Nymfi vaihe vaiheelta

[Kuulapää]

Tarvikkeet:

Suoravartinen uppoperhokoukku, 10-16 koot. Kuvan perhossa #12
Sidontalanka, esim. Benechi 12/0
Fasaania, tms. pitkillä siikasilla varustettua tirppaa. Pitkillä siikasilla oleva kukon höyhenkin käy
Kultainen/hopeinen kierre
Runkodubbing, esim Harelinen jänödubbinkia




Pohjusta koukku ja kiinnitä nippu höyhenestä otettuja siikasia koukulle. Koukun mutkan takana olevat siikaset muodostavat nymfin pyrstön, lopuista siikasista tehdään selkäkilpi myöhemmin.



Kiinnitä siikasnippu edemmäs koukulle, tuo lanka tyveen ja kiinnitä kierre, lisää dubbing langalle.



Dubbaa runko, jätä tilaa nymfin thoraxille. Kierrä kierre, kiinnitä napakasti parilla kierroksella.



Tuo lanka siikasnipun eteen, laita dubbinkia langalle. Thoraxissa suositaan yleensä tummempaa dubbinkia. Esim tummanruskea tai musta dubbi käy hyvin.



Dubbaa throax, tuo lanka koukun silmän eteen.



Käännä siikaset seläksi, kiinnitä parilla napakalla kierroksella.



Leikkaa liiat pois, tee pää, päättele ja lakkaa.

[Kuulapää]

More to come kunhan kamera latautuu.
Jos on toiveita joistain perhoista niin laittakaa vaikka yv:llä toivetta.

[Rosso]

Hyvä ja selkee ohje, hyvä kun joku tekee.

Perhosta:

1. Ite tykkään lyhyemmästä pyrstöstä mutta se on makuasia
2. Ite kiertäisin thoraxin alle hieman lyijylankaan niin saisi vähän
paksuutta thoraxille ja painoa mutta se on makuasia
3. Ite laittaisin siihen selkäkilven alle häkilähöhenen kiinni lappeelleen
jotta tuli vähän jalkoja mutta ylläri ylläri sekin on makuasia

[Tatuu]

Loistava yleisperho. Lyijyä ja kuulan lisäisin (yllätys, yllätys ) ja pyrstöä vähän lyhentäisin. Toimii myös ilman selkäkilpeä.

Seuraavaks full dressed Jock Scotti?

[Kuulapää]

Mietin tuossa et pitäs jonnekin rustata perhonsidonnan vapaudesta.

Just nuo lyijyt, kuulat, värit, matskut - kaikkea kun voi soveltaa ihan vapaasti. Varsinkin alottelevat sitojat tuntuvat takertuvan usein tuohon et jos reseptissä lukee ruskea kukko, mut itellä onkin musta kukko, niin eipäs enää onnistukaan sitominen. Kun kalastusperhot alkaa onnistua niin siitä on hyvä lähtee hakemaan oikeita ohjeellisia mittasuhteita. Mie oon sikäli paska sitoja, et mulle näissä pienissä upoissa, "kilotavarassa", nuo pyrstöt sun muut on sellasia fiiliksen mukaan tehtyjä. Tais olla jossain alan lehdessä taannoin artikkeli uppoperhojen oikeista mittasuhteista, kannattaa asiasta kiinnostuneiden moinen juttu jostain taikoa.

Et vapautta ja rentoutta vaan puuhaan niin hyvä tulee. Jostainhan se tämäkin on alotettava.

[Wstrand]

Hyvä Kuulapää

ja nyt kun nämä on auki, niin voihan näihin muutkin lisätä omia versioitaan topikin mukaan !

Katsokaa vaan, että olisivat ne kuvat esim. tuota tasoa kuin topikin aloittajalla ja riittävät selvitykset vaiheisiin...
saa miunkin lisäksi muutkin aloittelijat selvää

[Kuulapää]

Nimenomaan näin..

Ei tässä kellekään olla patsaita pystyttämässä, jos porukka alkaa lisätä näitä vaihe vaiheelta ohjeita tänne. Ite näkisin nämä vaan oivina keinoina alottelijoille saada jokin ymmärrys siitä, et näinkin nämä perhot voi tehdä.

Siksi toisekseen kun kyseessä on avoin foorumi ja vapaa maa, niin jos joku ohje tms. ei miellytä yhtään niin ainahan on mahdollista laittaa omat setit esille. Ei mun mielestä näitä vaihe vaiheelta olevia ohjeita ainakaan liiaksi ole liikenteessä.

Värit, painot, siipimatskut, melkein kaikki mahdollinen, on kumminkin sovellettavissa, niin tärkeimpänä varmaan olisi vaan saada pää auki porukalla perhonsidonnan saralla.

Ja sen kun vielä muistas, et alottelijoita vartenhan nämä tallaset ohjeet on. Ainakin ite moista mietin kun nuo kuvasarjat tein ja laitoin. Jos joku osaa tehdä levarit sun muut niin ei sellasen tartte mitään browneja tai zuluja opetella vaihe vaiheelta.

[kitkaton]

Joo ja on se niinkin , ettei välttämättä tarkka imitaatiokaan ole se paras mahdollinen otti-perho , tämä tuli taannoin selväksi kun koitin tehdä jäljitelmää koskikorennon toukasta tuonne Livojokeen .Mulla oli niitä toukkia purkissa säilöttynä ja siittä väänsin perhon toisensa jälkeen ja aina välillä joelle testiin .
Paljon piti antaa jälkeen , jotta alkoi kelpaamaan ,paljon pelkistystä jnpp .
Sittenpä kaverit jo kävi ongesta riisumassa itselleen ottipelit , ei kelvannut "laukkuperhot".

[Laiska]

Hieno homma että joku viitsii ja jaksaa laittaa mallia näytille, että miten noita vois rustailla. Huomenissa pyhitän illan harjoitteluun just noita malliperhoja varten.

Kiitoksia kovasti avusta!

[Laiska]

Monelta taisi tosiaan mennä ohi se että näiden tarkoitus oli näyttää aloittelijoille vaihe vaiheelta että miten perhoja voi sitoa. Ei näyttää millainen on perfektionistin perho tai mitään muutakaan.

Älkää suututtako Kuulapäätä tai multa loppuu jeesaaja.

[Jiibee]

Hemmetin iso kiitos. Mulle ainakin jotkut perusjutut on tuttuja vuosi(kymmen)en takaiselta kurssilta, mutta todella hyvä nähä nou jutut.

Toiseksi mulla tippu iso kivi syrämmeltä kun kuulin tuosta vapaudesta materiaalien suhteen. Oon nyt talven aikana vääntäny jos jonkinmoista öttiäistä ja miettiny että "toimiikohan tää ollenkaan", käytön kannalta on ihan hyvä jos niihin teoksiinsa voi luottaa sen verran että tulee rauhassa ja kunnolla kalastettuakin niillä. Muutenhan toi menee sellaseks turhautuneeks riuhdonnaks kun ei niitä kaloja ala tulla ja syypää on tietty se oma nukkapallo eikä se ettei sieltä kukaan muukaan mitään saa.

Kuinka pitkälle tuossa materiaalien soveltamisessa voipi sitten mennä? Sen nyt tajuaa että marabua ei korvata millään teeren pyrstösulilla, koska jäykkyys on ihan eri eikä ne ikinä eläis vedessä, mut voiko noissa elävyys, jne asioissa luottaa omaan järkeen vai onko jotain "elä missään nimessä edes kokeile" juttuja? Esim joku dubbing-materiaali, onko joku olemassa jota ei missään nimessä kannata laittaa pinturiin koska siitä tulee pesusieni tms.

Tai ehkäpä tänkin vois koittaa ettiä tuolta asiaan vihkiytyneiltä palstoilta, tai perustaa uuden "tyhmät bondage kysymykset-topikin", eikä sotkee tähän

[Kuulapää]

Mulla ainakin lähtökohtainen tilanne sidonnassa on se, et kun tulee vastaan kysymys; voinko korvata matskun A matskulla B, niin hoidan asian kysymällä; miksi en voisi korvata? Materiaalit on helvetin pitkälle sovellettavissa, ja melkein väitänkin et suurin rajoittava tekijä soveltamisessa sun muussa on sitoja ite.

Tietty, en ite tekisi mistään antronista pinturiin runkoa, enkä välttämättä kääntäisi uppoperhoihin tarkoitetusta höyhenestä häkilää vaikka Nalle Puhiin. Noin karkeasti ilmaistuna siis. Jos jokin materiaali on puhtaasti uppoihin tarkotettu, niin sen kohdalla on mielestäni syytä pysähtyä, jos aikoo sitä pintureissa käyttää.

En tiedä onko lyhempi lista kertoa et millä ei voi korvata jotain kuin et millä voi, vai kummin päin, mut joka tapauksessa soveltaa voi monessakin paikkaa. Tehtiin esim. Neidenillä männä kesänä kahvipaketista lohiperhoon rungot ja jostain karvatupusta siivet. Toimivat siinä missä muutkin, eli ei se aina ole pelkkiin materiaaleihin katsominen. Toki joitain nyrkkisääntöjä on hyvä pitää mielessä kun sidotaan, mut avarakatseisuus on tässä se suurin valtti.

Ja sit vielä lopuksi jotain yleistä hölinää.
Näinhän se on, et maailmassa on pirun paljon sääntöjä, joiden mukaan jotkut kierteet pitää laittaa, montako kierrosta, mistä lähtien, montako jaoketta larvassa pitää olla, montako karvaa Adamsin pyrstöön laitetaan jne. Onhan näissä ohjeissa joku itu ollut kun ne on kerran ns. maailmalle päässeet, mut melkein kehottaisin kunkin hakemaan omaa tyyliään sitomisessa. Näistä ohjeista on helppo lähteä liikenteeseen, mut itelle on aika vähän tullut sellasia "sääntöjä" sitomisessa vastaan, mitä ois pakko orjallisesti noudattaa et homma toimis. Toki, rajansa kaikella soveltamisella, mut siksi kehotankin porukkaa kokeilemaan ja testaamaan et mikä toimii ja mikä ei. Ja varsinkin miettimään et miksi joku toimii ja miksi ei. Tästä se oma käsiala sidontaan syntyykin ja perhot alkavat näyttää sitojiltaan. Esim. mun rasioista ei juuri löydy yhtään kliinistä tai ns. siistiä perhoa. Varmaan joku 95% uppoperhoista saa harjaa osakseen ja perhot näyttävät vähän turjakkeilta. Vastaavasti serkkuni kalastaa sellasilla steriileillä perhoilla, ja saa kalaa hyvin hänkin. Mut nämä on niitä juttuja, mitä vaan pitää omalla kohdallaan kokeilla ja löytää "se juttu" siitä omasta sitomisesta.

[Tatuu]

Mun mielestä voit aina soveltaa, kun korvaava materiaali on lähellä alkuperäistä. Esim. tuo mainitsemasi pinturin dubbing on vaikeaa korvata, kun monet materiaalit imevät kovasti vettä. Nymfin pyrstöksi voi laittaa sitten melkein mitä tahansa siikasia.

Hyviä dubbingeja löytyy muuten siipimateriaalien pohjavilloista. Esim. kettu ja marabouta pystyy myös hyvin dubbailemaan. Hyvän kierteen saa sähköjohdosta kuorimalla, kun etsii sopivan paksuuden. Onhan näitä vaikka kuinka paljon, mutta ei tule nyt enempää mieleen.

[Kuulapää]

Hyviä dubbingeja löytyy muuten siipimateriaalien pohjavilloista. Esim. kettu ja marabouta pystyy myös hyvin dubbailemaan. Hyvän kierteen saa sähköjohdosta kuorimalla, kun etsii sopivan paksuuden. Onhan näitä vaikka kuinka paljon, mutta ei tule nyt enempää mieleen.

Tuossa on hyvä tuo pohjavillan maininta Tatulta. Ite teen esim Jaakkoihin nykyään rungon rämemajavan pohjavillasta. Pehmeää, tyylikästä ja helppoa dubattavaa.

[Laiska]

Huomenna lähdetään pohjoiseen ja käsivarren harreille on nyt sidottu ottipelit ohjeen mukaan.

Isot kiitokset Kuulapäälle! Viimiset solmut vielä kiinni ja saa tän illan osalta riittää.

[Royal Trude]

pilkillekkös sää sinne meet?