoon paikkaan ja sen kun selkäni käänsin niin kuului rämähdys ja vapa mereen, arvatkaa miltä tuntui "kalliin" yhdistelmän juuri ostaneelta, ei auttanut kuin alkaa repimään muita kuvia ylös, ne saatuamme talteen yritin arvioida mihin kohtaan se oli tippunut , matkaa tippumiskohtaan oli arvion mukaan n 500m , seuraavaksi kevyin ankkuri naaraksi ja hiljaa koneella ajaen vetämään poikittain siiman suuntaan, arvioituani riittävän matkan eikä mitään tuntunut otin naaran ylös ja uudestaan sama toiseen suuntaan, eikä taaskaan tuntunut mitään muuta kuin jokunen tärppi pohjaan, no ankkuri ylös ja kuinka ollakkaan siinä näkyi siima, kone sein ja soutamaan samalla varovasti siimaa seuraten onko oma kyseessä, vetäessä ei tuntunut vastusta , mutta kuitenkin sieltä nousi oma vaappuni, seuraavaksi jännittämään onko siima vielä kiinni kelassa, jossain se oli kiinni ja tuntui painoa siimassa, varovasti vetämällä tuli vapa ylös ja vermeet pelastuivat kaikki.
tämä taoahtui keskellä selkää, joten tuuria oli roimasti mukana ja iso helpotus , opetti aina laittamaan vavan kunnolla jos viehe on vedessä