Verkkokalastuksesta en ymmärrä mitään, kun itse verkota. Solmuväliksi 55 tai 60 mm. Vesijärveen verrattuna Vanajavesi/Vanajanselkä on läpivirtausvesistö, joka asettaa haasteita hoitokalastukseen. Sulkasääski on ongelma Vanajavedessä, joten massiivinen hoitokalastus aiheuttaa vaan lisää ongelmia, kun hoitokalastuksen yhteydessä lähtee mukaan sulkasääsken pahinta vihollista kuoretta. Kuore säätelee käsittääkseni Vanajavedessä pääosin sulkasääskikantaa, kun on valtalajina. Monet tehokalastushankkeet ovat epäonnistuneet juuri tämän takia, ja sulkasääski on saanut elintilaa. Kuore on vesipatsaassa sulkasääsken pahin vihollinen. Esim. Pannujärvellä sulkasääski pääsee predaatiota pakoon(saalistusta) sedimentteihin. Noin 77 % sulkasääsken toukissa on sedimentissä ja noin 23 % vesipatsaassa, poikkeuksellisen pehmeä pohja pannujärvellä antaa hyvän suojan saalistukselle. Varmaan riittävää sedimenttiä on kertynyt myäs Vanajaveteen.Telakka kirjoitti:Hajatelmia aiheen piiristä
En nyt ihan jaksanut ajatuksella lukea koko ketjua, mutta laskin pikaisesti että vanajavedestä tulisi poistaa noin
240 000kg särkikalaa jos poisto tavoitteeksi asetetaan sama 20kg/ hehtaari kuin mikä Vesijärvellä tällähetkellä on. Tuo pitäisi luultavasti vähintään tuplata aluksi jotta sillä saataisiin jonkinlaista selvää vaikutusta veden tilaan. Samalla tulisi asettaa verkoille suht korkeat solmuvälirajoitukset jotta petokalat pystyisivät kasvamaan ja lisääntymään tehokkaammin, jolloin ne pystyisivät pitämään särkikala kantoja kurissa. Sulkasääski voi tulla ongelmaksi mikäli sillä on vähähappista vettä saatavilla johon se pääsee predaatiota pakoon. Ulkoinen kuormitus samalla kuntoon niin ratkaisun avaimet alkas oleen käsillä
Esitys vesijärvellä tehdyistä toimenpiteistä: http://is.gd/nJQz80
Pannujärvellä vesipatsaassa humuspitoisen veden aiheuttama valon sammuminen ja alusveden vähähappisuus tarjoavat hyvän suojan kalojen saalistukselta. Vanajavedessä lienee veden "humuksisuus" ja savisuus", alusveden vähähappisuus ajaa saman asian. Vanajaveden näkösyyvys on pahimmillaan jotain 10 cm luokkaa kevättulvien aikaan.
Olisko sitten haukien istuttaminen Vanajaveteen yksi keino säädellä särkikalakantoja, vanajanselällä haukikanta on "kohtalaisen heikko", tutkimuksen mukaan. Itselle on jäänyt se käsitys, että kuhakantaa ei kannata enää istutuksilla lisätä, vaan se on niin vahva, että lisääntyy luontaisesti.
Jotenkin on jäänyt myös semmoinen käsitys, että kuhakanta on niin vahva, että se on ruvennut syrjäyttämään haukea?. Haukien entiset kutupaikat/kaislikot ovat kadonneet, kun isosorsimo on vallannut alaa muulta kasvillisuudelta? Kun isosorsimoa yritetään kitkeä, niin kuoleentuu haukien kutupaikat?
Vedenkorkeuden säännöstelyllä on varmasti myös vaikutusta vesikasvillisuuteen. Järviruokokasvustot ovat lisääntyneet entisestään ja kasvustojen tiheys kertoo ravinteiden määrän lisääntymisessä vedessä. Ravinteiden määrän lisääntyminen voidaan estää ulkoiseen kuormitukseen puuttumalla. Tulva-aikana vesi huilii esim. lepaan pelloilla, kun pellot on lähellä ranta-viivaa, niin pelloista huuhtoutuu valtavat määrät ravinteita vanajaveteen, joten haasteita riittää.
http://www.vanajavesi.fi/vanha-rantamai ... naa-palaa/
http://yle.fi/uutiset/yllattava_tieto_v ... sa/7889463