Ultraäänipesuri

[Santos]

Onko kukaan investoinut tällaiseen? Listassa mainitaan käyttökohteena mm. vieheet ja uistimet. Tekeekö mitään?

[E.N.Hääppönen]

Täys paska. Meille ostettiin tuollainen jokunen vuosi sitten.
Ei puhdista edes niitä silmälaseja.
Suosittelen täryrumpua metallisten vieheiden kiillotukseen.
Itse puhdistan sellaisella hylsyjä, jotka sitten lataan uudelleen.
Tosin silläkään ei kannata niitä silmälaseja putsata

[Royal Trude]

Kyseisen sivun mainoskiälestä tuli välittömästi-ja-samantiän miäleen, että ei kai tää nyvvaa kuulu TURHAKE-sarjaan?

[E.N.Hääppönen]

Kaivelin tällaista tietoa arkistoista. Aina ei tosiaan tarvita sitä konetta. Soveltamalla käy varmaan myös vieheiden putsaukseen.



Jauhemaisia aiheita tietäisin leegion, kipsijauheesta alkaen, mutta sinällään ne ovat hankalia käytössä, ellei pulveria ole sidottu jonkin rouhemaisen karheamman materiaalin huokoiselle pinnalle. Kaupallisia "matrix-materiaaleja" ovat mm. rouhitut maapähkinän kuoret tai "corn cobit" eli maissintähkän karat. Sitomaton jauhe joudutaan kopistelemaan hylsyjen sisältä hitaana käsityönä, sekä puhdistamaan nallipesät hylsystä kerrallaan.

Sitomatonta kipsijauhetta käytettäessä keksittiin vahingossa aseenpiippujen ampukolvaus, kun kipsiä oli unohtunut hylsyihin niiden sisäseinämiin takertuneena, ja niihin ladattiin patruunoita, jotka sitten ammuttiin, ja ammunnan jälkeen ihmeteltiin, kun lähes tehdasuuden luodikon piippu ei "naukunut" entiseen tapaan, työnneltäessä flanellia tai sillatukkoa reiän lävitse, ensimmäiset kuiviltaan: Piipunputki kiilsi kuin peililasi. Ampukolvausta alettiin soveltaa systemaattisesti 20 vuotta sitten. "Vahinko" oli sattunut vuonna 1979, jos oikein muistan.

Hylsynkiillotuksessa olen nestemäisten kemikaalien eli liuosten kannalla, vaikka joissain hankausjauheissakin on kemiallisesti aktiivisia aineksia, esimerkiksi viini- tai sitruunahappoa tahi viinikiveä ("Cremor Tartaria" = kalium-natriumtartraattia eli kuivattua punaviinin sakkaa, jota kiteytyy tynnyrien pohjalle), hiovien hiukkasten vaikutusta tehostamassa. Tehdasuudet hylsyt ja vaippaluodit onkin usein kiillotettu "viinikivi-rummutuksella". Nestemäisistä kiillokkeista hinta-tehokkuussuhteeltaan edullisinta lienee Rajamäen väkiviina-etikka (10 % vahvuinen etikkahappoliuos), terästettynä aivan tavallisella ruokasuolalla (natriumkloriidilla), jota liuotetaan etikkaan kaksi kukkuraista ruokalusikallista (n. 20 grammaa) litraa kohti.

Pahoittelen annostusohjeen epämääräisyyttä: Pikkuisen, joskin herkän ja tarkan, ruutivaakani (malli Suojeluskunta) suppilomaiseen oikeanpuoleiseen kuppiin mahtuu vain noin 6 grammaa pienikiteistä ruokasuolaa. Toisaalta käyttävät monet pelkkää etikkaakin hylsynkiillokkeena, ja suolapitoisuus voidaan ilmoittaa jopa perinteiseen tapaan: "Liuotetaan niin paljon kuin huonelämmössä liukenee". Optimipitoisuutta ei tiedä kukaan.

Yleisin käytäntö lienee hylsyjen kiillotus nallinpoiston ja kalibroinnin (= supistuksen) jälkeen, joten kiväärinhylsyjen pintaan jäänyt kalibrointiliukaste on aluksi pestävä pois jollakin liuottimella. Valopetrooli on varsin tavallinen rasvanpoistoaine, mutta joissain tapauksissa joudutaan syyllistymään mitä törkeimpään alkoholin väärinkäyttöön. Näihin teknisiin tarkoituksiin soveltuu onneksi myös denaturoitu "Sinol", jonka bouquet ja maku on turmeltu "Bitrex"-merkkisellä lisäaineella, veroluokan alentamiseksi. (Se tiedehenkilö, joka pystyy esittelemään huokean, kotikemistienkin ulottuvilla olevan Bitrexin poistomenetelmän, ansaitsee kemian Nobel-palkinnon! Turhemmistakin keksinnöistä on Nobeleita jaettu).

Jotkin kalibrointi-liukasteet peseytyvät pois myös kuumalla vedellä, johon sekoitetaan käyttöohjeissa ilmoitettu pitoisuus tavanomaista tiskausainetta; nestettä taikka pulveria. Vesiliuoksen voi säästää hylsyjen jälkihuuhteluun. USA:n ylilyövien kuluttajansuoja-lakien vaatimien: "Ei saa juoda!"-tyyppisten varomääräysten tilalle voitaisiinkin suositella käytännönläheisiä ohjeita kalibrointiliukasteiden poistamiseen hylsyjen pinnalta valmiste-kohtaisesti, liuotinsuosituksineen.

Tässä ja nyt on ainoa tuntemani valmistekohtainen liuotin se wanhin (ja Tippawaaran wanhan isännän peräkaneetin mukaan "laimein") woitehista, eli kuuma wesi, kenties muutamalla tiskausaine-pisaralla terästettynä. LEE Resizing Lubricant lienee yhä ainoa VESIliukoinen Suomessakin yleisesti saatava kaupallinen hylsyjen kalibrointiliukaste; kehitetty alkuaan teräslevyn kylmämuovaus-prosessien voiteeksi autoteollisuuden käyttöön.

Hylsynkiillotus suoritetaan väljäsuisessa muoviastiassa. Kannellisuus on hyödyksi, mutta ei välttämätöntä. Avonaisessa "pilkkumissakin" voit homman hoitaa, kunhan et nuuski etikkaa liian läheltä: Sen haju on "nenäänhyppäävä". Liukasteesta puhdistettuja hylsyjä pannaan astiaan kourallinen tai kahmalollinen, riippuen astian koosta ja muodosta. Suolalla höystettyä etikkaa kaadetaan päälle hylsyt peittävä annos. Avo-astiassa olevia hylsyjä ja kirkastetta hämmennellään ajoittain muovisella soppakauhalla. Tiiviskantista astiaa voi käydä silloin-tällöin hölskyttelemässä.

Varsinainen kirkastumisprosessi on kemiallinen; hapettumien liukeneminen hylsyjen pinnalta. Kestää muutaman tunnin ajan huonelämmössä. Joskus ovat hylsyt unohtuneet etikkaan viikoksikin, jolloin ne ovat saaneet punervan värin pinnalleen, sinkin liuettua messingin pinnalta, ja kuparin jäätyä liukenematta. Kohtuullisemman ajan kestävä kiillotus ei aiheuta metallin hävikkiä. Vain "patina" liukenee messingin pinnalta.

Ankean Aatteen värisävynkin saaneisiin hylsyihin ladattiin patruunoita, muistini mukaan kaliberia .45 Long Colt, 255-grainisin valuluodein, ruudilla N312, jota olin saanut VihtaVuorelta "maistiaisiksi" pari läkkipelti-kanisterillista. (1980-luvun alkuvuosina oli VV:lla henkilöstö vielä ystävällistä, ja suhtautuminen säästölataus-harrastuksiin oli siellä yllättävänkin myötämielinen. Sittemmin vaihtui väki ja "yrityspolitiikka" muuttui syrjiväksi).

Kiillottuneet hylsyt noukitaan astiasta suut alaspäin, ja tiputellaan lämpimään huuhteluveteen, jossa on neutralointiaineena hieman saippuaa (sen verran, että vesi on hiukan harmahtavaa ja liukastaa sormet). Voidaan kokeilla myös jotain emäksistä astianpesu-liuosta, suunnilleen sama pitoisuus, jota käytetään tiskivedessä astioita pestäessä; mahdollisesti hylsyjen pesuvaiheesta ylijäänyttä liuosta.

Aikoinaan neutraloitiin etikassa kiillotetut hylsyt ruokasoodaliuoksessa huuhdellen, mutta hylsyjen pintaan jäänyt sooda likasi sormet, ja hylsytkin näyttivät hieman matta-pintaisilta; joteskin pölyisiltä. Laimea, kohtalaisen kuuma saippualiuos lienee parasta neutralointihuuhdetta. Kuivuneiden hylsyjen pintaan jäävää ohutta saippuakalvoa ei tarvitse huuhtoa pois ennen ryhtymistä seuraaviin lataustoimiin.

Etikka otetaan talteen seuraavia käyttökertoja varten. Se säilyttää tehonsa vielä myrkynvihreäksi värjäytyneenäkin. Jotkut suosivat punaviini-etikkaa, lisäämättä siihen suolaa, koska viinietikassa on luontaisesti mm. viinihappoa, joka tehostaa sen kemiallista vaikutusta. Kiillotusmenettely neutralointeineen on edelläkuvatun kaltainen. Viinietikka on hieman väkiviina-etikkaa hintavampaa, mutta sekin on lähes ikuisesti toimintakykyisenä säilyvää.

[E.N.Hääppönen]

Kone löytyy täältä, juuri tällainen meillä on. Erittäin toimiva kaikenlaisen metallin kiilloitukseen. Ainoa haittapuoli on pieni koko. Vieheet kyllä mahtuu sisälle. Pitäisi oikeastaan kokeilla miten onnistuu vaapun putsaus.

http://www.riistamaa.fi/cat/product_catalog.php?c=73

[freakloader]

Ei ihan sama malli, mutta vastaavaa olen käyttänyt erinäisten kelanosien pesuun. Hyvin pelaa.

Uistimille en ole kokeillut, likaisillakin on noussu kalaa...

[Santos]

Täys paska. Meille ostettiin tuollainen jokunen vuosi sitten.
Ei puhdista edes niitä silmälaseja.
Suosittelen täryrumpua metallisten vieheiden kiillotukseen.
Itse puhdistan sellaisella hylsyjä, jotka sitten lataan uudelleen.
Tosin silläkään ei kannata niitä silmälaseja putsata

Oliko kysymyksessä juuri sama laite? Noissahan voi olla suuriakin eroja eri merkkien välillä. Tekniikkahan sinänsä on toimiva, kun sitä laboratoriossakin kerran käyttävät.

Kyseisen sivun mainoskiälestä tuli välittömästi-ja-samantiän miäleen, että ei kai tää nyvvaa kuulu TURHAKE-sarjaan?

Kyllä varmasti, toimi se sitten tai ei. Kyllähän noilla Hääppösenkin ansiokkaasti esittelemillä keinoilla varsinkin metallit puhdistaa.
Emäntä on mm. hopeisia esineitä lätrännyt lämpimän veden, ruokasoodan ja alumiinifolion kanssa, ja niille se ainakin toimii. Mutta näistä lottauksista ei insinööri saa sitä mielihyvää, kuin erikseen tarkoitusta varten hankitusta laitteesta mulko

[Tyrä]

Olen harkinnut ultraäänipesurin hankkimista mm. kelojen pesuun. Onko järkeä vai ei? Jos jollain kokemusta ultraäänipesureista, niin mieluusti kuulisin kommentteja. Saisi myös suositella pesureita hintaluokassa mieluusti alle 150€.

[Kosu]

Olen väsännyt itse kyseisen laitteen osista joiden hinnat on luokkaa 10k€ romuraudan hinnalla sain, pesualtaana on 150l metalliastia ja on ehkä hiukan liian pieni laitteen tehoihin nähden... Täytyy sanoa että erittäin tyytyväinen olen pesutulokseen ollut laitteella on pesty muutama kela ja auton osia lähinnä...

[Msr]

Olen harkinnut ultraäänipesurin hankkimista mm. kelojen pesuun. Onko järkeä vai ei? Jos jollain kokemusta ultraäänipesureista, niin mieluusti kuulisin kommentteja. Saisi myös suositella pesureita hintaluokassa mieluusti alle 150€.

Juu ja ei:

Ihan halvimmat muoviset "kymmenien wattien" mallit saa unohtaa. Toimihan tuollainenkin itsellä jonkinaikaa ok -pesutulos oli mitä oli-, mutta sitten meni käyttökytkimien johto poikki kannesta saranan kohdalta ja antoi virtasta kynsille, lopulta paloi ultraääni "elementti" tai mikä nyt virallisesti lienee.

Elikkäs hapettumat sun muut lähtevät keloista hyvin, mutta rasvan ja varsinkin vanhan kuivuneen rasvan irroitus riippuu käytettävästä pesuaineesta. Tosin jos koneessa on tehoa tarpeeksi niin rasva irtoaa toki helpommin mutta irtoaa muukin eli:
Tehokkaaseen koneeseen ei ole syytä laittaa, kuin paljaita metalli osia tai eloksoituja alumiini osia. =maali lähtee -varsinkin alumiinin- pinnasta liukkaasti kävelemään jo tehoilla 100w +sopivat pesuaineet, jopa sinistetyt osat menettävät väriä. Puhumattamakaan sitten tehokkaammista koneista eli kaikkia keloja tai muita osia ei tuonne voi tunkea.

Koneen tehoon vaikuttaa myös pesunesteen lämpötila. Koneen päälläolo toki lämmittää pesunestettä, mutta helpommalla pääsee jos koneestä löytyy lämmitysvastukset. Toki jos nosteen vaihtaa jokakerta, niin lämmitystä ei tarvita, kun voi laittaa lämmintä vettä raanasta.

Käytännössä döörit missä eloksoidut päädyt on ok ja samoin kromattu runko, mutta jos kromin alla hapettumaa niin sitten lähtee kromi pesussa irti.

Hinta onkin sitten kinkkisempi juttu. Omastan Emag emmi 40sestä maksoin saksalaisessa verkkokaupassa 300€ (suomessa myytiin silloin n. 500€) nyt koko konetta ei tuntunut löytyvän mistään. Kovasti samannäköisiä löytyy kyllä eli karu totuus taittaa olla se, että nuo tehdään kiinassa ja maahantuojasta/tilaajasta riippuu mikä on laitteen nimi / merkki.

Sama suomeksi eli kiinasta saisi varmaan alle 150€ vastaavan pelin, kun tietäisi että mistä.

EDIT: Linkin lisäys eli tuossa saksalaiset sivut pesureista (tuolta en sitä kuitenkaan ostanut) menneen talven lumia taitaa olla ostopaikka.

http://www.emag-germany.de/Home_en.html

[munapata]

Alle seittemälläsadalla eurolla ei saa kunnon pesuria, eikä tääkään kestä mun käytössä täyttä vuotta. Halvemmat on hajonneet alle kuukaudessa. Elman laitteisiin on vahva luotto. Mulla käytössä kolmen litran altaalla varustettuja malleja. Taitaa tälläkin hetkellä maata viisi paskana olevaa pesuria verstaan nurkassa

-munapata

[Tyrä]

Mitä sä munapata noilla pääasiassa peset ja kuinka usein, kun eivät kestä? Lähinnä juuri hyrrien pesuun tota olisin hankkimassa, mutta en kyllä maksa hyrräkelan hintaa laitteesta joka ei kestä vuottakaan.

[Tyrä]

Tosta kokemusta? http://www.elektrolinna.fi/kauppa/index ... odi=VTUSC3

[munapata]

Mitä sä munapata noilla pääasiassa peset ja kuinka usein, kun eivät kestä? Lähinnä juuri hyrrien pesuun tota olisin hankkimassa, mutta en kyllä maksa hyrräkelan hintaa laitteesta joka ei kestä vuottakaan.

Kultaseppä kun oon ammatiltani, niin koruhommissahan ultra mulla on päivittäisessä käytössä. Pelkissä kelanpesuhommissa nuo kestäisi varmaan ihmisiän, mutta mulla värkki on käynnissä varmasti 6-8 tuntia päivässä, koska teen paljon korunkorjaustöitä. Vanhat korut on pakko puhdistaa mahdollisimman hyvin, että niihin tehtävät juotokset onnistuvat.

-munapata

[munapata]

Tosta kokemusta? http://www.elektrolinna.fi/kauppa/index ... odi=VTUSC3

Kyllä toi varmaan sun käyttötarpeen kattaisi. Mulla hajoisi alta viikon

-munapata

[Tyrä]

Ok, johan selvisi se jatkuva vehkeiden hajoaminen Kiitti tiedosta. Eli uskaltanen investoida tollaseen halpikseen.

[jarna]

Ok, johan selvisi se jatkuva vehkeiden hajoaminen Kiitti tiedosta. Eli uskaltanen investoida tollaseen halpikseen.

voit sit pistää viestiä kun olet ton saanut niin toimitan mun kelat sulle pesulle!!

[Tyrä]

Ok, johan selvisi se jatkuva vehkeiden hajoaminen Kiitti tiedosta. Eli uskaltanen investoida tollaseen halpikseen.

voit sit pistää viestiä kun olet ton saanut niin toimitan mun kelat sulle pesulle!!

Se sopii, mutta ensin neuvotellaan vanhat finanssiasiat selviksi

[munapata]

Tämmöseen törmäsin nettiä selaillessani. Tilasin kokeeksi yhden ja olen sitä nyt pari kuukautta korunvalmistuksessa testannut. Pesurit joilla olen työskennellyt, ovat olleet vähintään kuusi kertaa kalliimpia kuin liitteen laite ja väittäisin että halvin on kerrankin paras Varmaankin kelanikkarille ja ruiskumaalarille, kaasarin ja muitten pikkukilkkeitten putsaajalle oivallinen apuväline. Tehoa tuntuisi riittävän kuin pienessä kylässä ja uskoisin sen käytössäkin kestävän paremmin kuin nuo saatanan kalliit vaihtoehdot, jotka ovat käytössäni alta vuoden paskana.

-munapata


http://tuontitukku.fi/tuote/ultra%C3%A4 ... 914846999/

[erkkari]

Mulla on joku lidlin n.20 e värkki.
Ei kyl o käynnykkään mielessä ruiskua sinne heittää.
Rikkookohan tommonen kumitiivisteet

Ois meinaan helppo välillä ruisku sinne heittää pörisemään.

[munapata]

Rokotiiliriston ruiskuja oon ultralla peseskellyt, samoin kuin purettuja keloja ja jätkien sähkötupakkeja, mopon kaasareita yms, Eikä niissä oo mitään ongelmia ilmennyt. Koruja putsailen tuolla työkseni.

-munapata

[River]

Ultraäänipesureilla pestään myös piirilevyjä. Pesuneste oltava toki tilanteen mukaan.

[munapata]

Ultraäänipesureilla pestään myös piirilevyjä. Pesuneste oltava toki tilanteen mukaan.

Joo. tuota en huomannut mainita. Myös optikot käyttävät pesuria. Näitä eri materiaaleille soveltuvia pesurinesteitähän löytyy lähes joka lähtöön. Ainakin KA rasmusseen ja Sar Machine tuovat ja jälleenmyyvät niitä. Mielestäni helvetin kovissa hinnoissa. Kenties ulkoisilta mailta tilaamalla löytyisi melkoisesti halvemmalla.

-munapata

[River]

Näin kotikäytössä tislattu vesi on hyvä pohja pesunesteelle jos ei halua ostaa. Niin, ja jos laitteen hankinta vaatii kotona "hallituksen hyväksynnän", sen voi perustella, ja myös esitellä ultraäänipesurilla pestyillä koruilla. Kyllä tykkää!

[erkkari]

Mulla on tatuointivälineiden puhdistukseen olevia nesteitä.
Mitenköhän ne maaliin toimii kun lähinnä eloperäiseen smägmään suunniteltu.

Vesi-ohenteisia maaleja vaan käytän ni luulis irtoovan helpommin kuin liuotinpohjaset.

Ootkos munapata noista ruiskuista o-renkaat yms kumi-osat poistanut ennen pesua?

Ei millää jaksais atomeiks tota purkaa