KALAMIES.COM

Saattaa olla jo myöhäistä
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013061 ... 3_uu.shtml

Nyt nappaa! 13 tieteen vinkkiä kesän kalareissulle
http://www.tiede.fi/uutiset/5096/nyt_na ... areissulle

No niin Puola myöntää. http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013071 ... 2_uu.shtml

http://www.pohjolansanomat.fi/PS-Uutise ... aviin.html

Jo ei viel täällä ole tuota ollut.

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art- ... 68345.html

SLN kirjoitti:http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art- ... 68345.html

21 lbs totuus,mutta iltiksen toimitus ei osannut kääntää venäjänkielistä uutista

Kalastuksenvalvoja: Luvat ja merkinnät puuttuvat monelta:
http://yle.fi/uutiset/kalastuksenvalvoj ... ta/6750262

Jo ylittyy uutiskynnys, kun etelän mies näkee hauen, ja vieläpä rantavedessä

"Ihan sekaisin koko kala"

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 17805.html

http://www.independent.ie/irish-news/an ... 31098.html
"Anglers valued at a staggering €750m to economy - report"

Ei oo lehtijuttu mutta arvelin tänne nakata! http://radiorex.fi/paikallisuutiset/:ne ... 00de392f27

Päivän paikallislehdestä...

http://img12.imageshack.us/img12/5449/rzxn.jpg

"NASF:n sopimukset kattavat Pohjois-Atlantin kalastusalueet Skotlannin luoteisrannikkoa ja Pohjois-Norjaa lukuun ottamatta.

Lohenviljely Norjan rannikolla saa Vigfússonilta täystyrmäyksen. Suomalaista kuluttajaa hän neuvoo kysymään kauppiaalta, mistä kala tulee.

"Kalanviljely meressä rehevöittää, levittää loisia ja kemikaaleja mereen. Vain kuivalle maalle rakennetut altaat ovat kestävää kalanviljelyä.""


In your face kaima. Ei vais. Mahtava artikkeli, joka toivon mukaan herättää ajatuksia vapaa-ajan kalastajissa, matkailuyrittäjässä, kuluttajissa ja päättäjissä. Matka on pitkä, vaikka koti näkyy.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... nts-anchor

Donnerille ei niele Jasperin lohisoppaa.

"Puheet kalastusmatkailun arvosta ovat vähän Pääkkösten kokkapuheita. Todellisuudessa kala tuottaa kutakuinkin yhtä paljon arvoa ammattikalastajan kuin vapaa-ajan kalastuksen kautta, toisessa kala on alkutuote ja toisessa lopputuote."

"Eli jos kalastaa, niin saalis talteeen ja ruuaksi.
Tai sitten ei kalasta ollenkaan.

Jos tätä ei ymmärrä, niin tivoleissa on mahdollisuus kalastella magneettiongella pehmoleluja.
Odotan milloin nämä urbaanikalastajat / metsästäjät alkaa ampumaan pupuja ja kun saavat saaliin käsiinsä nakkaavat pupun takas pöpelikköön."

Tommosia kommentteja ja näkemyksiä on ilmoilla valitettavan paljon, kuten myös nuita c&r-kalastuksen vastaisia. Toivon mukaan Islannin miehen näkemykset uppoavat vapaa-ajan kalastajiin, kansaan ja päättäjiin. Herättäis edes pientä tajunnanvirtaa jokivarsissa, tai seisovien vesien äärillä.

Islannin malli ei välttämättä istu ehkä meidän kulttuurin, mutta joku kompromissi, jossa on poimittu parhaita elementtejä Ruotsista, Venäjältä ja Tanskasta pitäs tapahtua.

Oisin ainakin ite vapaa-ajankalastajana valmis luopumaan ja antamaan entistä enemmän köyttä matkailukalastajille, oppaille, yritystoiminnalle, sopivalle hinnoittelulle ja jopa vittumaisen tiukoille säännöille/sääntelylle koska se nyt vain yksinkertaisesti näyttäis olevan se voimavara ja tekijä paremmille kalakannoille sekä terveemmille vesistöille.

Keskinkertaisessa jamassa olevien kalakantojen ja vesien kalastaminen ei vaan yksinkertaisesti ole mielekästä millään tähtäimellä. Hauen kalastus on laadukasta, mutta se johtuu lähestulkoon ja vain ja ainoastaan siitä, että kalastuksen ympärillä on tapahtanu valtava kulttuurimuutos erälehden silmäroikkopönötysvuosista. Ne verkot lilluu vesissä edelleen, mutta isoon kalaan on sangen hyvät mahdollisuudet joka tapauksessa.

http://radiorex.fi/paikallisuutiset/:newsid/40861

Pitikö rueta viherpiiperöksi ja rehuja rueta napostelemaan!?

Tästä kotimaista kalasoppaa. Varmasti tuttua juttua monelle täällä, mutta vähän tuhdimpana pakettina.
http://longplay.fi/kalasoppa/

Palstalaisia Lauttasaaressa kalassa (tänään)?



YLE: http://yle.fi/uutiset/vuosi_oli_epatava ... ta/7004995

Some Lucky Bastard:http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014122 ... 8_uu.shtml


Mies voitti 600 000 euroa Kenosta - jättää työt ja lähtee kalaan
Sunnuntai 21.12.2014 klo 10.12
Helsinkiläismies aikoo keskittyä voittorahojen turvin hetkeksi rakkaaseen harrastukseensa.

Keno-voittaja aikoo siirtyä puolen vuoden vuorotteluvapaalle.
Keno-voittaja aikoo siirtyä puolen vuoden vuorotteluvapaalle. (VEIKKAUS)
Ikipeli eli aina voimassa oleva rivi toi helsinkiläiselle nettipelaajalle marraskuussa Kenosta huikeat 600 000 euroa.

- Tapanani on pelata netissä ikipeli aina vuodeksi eteenpäin. Toukokuussa tuli jo 15 000 euroa, mutta nyt pätkähti oikein kunnolla. Numerot riviin olin valinnut itse, voittaja myhäilee.

Helsinkiläismies kertoo, että hänen ystävällään oli ollut mututuntuma siitä, että voitto joskus tulisi miehen kohtaloksi.

- Mutta en minä itse uskonut, että voittaisin. Olihan se iso yllätys, hän kertoo.

Marraskuussa Helsingin Mellunmäessä asuvaa miestä lykästi.


- Harrastan kalastusta ja tämä voitto mahdollistaa puolen vuoden vuorotteluvapaan kalaisissa merkeissä. Vanhempien kanssa mietitään myös asumisjärjestelyt uusiksi heidän vanhuuden päiviään helpottamaan. Ja tietysti voitto auttaa myös kivasti lähestyviä omia eläkepäiviäni. Ei tarvitse venyttää ihan joka pennosta, mies kertoo.

Mies nousi voitollaan vuoden 2014 suurimpien kenovoittojen tilastossa jaetulle kakkossijalle. Aiemmin helmikuussa Karkkilan linja-autoasemalla pelattuun riviin oli osunut niin ikään 600 000 euron voitto.

TEIJA LASSI
[email protected]

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa ... b16a97-500

Kartta kertoo karun totuuden: Joet padottiin – lohet tapettiin sukupuuttoon
Kalatiet toimivat vain osittain: joka viides kala murskaantuu turbiiniin.

Kun katsoo Suomen jokirakentamisesta laadittua karttaa, ymmärtää hyvin nopeasti, ettei vaelluskaloilla ole mahdollisuuksia nousta luonnollisille kutupaikoillensa.

Jokiamme patoavat sadat voimalaitokset.

Joet valjastettiin vesivoimaksi toisen maailman sodan jälkeen, jolloin sähköä tarvittiin sotakorvausten hoitamiseen.

Lohet, taimenet ja esimerkiksi vaellussiiat löivät päänsä patomuureihin ja niiden luonnollinen vaisto nousta lisääntymään Kokemäenjokeen, Kymijokeen tai Kemijokeen hiipui voimayhtiöiden muureihin.

Lähihistoriamme aikana kalakantojen elvyttäminenkin on ollut poliittisesti nihkeämpää kuin muualla Euroopassa. Tämä todetaan myös kalatiestrategiassa, joka valmistui 2012.

Tuolloin hallitus päätti periaatepäätöksellä alkaa elvyttämään kalakantojamme: vaelluskaloille rakennettaisiin muun muassa kalateitä voimalaitosten patomuurien ohi ja strategiaa toteutettaisiin useita vuosia. Seurantaa, tutkimusta, kalojen ylisiirtoja ja keskustelutilaisuuksia, kaikkia näitä asioita kirjattiin strategiaan.



Kalatiestrategiaa on toteutettu nyt muutama vuosi ja tulokset ovat osittain lupaavia. Helsingin yliopiston kalataloustieteen professori Hannu Lehtonen on tyytyväinen ennen kaikkea siihen, että asennoituminen kalakantojen elvyttämiseen on ottanut askeleita myönteisempään suuntaan etenkin maa- ja metsätalousministeriössä.

”Suhtautuminen ministeriössä oli aiemmin nuivaa”, Lehtonen sanoo.

Ilmapiirin muutokseen ovat vaikuttaneet ihmisten myönteinen suhtautuminen luonnollisiin kalakantoihin ja maamme vesistöihin. Ympäristötietoisuus on lisääntynyt.

Myös erilaiset foorumit ja keskustelutilaisuudet sekä median aktiivinen kirjoittaminen kalojen puolesta on osaltaan vaikuttanut kalakantojen elvytysintoon. Lehtosen mielestä maalaisjärki on voittanut.

Jo 1990-luvun alussa rakennettiin kalateitä, mutta ne eivät toimineet. Professorin mukaan kalateiden suuaukot rakennettiin paikoille, joissa ei ollut tarpeeksi voimakas virtaus. Nyt rakennetaan oikein ja kala nousee rakennelmaa ylöspäin.

Ongelma on kuitenkin se, että kalan pitäisi päästä myös takaisin merelle. Takaisinvaellus näyttäisi tyssäävän liian usein voimalaitosten turbiineihin. Lehtonen arvioi, että joka viides kala murskaantuu voimalaitoksen jättimäisiin myllyihin.

”Pitää kehittää ohjauskeino, jotta kalat suuntaisivat takaisin kalateille. Kalakuolleisuus riippuu myös turbiinin koosta”, Lehtonen toteaa.

Pelkkä väylä kutupaikalle ei takaa lohen nousemista entisaikojen kutupaikoille. Nouseminen riippuu myös vaistosta, joka on käytännössä kuollut jokien valjastamisen myötä.

Lohen vaistoa on yritetty herättää siirtämällä kutukypsiä kaloja patojen yli, minkä jälkeen ne on siirretty takaisin mereen.

Näin houkutellaan luonnollista vaistoa esille, jotta kala nousisi seuraavana ja sitä seuraavana vuonna kutemaan joelle ja se ”leimaantuisi” osaksi vesistön lajistoa. Vaiston herääminen voi kestää vuosia.

Välttämättä vaisto ei herää lainkaan tai kala vierastaa jostain tuntemattomasta syystä ihmisen rakentamaa kalatietä. Lehtosen mukaan esimerkiksi vaellussiika ei ole oppinut kunnolla nousemaan patomuurien yli.

Toinen ongelma kalateiden kannalta on rahanpuute. Esimerkiksi Suomen suurimman joen eli Kemijoen patojen ohittaminen kalateitse maksaisi Lehtosen arvion mukaan 20 miljoonaa euroa.

Valtio ei rahoita kalatiestrategiaa tai kalateiden rakentamista kokonaan: rahaa pitäisi kerätä esimerkiksi jokivarsien kunnista, Euroopan unionilta ja maakuntien liitoilta. Myös yksityistä rahaa toivotaan hankkeisiin.

Yksi vaihtoehto olisi vapauttaa jokia voimalaitosten ikeestä. Tämä vaatisi tiukkoja poliittisia päätöksiä ja lakimuutoksia. Sähköyhtiöt arvatenkin vastustavat purkusuunnitelmia. Padothan tuottavat niille rahaa. Professorilla on mielipide asiasta.

”Suuri osa padoista on niin pieniä, etteivät ne tuota juuri lainkaan sähköä. Pitäisin sitä tärkeänä, että pienet voimalaitokset poistettaisiin kokonaan ja kaloille saataisiin kulkuväylät auki.”

Nyt jokiimme istutetaan osittain voimayhtiöiden ja valtion rahoilla kirjolohta ja taimenta. Käytännössä tankkiauto kaataa tuhansia kiloja kalaa eri vesistöihin, joissa sitä pyydetään pääasiassa virkistysmielessä. Esimerkiksi istutuskala kirjolohi ei lisäänny Suomessa lyhyen kesän vuoksi.