KALAMIES.COM

Haukkivesku kirjoitti:Mulla on muutama swisss diamond ja en mä muuta kaipaa.

On kyllä ihan ylivoimaisia pannuja.

Meillä käytössä ollut jos jonkinlaista pannua hackmanneista tefaleihin ja aina yrittänyt ostaa sen parhaimman. Hackmannit ihan ok, Tefalit täyttä paskaa pinnoitteen kestävyydeltään. Nyt käytössä ollut Ikean pannu ja täytyy sanoa että on hintansa väärti ja edelleenkin tukeva eikä keiku. Taidanpa ostaa noita jatkossakin.

Tuollaiset De Buyerit olleet nyt käytössä ja tuntuu siltä että jää vielä jälikasvuillekin pannua pitkäksi aikaa. Pelittää myös induktiolla.

http://www.eiring.fi/suomea.php?id=27&s=1235310000196

Tänään tuli ostettua Hackmanin Matadorit koossa 22 cm ja 26 cm. Myyntipuheet on ainakin lupaavat ja ainoa miinus toistaiseksi on pannun uunikestävyys 150 astetta.

http://www.hackman.fi/web/hackmanwww.ns ... at_matador

Pieni rosteripannu hakusessa, johon täältä onkin tullut hyviä vinkkejä (?)

Muuten mennään perinteisillä neuvoilla:
- tupaantuliaiksis saadulla valuraudalla mennään vaikka kuoppaan asti!

- aleteflon pannut vaituu vaikka vuoden välein jos/kun ei enään pelitä...
nyt kuperapohjainen ranskalaisvalisteine (huokaus) tefal toiminut
pinnoitteeltaan uskomattoman hyvin jo pari vuotta. Suurin pettymys
tefloneissa on ollut Hagmanin teräsnaama (tjsp), jota käytin ohjeen mukaan
melkein vuoden kunnes lähti roskiin! (ylimainostettua paskaa?)

2 Hackman Rotisööriä 3kk sisään roskiin lopetti Hackman-kokeilut (onneksi vain ensimmäisestä maksoin ja lopulta tuli hyvitystä toiseen merkkiin vaihtaessa).
Niitä edeltänyt Tefal kesti kieltämättä pari vuotta kohtis ok, tosin käyttöä kevensi rosteripannu rinnalla. Nyt on Swissdiamondeja kolme taloudessa, vanhimmalle tulee kolme kovaa vuotta täyteen - kaikkea on kokeiltu, liekitystä, uunia...

50-luvun valurauta. Ton anastan syrralta vielä joskus.

Noita voi suositella kanssa...
http://kauppa.chezmarius.fi/naytatuotte ... nniste=365

Tuolla kaupassa on muutenkin kaikkea kivaa esillelaittoon jotta piparin saanti
on turvattu myös jatkossa...

verkkokauppa comista tuli hankittua hiiliteräspannu,
ja ei kyllä muuta voi kun kehua!
Teknisesti tuo kai kuuluu teflonin ja valuraudan väliin, MUTTA on kyllä aivan huikee esim kananmunan paistossa!
Voi polttaa pohjaan tai onnistua!
Kestää kyllä taatusti epäonnistumiset (siinä missä valurautakin) pohjaan palaneet voi hakata irti vaikka tärytaltalla ja pannu on kuin uusi tuleviin vastoinkäymisiin

Tosi hieno paistopinta, ja sietää korkeitakin lämpötiloja, toisin kuin teflon!
Ehdottomasti suosittelen kokeiltavaksi !!!!! Omasta mielestä täys 10 arvosanaksi!!

(itteäni ihmetytti kovasti tollanen ominaisuus, että kun KUUMAAN rasvattuun pannuun puinenlasta jumittuu kuin räkä Jutilan tuvan seinään. Kuitenkin HÄRÄNSISÄFILEEN paisto onnistuu loistavasti...)
Lienee kai pannun ominaisuus.....

LIDL keramiikka pannu nyt kokeilussa ja ei ole kyllä huonompi ainakaan kun esim hackman kovanaama.

Vasta pari kk käyttöä,joten ei vielä tiedä mitä vuoden päästä on jäljellä siitä

mulla parin vuoden ajan ollu päivittäisessä käytössä pentolpress paistinpannuja 2 kappaletta,ei voi muutakuin kehua.kestää uunia,nuotiota sähköhellaa ja melkein mitävain,hyvänä lisänä irroitettava kahva. ei muuta pannuja tarvikkaan monipuolisuuden ja kestävyyden vuoksi katsellakkaan,ehdottomasti hintansa väärti

Mynttinen kirjoitti:LIDL keramiikka pannu nyt kokeilussa ja ei ole kyllä huonompi ainakaan kun esim hackman kovanaama.

Vasta pari kk käyttöä,joten ei vielä tiedä mitä vuoden päästä on jäljellä siitä

Oletko kokeillut sulattaa pannulla muovimukeja tai heitellyt siihen rautanauloja?
Ainakin aidolla ostosteeveen tuotteella pannun ominaisuudet pitäisivät vain parantua ao. käsittelyllä....

Teflonin sulamispiste on aika pieni, jonnin verran päälle 300 raitaa. Jotenka sillä paistaessa pitäis käyttää todella alhaista lämpötilaa ettei pinta mene vituiksi.. Siitäpä syystä valurauta on omasta mielestä aika jees, eipä tartte miettiä paljonko on teflonia tullu nieleskeltyä.

LIDL keramiikka pannu nyt kokeilussa ja ei ole kyllä huonompi ainakaan kun esim hackman kovanaama.

Vasta pari kk käyttöä,joten ei vielä tiedä mitä vuoden päästä on jäljellä siitä[/quote][/quote]

Oletko kokeillut sulattaa pannulla muovimukeja tai heitellyt siihen rautanauloja?
Ainakin aidolla ostosteeveen tuotteella pannun ominaisuudet pitäisivät vain parantua ao. käsittelyllä...
..mä kyl arvostan nuissa pannuissa sitä kananmunaponnahdustekniikkaa.

ShAmAaNi kirjoitti:Teflonin sulamispiste on aika pieni, jonnin verran päälle 300 raitaa. Jotenka sillä paistaessa pitäis käyttää todella alhaista lämpötilaa ettei pinta mene vituiksi.. Siitäpä syystä valurauta on omasta mielestä aika jees, eipä tartte miettiä paljonko on teflonia tullu nieleskeltyä.

"Oikeata" tefloniahan pannuissa ei ole käytetty vuosikausiin, ainakaan vähänkään nimekkäämmissä. Teflonpintahan tarkoittaa nykyään vain näitä tarttumattomia pintoja, joilla yritetään vähentää rasvankäyttöä.

Onko kukaan kokeillut kuparisia pannuja? Hintaahan niille kertyy jotain 400€/paistinpannu ja en viitsisi kokeilla ihan summittain. Googlauksen perusteella kuulemma lämmönsäätely on tosi helppoa, kun kuparin lämmönjohtokyky on huippuluokkaa. Toinen kommentti taas sanoi että ei ole kovinkaan hyvä pannu.

Minähän en pannuista mitään tiedä, sillä paistanut mikä käteen sattuu. Vuosikymmeniä taloudessa ollut erilaisia teflon-tyyppisillä aineilla pinnoitettuja, ja pari valurautapannua. puolisen vuotta sitten tuli emännän kanssa hankituksi pari ranskalaisen Tefal-sarjan keraamisesti pinnoitettua pannua. Sen voin sanoa että paluuta tefloneihin ei meillä tule. Keraamiin ei todellakaan tartu ja ovat helppoja puhdistaa.

Olen kokkaillut kaasulla 8 viimeistä vuotta. Kaikki pinnoitetut pannut ovat joutuneet kaatopaikalle, jopa Hackman Toolsin kallis keraaminen. Jäljellä on 2 paistinpannua, jotka kestävät kaasua eli 3 kw wokkipoltinta: Hackman Tools 28 cm valurautapannu ja iso hiiliteräksinen wokkipannu. Valurautapannun ainoa huonompi puoli on paino,siirtämiseen tarvii molemmat kädet.

Satunnaiskalastaja kirjoitti: puolisen vuotta sitten tuli emännän kanssa hankituksi pari ranskalaisen Tefal-sarjan keraamisesti pinnoitettua pannua. Sen voin sanoa että paluuta tefloneihin ei meillä tule. Keraamiin ei todellakaan tartu ja ovat helppoja puhdistaa.

Ääni myös Tefalin keraamisille pannuille.

Nuotiolle kiinnostaisi saada vähän isompi pannu, ja nyt herääkin kysymys et miten nuo ruostumattomasta teräksestä tai hiiliteräksestä tehdyt pannut siinä toimisi? Muna- ja pekonipannuina käytän valurautaisia blinipannuja nuotiohommissa, mutta joku isompi pannu esim. lettupannuksi on haussa. Alustavasti koko/paino/hinta-suhteen nimissä on ollut nuo teräs/hiiliteräspannut mielessä, mutta mitäpä kokemuksia on porukalla tästä?

Vasittuja nuotiopannuja ei taida montaa löytyä. Itse olen käyttänyt partiolaisten lättypannua, joka on hyvä, mutta ei kovin suuri eli http://www.partioaitta.fi/Raiskalepannu

Juu, tuon löysinkin aiemmin. Pitänee hommata joku sopiva hiiliteräspannu tuohon hommaan, olisi painoltaan kannettava ja ominaisuuksiltaan varmasti riittävä. Nuo valurautaiset pikkupannut mitä itellä on, ovat aivan lyömättömiä nuotiohommissa, mutta isompaa ruokaa ajatellen valitettavasti liian pieniä.

Nuuska kirjoitti:Vasittuja nuotiopannuja ei taida montaa löytyä. Itse olen käyttänyt partiolaisten lättypannua, joka on hyvä, mutta ei kovin suuri eli http://www.partioaitta.fi/Raiskalepannu

Onhan tuosta se paljon isompi malli. Pitäis niitä partioaitassa olla. Itse kuitenkin tykkään enemmän siitä opan pannusta. On hieman paksumpaa rautaa niin toimii paremmin.

Täytyy kyllä sanoa että eipä ole valuraudan voittanutta. Hintavia toki mutta kestää sukupolvelta toiselle jos huoltaa oikeaoppisesti.

Tulipa hehkutettua valupannu takassa komealla hiilloksella, (Ronab-merkkinen Ruotsalainen pannu).
Pannuun oli kärventynyt pohjaan jotain, ilmeisesti kaupan marinadia, toimihan tuo, mutta päätin hehkuttaa sen kunnolla.

Kun pannu jäähtyi hankasin sen teräsharjalla (tuhkautumat pois), sekä teräsvillalla, pesu kuumalla vedellä ja kuivaus.
Pannu liedelle ja possunrasvaa pintaan, sekä lopuksi kunnolla kuumaksi, sitten uuniin 200˚ tunniksi ja jäähdytys.
Pintapuolelle sipaisin hiukan ruokaöljyä ettei ruostu.

Testipaisto leivitetyllä possupihvillä ja kyllä nyt pelittää tosi hyvin, ei minkäänlaista tarttumista ole, kannatti tehdä.