Ahvenen kalastus; mistä mihinkin aikaan?

[jrosnell]

Nyt kun toi haukihomma hiukan laantuu, kunnes taas syksyllä piristyy, niin ajatuksiin on tullut ahventen jallitus jigillä, lipoilla ja muilla pienillä uistimilla.
Mutta hauenkalastuksen ollessa se päälaji jo vuosikaudet on muu kalasto käyttäytymisineen jäänyt taka-alalle siinä määrin että apua kaivataan.
Kuhan kalastuksesta täältä foorumilta ja artikkelien muodossa on jo luettu paljonkin hyvää infoa mutta ahvenesta löysin kovin vähän tietoa! Joko en osannut hakea tai sitten infoa ei tällä sivustolla juurikaan ole.

Eli tähän topiciin kaipaisin linkkejä ja infoa ahvenen olinpaikoista pitkin kesää, kalastusvinkkejä, juttua parhaista ottijigeistä ja jigaustavoista, tietoa parhaasta ottisäästä jne.

Mikäli täällä jossain lymyää aiheesta enemmänkin asiaa, joka ei siis oon mun silmiini vielä osunut, niin linkkiä/vinkkiä, kiitos!

Kireitä, Jani

[jrosnell]

...ja itse itselleni vastaten: http://www.kalakerho.net/jigikalastus_ahven.htm

Mitäs mieltä porukka tuon kirjoituksen infosta?

[vlasek]

Luulisin, että virtaavat salmet, karikot ja selkäpakat ym. Kesällä satunnaisia kaloja saap varmaa melkeen mistä vaan. Jos en ihan väärässä oo ni kesällä parvet hajanaisia ja siinä elokuun loppupuolen tienoilla kala alkaa kasaantua enempi tietyille alueille ja yhteen?

Viime kesän elokuussa kalaa tuli ihan kivasti virtaavan salmen lieppeillä olevalta luodolta. Samoilta sijoilta tuli yöllempänä jokusia kuhilaita. Luodon vierustalla meneepi molemmilla sivustoilla melko jyrkkä rinne ja virtausta mukavasti.

Jigistelypainot vaihtelee syvyyden mukaan ja ottiväri alustavasti kelin ja kokeilun myötä. Ite käytin kelistä riippumatta keltasta, kö piti kipata kaljaa ja whisikiä, ni ois nuilta hommilta sitte vieny se kumilötkön vaihtelu aikaa. En muistaakseni saanu ainakaa pahasti määrissä takkiin. Eli keltanen, mis on ehkä vähä punasta pitäs olla toimiva.
Ottiaika alko muistaakseni sen jälkeen ku alastomat naisuimarit poistu rannalta.

Eli kaljaa, evästä merikortti, pari kalakaveria(voi sitte vaihtaa saman värisen jigin ku toisella, jos se saa enempi osumia), huumoria ja pieni pöhnä joka pitäs onnistua sopivalla oluen juonnilla.(parantaa uittoa) Tuossa mun evästykset.

Uittotyyli: Jigi veteen, sytytä rööki, avaa kalja, kelaus vähän matkaa, hörppy kaljasta, kelaus, häilää jotain semmosta mikä saa kanssakalastajat pudistelemaan päätään, kelaus.... Kiikaroi alastomia naisuimareita, vilkaise vastarannalla uivaa alastonta lihavaa miesuimaria, että saat ajatuksen perversioiden puolelta takas kalastukseen, hörppy wiskiä, kelaus, uiste ylös ja uutta putkeen. Nuitten järjestystä voi vaihella oman maun mukaan ja jotain osa-alueita myös vähentää illan aikana.

Nyrkkisääntö: Se kellä on huonoimmat kalastusvälineet saa aina eniten kalaa.

[jombba]

tähän ahven aiheeseen liittyen olisi hyvät neuvot tarpeen

olen tässä jo vähän aikaa yrittänyt tuota jigailua harrastaa ja tuloksena ei ole tullut muutakuin haukia. missä mahtaa olla vika:? kalastajassa? jigeissä? kalapaikassa?

itse olen miettinyt että voisivatko nämä jigit olla liian isoja meidän pikku järvi affenalle



Uploaded with ImageShack.us

[Soutelija]

Minkälaisissa paikoissa sitä on tullut sitten jombban jigattua?

Noista kuvan jigeistä sen verran, että vaikuttavat ihan asiallisilta peleiltä. Alkavat tosin olla jo sitä luokkaa, ettei noihin ehkä ihan tirriahven pure. Pannukarkealle pitäisi kyllä maistua, omalla "kotojärvelläni" n. sadasta grammasta ylöspäin ahvenille on maistunut jopa noin kymmensenttinen kalajigi ja syksyllä kun on parveen sattunut niin juuri tuollaiset neljän tuuman toukkajigit on raitapaidoille myös kelvanneet.
Jigipään painosta sen verran, että itse kuhanjigaajana suosin aina keveintä mahdollista päätä, jolla vaan pohjaan pääsee. Ahvenen kohdalla pään painon merkitys ei ainakaan oman kokemukseni mukaan ole niin suuri. Ota sellainen paino, jolla _varmasti_ tunnet mitä pohjassa tapahtuu. Kun pää on tarpeeksi painava, huomaat kalatapahtumatkin paremmin

Ja vielä viimeisenä, tärkeänä neuvona: Opettele lukemaan siiman liikkeitä. Monesti ahven saattaa ottaa jo ennenkuin jigi on kerennyt edes painua pohjaan heiton jälkeen. Siiman ollessa tässä vaiheessa vielä melko löysällä et tärppiä voi huomata mistään muusta kuin heilahduksesta siimassa. Kun tällaisen heilahduksen havaitset, on aika tehdä salamannopea vastaisku. Ahven ei itseään tartuta samalla tavalla kuin hauki, joka saattaa hotasta jigin suoraan syvälle nieluunsa.

[jombba]

Minkälaisissa paikoissa sitä on tullut sitten jombban jigattua?

Noista kuvan jigeistä sen verran, että vaikuttavat ihan asiallisilta peleiltä. Alkavat tosin olla jo sitä luokkaa, ettei noihin ehkä ihan tirriahven pure. Pannukarkealle pitäisi kyllä maistua, omalla "kotojärvelläni" n. sadasta grammasta ylöspäin ahvenille on maistunut jopa noin kymmensenttinen kalajigi ja syksyllä kun on parveen sattunut niin juuri tuollaiset neljän tuuman toukkajigit on raitapaidoille myös kelvanneet.
Jigipään painosta sen verran, että itse kuhanjigaajana suosin aina keveintä mahdollista päätä, jolla vaan pohjaan pääsee. Ahvenen kohdalla pään painon merkitys ei ainakaan oman kokemukseni mukaan ole niin suuri. Ota sellainen paino, jolla _varmasti_ tunnet mitä pohjassa tapahtuu. Kun pää on tarpeeksi painava, huomaat kalatapahtumatkin paremmin

Ja vielä viimeisenä, tärkeänä neuvona: Opettele lukemaan siiman liikkeitä. Monesti ahven saattaa ottaa jo ennenkuin jigi on kerennyt edes painua pohjaan heiton jälkeen. Siiman ollessa tässä vaiheessa vielä melko löysällä et tärppiä voi huomata mistään muusta kuin heilahduksesta siimassa. Kun tällaisen heilahduksen havaitset, on aika tehdä salamannopea vastaisku. Ahven ei itseään tartuta samalla tavalla kuin hauki, joka saattaa hotasta jigin suoraan syvälle nieluunsa.

kiitos kattavasta ja nopeasta vastauksesta!

olen paiskonut noita jigejä veneestä rantaan kohti, ja lähes aina sellaisiin paikkoihin joissa on ollut jotain kasvillisuutta (lumpeita, heinää, muuta salaattijöötiä), aina sellaisiin paikkoihin joista aina ennen nousi mato-ongella parhaiten?

tuosta siiman lukemisesta... tässä paripäivää sitten ihan omaksi ilokseni huomasin että osaan lukea siimasta milloin jigi on saapunut pohjaan, mikä ennen oli aivan hepreaa. mistään tärähdyksistä tai ahvenen töykkäyksiä en ole edes älynnyt etsiä puutuneena hauen kalastajana, kun ne tuntuvat syövän ilman sen kummempia siiman heilahduksia. luulisinkin suurimmaksi syyksi saamattomuuteeni juuri tuon vastaiskun puuttuminen/myöhästyminen.

vielä tuosta painotuksesta ja siitä johtuva vajoaminen/jigin uinti.. pitäisikö jigin vajotessaan vajota vaaka- vai pystyasennossa? tuntuu että itselläni ne painuvat aina nokka edellä, mikä tuntuu luonnollisen uinnin kannalta huonolta.

jigien koosta, että mistä mahtaisi saada niille baby-raitapaidoille snadi jigejä? lähi honkongin laareista en ole ainakaan löytänyt kuin noita nelituumasia? ja sitä vielä astetta isompia, olisivatko 6 tuumasia?

[jrosnell]

No lähtihän se tämäkin lanka liikkeelle!
Kiitos vastauksista, lisää kokemuksia kaivataan!

Se mitä vlasek sanoi" sattumakalojen saamisesta mistä vain" kuvaa hyvin mun jigikokemuksia. Koskaan en oo saanu ahvenia kuin max. 3kpl samasta paikasta eli juurikin tämän asian muuttamiseen haluaisin keskittyä.

[perza]

Mereltä vai järveltä?

[Soutelija]

olen paiskonut noita jigejä veneestä rantaan kohti, ja lähes aina sellaisiin paikkoihin joissa on ollut jotain kasvillisuutta (lumpeita, heinää, muuta salaattijöötiä), aina sellaisiin paikkoihin joista aina ennen nousi mato-ongella parhaiten?

----------------------------------------------------------

vielä tuosta painotuksesta ja siitä johtuva vajoaminen/jigin uinti.. pitäisikö jigin vajotessaan vajota vaaka- vai pystyasennossa? tuntuu että itselläni ne painuvat aina nokka edellä, mikä tuntuu luonnollisen uinnin kannalta huonolta.

jigien koosta, että mistä mahtaisi saada niille baby-raitapaidoille snadi jigejä? lähi honkongin laareista en ole ainakaan löytänyt kuin noita nelituumasia? ja sitä vielä astetta isompia, olisivatko 6 tuumasia?

Paikoista sen verran, että itse suosin kovapohjaisia paikkoja. Esimerkiksi karikoiden lähettyviltä on appuroita tullut. Myös sellaisten saarten rantojen tuntumasta, joissa ranta on äkkisyvä. Syksyllä aivan selkeä ykkösmesta on taas ollut salmi, jossa on yleisesti ottaen n. 4 metriä vettä, mutta heittokantaman päässä varmasti lähemmäs kymmenen metriä syvää. Sieltä matalammasta kun on tuohon monttuun pommittanut niin aina on jokunen ahven tullut. Ja ne on ollut syönnöksellä olleita kookkaita ahvenia. Muutenkin kun veneestä jigaa, niin ainakin omalla kohdallani perussääntö on ollut ankkuroida vene matalampaan ja heittää syvempään.
Kokeilemistasi paikoista sen verran, etteivät kuvailun perusteella ole oikein optimaalisia jigipaikkoja. Itse heittäisin kuvausta vastaaviin paikkoihin enemmän vaappua, lippaa ja pientä lusikkaa.

Jigihän vajoaa ihan fysiikan lakienkin mukaan pää edellä, koska suurin osuus painosta on päässä. Siihen kuitenkin pitäisi pyrkiä, ettei se ihan pystyasennossa sinne vajoaisi. Se taas selviää kokeilemalla, että mikä on uinnin kannalta sopiva pää. Jos johonkin 4,5 senttiä pitkään häntään lyöt 14 grammaisen pään, niin eihän se kalastavasti ui.

Katoppa seuraavaan kerran ku sinne Honkkariin meet, että onko siellä esimerkiksi sellaisia punasessa pikkupussissa myytäviä 2,5 tuumaa pitkiä Kopyto Relax- nimellä kulkevia kalajigejä. Noihin on iskeny ihan kaiken kokoset ahvenet baby-koosta ihan lähemmäs puolikiloisiin. Tosin jos kalapaikallas on kuhaa niin kyseisillä jigeillä on myös suuri "vaara" saada kuhaa.

[jombba]

Selvä ja kiitosta taasen!

[jrosnell]

Mereltä vai järveltä?

Mä kalastan melkein yksinomaan merellä, Länsirannikolla jossa pääosin todella kivikkoista ja karikkoista.

[jrosnell]

Mites muuten toi jigien kiinnitys koukkuun, kun näyttäis siltä et on olemassa kahta koulukuntaa: toiset kiinnittää koukun niin että jigin sirppi ja koukku ovat samaan suuntaan ja toiset päinvastoin.
Onko väliä ja miksi?

[Zeiaar]

Oon laittanu sirpin alaspäin, ku aatellu, et ei sekaannu koukkuun niin helposti, tämä tosin mutua...

Ja vielä tuohon mihin, mistä jne...
Ite oon saanu heinäkuussa hyvin virtaavasta salmesta ja aamulla, ennen klo 9:ää ja tämä siis merellä, moottoriöljyn värisellä jigillä, hileillä ja ilman.

[vlasek]

"Mites muuten toi jigien kiinnitys koukkuun, kun näyttäis siltä et on olemassa kahta koulukuntaa: toiset kiinnittää koukun niin että jigin sirppi ja koukku ovat samaan suuntaan ja toiset päinvastoin.
Onko väliä ja miksi?"

Toiseen suuntaa sirppi, ettei sotkeudu. En tiedä sit onko tuolla kalanperspektiivistä niinkään väliä.

"Ja vielä viimeisenä, tärkeänä neuvona: Opettele lukemaan siiman liikkeitä. Monesti ahven saattaa ottaa jo ennenkuin jigi on kerennyt edes painua pohjaan heiton jälkeen. Siiman ollessa tässä vaiheessa vielä melko löysällä et tärppiä voi huomata mistään muusta kuin heilahduksesta siimassa."

Aika monasti pelkissä tärpeissä sirppijigin häntä takertuu koukkuun. Oli jonkun pron vinkki ja ite tehny ehkä hieman samankaltasia havaintoja. Useasti karkuutuksen tai kovan tärpin jälkeen sirppijigin häntä on kiinni koukussa.

Tilanteissa löysät siimat ja kova tuuli, toiminee indikaattorina. Tuo ainaki varmuutta, jos on ollu epäilyttävää liikehdintää siimassa.

[DC]

Käytä tarpeeksi ohutta kuitusiimaa (max 0,12)"mutu" ja kevyttä "nopeaa" vapaa ja jopa tarvittaessa 30 g:n päitä.

- eero -

[Juischi]

Pistetäänpäs tänne hiukan kysymystä, kun ei itselle vielä aivan selkeää käsitystä ole muodostunut..

Onko ahvenella tapana häipyä välittömästi kudun jälkeen kutupaikoilta syvempään veteen 5m, 10m .. ?? Vai jäävätkö ne päiviksi, viikoiksi?? kutupaikan edustalle tankkaamaa? Kaloja tulee sitten kyllä kesällä vesien lämmettyä hyvin karikoilta ja virtapaikosta. Viikko sitten kutupaikan edustalla (1-3m) julmettu syönti, mutta eilen ei nopea kopaisu tuottanut enää paria ahventa kummempaa. Kellonaika oli kyllä eri kun edelliskerralla (vaikuttaako)? Veden lämpö aikaisemmin noin 8 nyt 10.

Kyseinen paikka ns flada johon veneellä juuri pääsee ja syvyyttä löytyy matalasta kaislikosta viiteen metriin asti.

[kokki_83]

http://www.kalapedia.fi/index.php?title ... gikalastus

[harvesteri]

Omat suosikkimestani ahven jiggailussa on sillan alustat,
karikoiden kupeet ja erinäköset vuolteet.
Varsinkin jos bongaat pinnalla pikkukaloja niin avot,
no sillan alla ja vuolteissa tuon helposti tekeekin.
Jaksoja tollasissa paikoissa tulee kun ne syö ja taas jaksoja kun ne ei syö,
jossain oon huomannu et syöntiväli on ollut ½-1 tunti, seuraa pintaa,
kun syönti alkaa sen huomaa,
tosin tuulisimmalla päivillä tuota ei vältämättä voi huomata
ja voi ne olla kokopäivän suut kiinnikkin.

Käytän melki ainoastaan 6g kuulapäätä,
tosin täks kesäks oon rakennellu omia jigipäitä testailua aatellen
(Rakentelu osiosta löytyy lisää päistä).
Ja eka keikalla ns. levy jigipää toimi 8 ahvenen verran,
mutta tuosta ei voi vielä todeta mitään....
...muutakun et leijaili huomattavasti pidempään ennen pohjaan uppoamista.
Väreistä sen verran, et ihan suosikkini on valkoinen 5.5cm kalajigi jäljitelmä, sillä tempasin miltei kaikki aaboni kuiville viime kesänä ja niin myös tänä kesänäkin oon tuon todennu jo ottavaksi.

Jigin asettelu koukkuun on jäänyt mulle korvien väliin sellaseks, että sirppi alaspäin.
Koska käytän sirppipyrstöisiä kalajigejä ja siinä vaiheessa jos taikoo sirpin näyttään ylöspäin niin kalarunko on väärippäin silloin rungolla.
Toukassa ei ole niinkään väliä (kai), mut senkin asettelen sit niin päin että sirppi alaspäin.

Hommahan alko omalta kohdaltani paremmin, kun meni ja ostin kyseiseen lajiin soveltuvat vehkeet ja kuitusiimaankin vaihdoin.

Huomen aamulla olen taas viisaampi, kun ahven keikka edessä

[harvesteri]

Kävin tosiaan Torstai-aamuna kokeilemassa löytykö ahvenia,
Klo 5-11 oli kalastus aikani.
Eri väritteiset jigit kuulapäillä (6g) toimi tällä kertaa ja valkosella ei mitään,
levaripäiset jigipäät ei antanu kans mitään.
Eli syvälle piti päästä, syvyyttä tosin tuossa paikkaa vain 3-4metriä.
19 ahventa kokonais paino 3441g suurimman ollessa 375g,
ihan käypää pannukalaa oli.

Pikkukalat oli tullu jo paikalle isommissa määrin, eli kohta rävähtää kunnolla.

[SLN]

Mie en tästäkään mitään tiedä, mutta ahven osaa olla kesällä matalassakin.
Eilen pieneltä silta-aukolta 470g ahven ~1,5m vedestä.
Ja tänään pienen joen suulta uus kesäahven enkka 830g ja kaveriksi vielä tasan puoli kiloinen, vettä ottipaikalla nippanappa metri.
Ottipelinä stormin proshad kalajigi, punaisella jigipäällä.

[tomida74]

sukelluskalstajan kokemuksia aiheesta.(saaristomeri)

Veden olessa alle 15 asteista, kalat ovat hiukan hajalaan ja löytynevät lämpimiltä rannoilta, tai ainakin niiden läheisyydestä syvän reunalta.
veden lämmetessä alkaa parveutua ja saalis voi olla komeakin, kunhan parvet löytyy, suosivat pohjavirtauksia ja edelleen veden lämmetessä varmaan osa siirtyy ulommas ja osa hakee virtaavaa hapekasta vettä, itse olen kesällä saavuttanut hyviä tuloksia yli 15 asteisessa vedessä virtapaikkojen välittömässä läheisyydessä.
Myös ahvenvita ja muu kasvusto keräävät kalaa.
Parasta yhdistelmä minusta on etelänpuoleinen ranta, vesi 16-18 asteista, vähän tuulta tai virtausta, jyrkkä reuna ja kasvustoa pohjassa.

Toivottavasti näistä jotain apua!!

Tomppa

[Juischi]

Paras yhdistelmä minusta on etelänpuoleinen ranta, vesi 16-18 asteista, vähän tuulta tai virtausta, jyrkkä reuna ja kasvustoa pohjassa.

Pari päivää sitten lähes täysin samanlaisten tuntomerkkien oloisesta paikasta kolme yli kiloista ja pari pikkuisen vajaata. Ennätys parani samana päivänä kolme kertaa. Kuva tuossa vasemmalla..

[kendo1]

tossa jotain jigejä

[Tsaari]

Itse olen ennen paljonkin jigannut affenaa mutta olen tullut siihen tulokseen että kesällä kannattaa kuitenkin rannoista yrittää lipoilla ja syvemmissä kohdissa pilkkiä hopeasiivellä ja siihen maalikoukku.. awot... mutta rauhallinen jiggaus on aina tuloksen tuottanut
http://www.koukussa.fi/kalastus/ahvenen-kalastus

tuolta ainakin löytyy paljon tietoa kaloista ja niiden kalastuksesta.

[Touniks]

Ensimmäinen asia kun ahven jahtiin näin syksyllä lähden on tietysti karttaan tutustuminen. Etsin sieltä pakkoja noin 2-5m veden alta, virtaavia vesiä ja äkkisyviärinteitä.

Tutustun tietysti varsinkin merellä suurenvaikutuksen tekevän + vai - vedenpinnan korkeuteen jolloin homma muuttuu aivan täysin. (tuulilla yms on kanssa vaikutusta mutta ne oppii vain käymällä omilla vesillä joka kelillä, niistä ei oikein vinkkiä voi antaa)

Kun mennään isolla plussalla esim kustavissa pariviikkoa sitten +80cm niin tälläiset pakat toimivat aivan eritavalla kuin miinusveden vallitsevissa oloissa. Tällänen normaali pakka 3m vedenpinnan alapuolella muuten noin 5-8m syvyyden omaava alue muuttuu omien kokemuksien mukaan niin että kun ollaan plussalla kalastetaan enemmän sen pakanreunoja ja hitusen syvemmältä ei kumminkaan yli 9m ja miinus vesillä keskityn enemmänkin hakkaamaan pakan päältä reunaan.

Moni on valittanut ettei isoa ahventa enään juuri missään ole.. No itse olen kilonrajan rikkonut 2 kertaa uudessakaupunkissa ja jiginpainon verran alle kilosen kustavissakin tänä syksynä. Toki itsekin aika paljon nyhdän sitä "väen"kalaa (100g-300g) mutta yleensä siirryn pois mikäli isompaa ei ole tulossa. Isoimmat ahvenet viihtyvät paremmin erikseen koska silloin ruuan kanssa ei tarvitse kiilpailla. Pidän tuota isoa ahventa yli 600g lestinä. Sitä pienempiä voi saadakkin ns superparvista ja miksei tietysti jopa kiloisiakin mutta omalle kohdalle moisia ei superparvista ole sattunut.

Kellonajoista sen verran että aamusyönti usein on se paras jolloin liikkeellä pitää olla juuri ennen auringon nousua ja siitä puoleenpäivään sitten kevyt tauko ja noin 14 aikaan takaisin etsimään illan syöntipaikkoja varsinkin näin syksyllä keskipäivän syöntiseisaus on hyvin olematon jolloin liikeellä kannattaa pysya mahd kauan.

Jigipäistä sen verran että itse käytän max 15g päätä, normaalipaino mitä lyön omiin kalastus syvyyksiini on 7.5g koska se takaa sen että jigini leijjuu kauemmin ja hidastuu mikä näin kylmillä vesillä on hyvä muistaa plussana.

Jigeistä parhaimpia omissa kokemuksissani on K.P Baits Lazy Shad 3,5" väreissä 208, 32 ja 30.
Heti hyvänä kakkosena on Relax Twister 5" väreissä 503(keltaisellä pyrstöllä), 88, 33.
Honkkarin verkkokaupasta otettu.

Muillakin kyllä pärjää koska jigittelyssä se juttu on omakäsiala ei niinkän se mikä siellä siimanpäässä roikkuu. Suosittelen jigittämään vain kelaa käyttäen!

-kireitä-