Hinausoperaatio

[Siikapossu]

On elokuinen ilta. perämerellä tuulee 16 m/s. Suojaisessa Varjakan salmessakin keli on kova pikkuveneelle. Vesi 164 senttiä tavanomaista korkeammalla. Kaverin kanssa olimme sopineet tapaamalle Koivukarin pohjoisviitan kohdalla n. klo 19.00. Suunnitelmana oli hinata kaverin Koivukarista löytämä soutuveneenraato pois, kunnostusta varten.

Saavuin Varjakan satamaan mummopyörällä hyvissä ajoin, puoli tuntia ennen sovittua kohtaamista pohjoisviitan luona. Merivesi oli kaakaonruskeaa, ja korkeat vaahtopäät hakkasivat laitureita. Kasasin tarvikkeet veneeni lattialle, ja irrotin kiinnitysköydet. Tuulenpuuskat ja aallokko sortivat venettä tylysti, ja minulla oli täysi työ pitää keula pois kivikosta. Ei muuta kuin vaihde forwardille ja täysi eteen.

Ohjasin veneen ulos satamasta, ja salmessa huomasin olevani melkoisissa ääriolosuhteissa veneeni suorituskykyyn nähden. Vasemmalta ryntäältä tuleva aallokko oli ikävä, ja täydessä vauhdissa keula rymähti ilkeästi jokaiseen aaltoon. Ajomukavuuden nimissä pudotin kaasun puoleen. Nyt ei enää rysähdellyt, mutta meno oli melkoista vuoristorataa. Ajoin hiljaisella vauhdilla kohti meripeninkulman päässä häämöttävää Pyydyskaria.

Päästyäni Pyydyskarin kohdalle päätin jäädä vanhan telakan aallonmurtajien suojaan kaveria odottelemaan. Aallonmurtajat olivat kuitenkin lähes täysin upoksissa, sillä vesi oli korkealla. Ankkuria ei uskaltanut laskea, sillä se olisi todennäköisesti juuttunut pohjaan lopullisesti. Rantaan ei kehdannut ajaa, sillä venettä ei olisi saanut tuulen ja aallokon takia uudelleen veteen. Käänsin perän tuuleen päin, ja kytkin koneen kevyelle peruutukselle. Nyt vene pysyi paikallaan, vaikkakin perästä lensi välillä vettä kyytiin. Kaveri soitti mulle PMR-radiopuhelimella ja kyseli tulppa-avainta. Ei kuulemma lähtenyt Terhin tuuppari käyntiin. Roger that. Kaveri lähti soutamaan kohti pyydyskaria myötätuulessa. Pian näkyikin vihreä vene lähestyvän poikittain aallokon mukana.

Kaveri tuli Pyydyskariin, ja odottelimme paikoillamme tuulen mahdollista heikkenemistä. Siinä sitten kaveri alkoi rassaamaan sitä perämoottoria, ja annoin hänelle oman tulppa-avaimeni lainaan. Noh, eihän se vika tulpassa ollut. Tulppahattu oli vain irronnut, ja kone käynnistyi ensimmäisellä nykäyksellä. Sitten tuli ongelma. Kaveri ei osannut laittaa koneen koppaa takaisin paikalleen. Soitto eräälle Valmet-gurulle ratkaisi ongelman.

Sitten alkoi tapahtua; koneeni putosi pois päältä ilman mitään ennakkovaroitusta, ja paatti oli ajautunut hiekoille ennen kuin ehdin tehdä mitään. Huono sitä venettä on ohjata jos ei potkuri pyöri. Keula oli kivillä, ja kun käynnistin moottorin niin potkurivirta teki uskomattoman savipilven veneen perään. Ei kiva. Jäähdytysvesipumput ja filtterit tukkoon.

Lopulta saimme vehkeet pelaamaan, ja kävimme Koivukarin edessä katsomassa, onnistuisiko hinaus. Totesimme kelin liian kovaksi hinausta ajatellen. Ajoimme Varjakkaan, ja odotimme puoli tuntia tuulen heikkenemistä, sillä olisi ollut liian riskialtista yrittää ahtaasta aukosta sisään satamaan. Olisi ollut vene lommoilla ja potkurin sokka poikki.

Normipäivä.

[Mokia]

Taitaa olla fiktiota tarina. Jaa, että mistäkö niin päättelin? No, seuraava lause toteutuu vain päiväunissa, kun kyseessä on Terhi -merkkinen persveivari:

Tulppahattu oli vain irronnut, ja kone käynnistyi ensimmäisellä nykäyksellä.

[rotte]

Taitaa olla fiktiota tarina. Jaa, että mistäkö niin päättelin? No, seuraava lause toteutuu vain päiväunissa, kun kyseessä on Terhi -merkkinen persveivari:

Tulppahattu oli vain irronnut, ja kone käynnistyi ensimmäisellä nykäyksellä.

Niinpä, sillä se lähtee käyntiin AINA toisella nykäisyllä Ainakin meidän pikku 3.5 Terhi... Jos konetta ei osaa käyttää, niin ettei sitä saa käyntiin niin ei se kone sit mikään huono ole, peiliinkatsomisen paikkahan siinä on.

Mut kaikkiaan ihan hilpeä tarina

[Siikapossu]

Taitaa olla fiktiota tarina. Jaa, että mistäkö niin päättelin? No, seuraava lause toteutuu vain päiväunissa, kun kyseessä on Terhi -merkkinen persveivari:

Tulppahattu oli vain irronnut, ja kone käynnistyi ensimmäisellä nykäyksellä.

Niinpä, sillä se lähtee käyntiin AINA toisella nykäisyllä Ainakin meidän pikku 3.5 Terhi... Jos konetta ei osaa käyttää, niin ettei sitä saa käyntiin niin ei se kone sit mikään huono ole, peiliinkatsomisen paikkahan siinä on.

Mut kaikkiaan ihan hilpeä tarina

Tosi on, ekalla lähti. Terhin perämoottorit jos mitkä on yksilöitä. Joskus tuo pelaa kuin unelma, joskus menee kokonaan soutureissuksi. Tuo prutku on kuin nainen, jos sitä loukkaa, niin se ei pukahdakaan koko päivänä. Tuolle kaverin Terhille pitää puhua ja koppaa pitää silitellä. Sitten se pelaa kuin enkeli.