Hoitokalastusko yks keino Itämeren tilanteen parantamiseksi

[Sostakovits da Silva]

..liiba laaba...

[Rieti]

Syy minkä takia käyn jatkuvasti uusilla järvillä kalassa on yksinkertaisesti se, että haen haasteita. On mukavampaa mennä uudelle järvelle, jonka kalastosta ei tiedä mitään, ja lähtiessä ei yhtään tiedä mitä saattaa saada. Tässä paljon järviä kierrellessä on oppinut mm. runsaiden petokalakantojen ja muiden suurten kalojen kohtalonyhteyden, jos järvessä/lammessa ei ole runsasta petokalakantaa, ei siellä myöskään ole suuria ahvenia, siikoja yms. kaloja. Petokalat ovat ratkaisevan tärkeitä niin kalaston kuin vedenlaadun kannalta, esimerkiksi 1,5 metriä keskisyvyydeltään oleva järvi voi välttyä täysin leväkukinnoilta, jos siinä on runsas haukikanta, kun taas vastaava järvi jossa ei ole riittävästi haukia, saattaa olla kesällä täysin levän vallassa.

Mitä tulee noihin hoitokalastuksiin, niin en ole ollut niitä toteuttamassa, mutta olen seurannut kymmenien hoitokalastusten tuloksia, aina ammattilaisten tekemistä onnistuneista, isäntälinjan hoitokalastukseksi naamioituja petokalojen poisto-operaatioita myöten. On mukava seurata kalaston muutosta tälläisen onnistuneen operaation jälkeen. Suurten kalojen osuus nousee paljon, ja järven vedenlaatu paranee silmissä. Yleensä hoitokalastuksen ongelma on vain se, että järvessä jatkuu sama kalastus, joka on tilanteen aiheuttanut, ja kun vaikka isoa ahventa alkaa esiintyä, niin kylänmiehet kilpaa verkottavat ahvenet pois, ja pian taas ollaan hoitokalastuksen tarpeessa. Jotta kalavesistä saataisiin pysyvästi vedeltään puhtaita ja tuottavia, niin tarvitaan muutos kalastustottumuksissa, vain tätä tietä saadaan aikaan kestävä tilanne.

[vlasek]

Voi veljet. Tajunnanvirtaa.

[ArtoL]

Uusimmassa Metsästys & Kalastus lehdessä taitaa olla pieni juttu joka liittynee tähän aiheeseen. M&K uutiset ja sivu 22. Otsikko: Petokalat vaikuttavat leväkasvuun

[Rieti]

Nykymaailmassa tuntuu siltä, että a siantuntijat ovat Jumalasta seuraavia, ylöspäin. Tämä siksi että Jumala on kiistatta väärässä siinä, että käskee ihmisiä lisääntymään ja täyttämään maan. Tämä on virheellinen käsky, ja sen sokea toteutus johtaa/on jo johtanut katastrofaaliseen tilanteeseen maapallolla. Ainoa taho, joka ei voi olla väärässä on a siantuntija. Jos esimerkiksi sisämaassa betonibunkkerissa elänyt lukiopissis päättää lähteä yliopistoon lukemaan muutamaksi vuodeksi kymmeniä vuosia vanhaa jonkun samanlaisen ns. a siantuntijan tekemää tutkimusta, niin miten tässä voi pätevöityä Jumalaakin viisaammaksi besserwisseriksi, joka norsunluutornista osaa aina huudella absoluuttista totuutta?

Jos kaikki a siantuntijoiden päätelmät johtavat aina vain huonompaan meren tilaan, niin eikö tälläisen oikean asiantuntijan, siis itseoppineen henkilön velvollisuus ole puuttua tähän virheelliseen toimintaan? Pitää kuitenkin muistaa että on vain kahdenlaisia oppineita, itseoppineita ja niitä joita on itseoppineet opettaneet.

Laajan ja monialaisen, satojen vuosien ajan kattavan aukottoman päättelyketjun lopputuloksena olen tullut siihen tulokseen, että Itämeren tilanteen huononeminen johtuu vain ja ainoastaan vääristyneestä kalastuksesta. Vääristynyt kalastus voi saada sinileväkukinnan aikaan jopa Lapin erämaa -järvillä, niin on itsestään selvää, että tämä tapahtuu myös Itämerellä, kuten myös etelän matalilla ja rehevillä järvillä. Ja Itämeri on lopulta näiden etelärannikoiden järvien ja rehevien, roskakalojen täyttämien merenlahtien valuma-allas.

[Möykky]

[vlasek]

Tää ei lopu ikinä

[Jusbo]

Voi veljet, on se kova..

[tmu]

Hell yeah!!! Lääkkeet!

[Rieti]

Pitää vähän pehmentää noita aiempia lausuntoja a siantuntijoista, sillä Ruotsissa oli tehty ansiokas tutkimus merellä kahdella samanlaisella alueella. Toselta oli poistettu petokalat, ja toisella niitä oli. Alueella jossa petokaloja ei ollut, oli kummallekin alueelle laitettu samankokoinen ravinnemäärä kasvanut noin 50%. Tästä voidaan luonnollisesti tehdä se johtopäätös, että merialue jolta on petokalat pyydetty pois, tuottaa sisäisesti noin 50% enemmän ravinteita verrattuna alueeseen, jolla petokaloja on luontainen määrä.
Tätä asiaa olen yrittänyt kertoa, mutta näköjään tämänkin varmistamiseksi tarvittiin tutkimus.

Jos Itämeren petokalojen määrä nostettaisiin luontaiselle tasolle, romahtaisi sisäinen kuormitus 30-50%. Tällä fosforimäärän vähenemisellä saataisiin meren tilaa parannettua 2.ssa vuodessa enemmän, kuin ulkoisen kuormituksen vähentämisellä 200.ssa vuodessa.

[Rieti]

Sattui muuten mielenkiintoinen laskelma vastaan. Tässä laskelmassa verrataan Itämeren ja 25000 kertaa pienemmän Pyhäjärven raninnekuormitusta.
Tekstistä selviää mm. seuraavaa:

"Jos väitämme, että
maatalous ja asutus on Itämeren rehevöittäjänä ensisijainen tekijä, olemme pahassa
ristiriidassa. Pyhäjärven tulisi olla Itämertakin huonommassa tilassa, koska
peltoalakuormitus on 9 kertaa ja asutus 6 kertaa suurempi kuormittaja Pyhäjärvessä
kuin Itämeressä. Pyhäjärvi-instituutin tiedote ilmoittaa, että suuri osa ravinteista jää
Pyhäjärveen, joten ristiriitaa ei voi kumota sillä perusteella, että ravinteet ohittaisivat
järven vaikutuksetta viivyttyään siinä keskimäärin 4 vuotta.
Taulukon viimeisellä rivillä on arvioituna pikku järvi tilavuudeltaan 250 000 m³,
jonka pinta-ala voisi olla 12 ha ja syvin kohta 6 m. Jotta sen asukaskuormitus olisi
sama kuin Itämeren, sen rannalla tulisi asua yhden henkilön, joka viljelisi 0,4 ha:n
puutarhatilkkuaan. Lukija voi itse arvioida, missä määrin asukas kuormittaisi järveä.

WWF:n tuoreen raportin mukaan Itämeren pohjasta on 70 000
neliökilometrin alue on kokonaan hapetonta. Tämä alue voi tuottaa 350 000
tonnia leville tarpeellista fosforia vuodessa. Määrä lisäisi Itämeren veden
fosforipitoisuutta 15 mg/m³, joka muutamassa vuodessa riittäisikin
aiheuttamaan nykyisen kaltaisen rehevöitymisen.
Suomen kuvalehdessä
jokivesien tuomaksi fosforimääräksi arvioidaan 34 000 tonnia, josta noin
puolet on ihmisen toiminnasta syntyvää. Tämä on vain kymmenesosa
hapettomuudesta johtuvasta sisäisestä fosforikuormituksesta.
Maatalouden päästöjen fosfori on vain muutama prosentti tästä. Jos
maatalouden lannoitteiden käyttö Itämeren valuma-alueella tyystin loppuisi,
vaikutus tuskin olisi havaittavissa."
http://pekka.vihera.net/pdf/itameri/TSa ... 241007.pdf

Tosin tämä laskeskelija väittää, että metsähakkuut olisivat rehevöitymisen syy. Tämä voidaan kumota jo sillä tosiasialla, että Etelä Suomen suot on ojitettu, ja niiltä tulevat valumat ovat pienentyneet 1950-luvulta paljon, eikä metsähakkuiden lisääminen ole tätä kehitystä muuttanut.

[vlasek]

Nojaa taas.

http://www.sll.fi/pohjanmaa/pienvedet/eroosio

"Vesitilavuuden vähentyessä virtaama kiihtyy ja kiintoaines kulkeutuu entistä tehokkaammin alapuolisille alueille. Tulva-aikoina kiintoainesta kulkeutuu rannoille ja aines täyttää ranta-alueillakin monttuja ja kuoppia. Mataloituminen aiheuttaa eliölajeille voimakkaita muutoksia.Vesisyvyyden aleneminen ja pohjan laadun yksipuolistuminen vähentää lähes kaikkia eliölajeja. Kalalajisto köyhtyy, esimerkiksi made häviää. Ravintoketjuun syntyy muutoksia, kun vesihyönteislajisto taantuu ja tuotanto alenee. Myös kalojen koko pienenee ja vesistöön jää vain pienikokoisempia yksilöitä. Ravinnostakin saattaa joissakin tapauksissa olla pulaa. Erityisesti kiintoaines vaikeuttaa virtakutuisten kalojen lisääntymistä."

Tohon kalaston rakenteeseen vaikuttaa ihminen myös muilla toimilla, ku kalastamalla ja tuossa mielestäni ihan hyvä esimerkki. Petokalat nääs vaatii tietynlaiset puitteet, että ne yksinkertasesti voi menestyä.

Ite näkisin itämeren heikkoon tilaan syyks:
Maatalous, ojitukset, jätevedet, kiintoainesten sitojien puute(asutus, kuivaukset ym)---------- Itämeren voimakas luontainen sisäinen kuormitus, joita edellämainitut tehostaa kestämättömällä tavalla. Koska tuoho jonkkaan on heitetty lokaa jo vuosikymmeniä, ni vaikka nyt saatas stabiili luontainen tila(mikä käytännössä on mahdoton yhtälö); Itämeren toipuminen veis vuosikymmeniä.

Tuossa ku sä rieti kirjottelet esim, nuista, että parannausta on tapahtunu esim. metsätaloudessa ja ojituksissä, ni ite oon ainaki melko vahvasti siinä käsityksessä, että nuo ojat on pääsääntösesti samalla tasolla ku 70-luvulla.(kosteikot ja saostusaltaat puuttuu) Maataloudessa ei oo tapahtunu muuta,ku että lannotus on tehostunu entisestään ja maajussit nykii Eu:lta fyrkkaa suojavyöhykkeistä, joita ei ole. Tai jos on, ni ne on rakennettu niin, että niistä ei juurkaa oo hyötyä.

http://www.mtt.fi/elonkierto/kuvat/piirros2.jpg

Tuolta niitten pitäs näyttää. Laita valokuva heti ku löydät moisen.

[Carassius]

Pistetään verkot syrjään tai kalastetaan yli 80mm verkoilla. Sopii mulle aivan mainiosti, jos isot petokalat ovat avain onneen vesistöissämme. Saispahan kunnon kaloja, kun saisivat kasvaa rauhassa kotitarve verkottajilta.

[jka]

Parasta että Yliopistokin menee jo Rietin linjoille.

"
Kalasta, kompostoi, äänestä, lahjoita.

Yllä lyhyesti, mitä sinä voit tehdä Itämeren hyväksi. Kalasta ja syö se minkä jaksat. Kompostoi loput, niin fosfori rehevöittää kukkapenkkiäsi eikä Itämerta. Kalastus on käytännössä ainoa keino poistaa mereen joutuneita ravinteita ja ympäristömyrkkyjä. Ja koska poliitikot ovat eläimiä siinä missä silakatkin, käytä äänioikeuttasi ja valitse päättäjiä, jotka todella ovat valmiita työskentelemään Itämeren hyväksi. Jos lahjoittaminen on tapasi auttaa, sinun on hyvä tietää, että valtaosa Suomen Itämeri-asiantuntijoista on Helsingin yliopiston kouluttamia. Hyvä koulutus perustuu huippututkimukseen.
"

http://hy-varainhankinta.dev.taivas.fi/ ... ameri.html

[Rieti]

Tuossa eroosiota käsittelevässä tekstissä oli pistetty ihmisen tekemiset eroosion syyksi. Esimerkiksi taimenien ja muiden tekstissä lueteltujen petokalojen vähenemisellä Itämerellä ei ole mitään tekemistä eroosion kanssa. Itseasiassa meressä tapahtunut rehevöityminen on ainakin ahvenensukuisten kalojen etu, ja kuhan ja ahvenen kantojen olisi pitänyt runsastua rehevöitymisen ansiosta. Todellisuudessa niin taimenet, ahvenkalat, mateet ja hauet on ihmisen toimesta pyydetty vähiin merestä, ja koko rehevöityminen johtuu tästä kalaston vääristymästä.

Esimerkiksi mateita verkotetaan kutuaikaan liikaa, ja jos joku made pääseekin kutulahteen, on siellä 20 ukkoa madepilkkien kanssa tyhjentämässä meren lopuistakin mateista. Sama tilanne on ahvenella ja kuhalla, jos verkko ei ehdi niitä merestä poistaa, niin viimeistään lihalaatikoittain petokaloja lahtaava aktiivikalastaja tuhoaa petokalakannat.

Muutenkin tuo eroosioteoria ontuu pahasti, sillä ojitetuilla soilla kasvaa nykyisin runsas puusto, joka haihduttaa jatkuvasti enemmän vettä, ja täten eroosio jatkuvasti pienenee.

[Sostakovits da Silva]

...liiba laaba...

[Rieti]

Sitä on vissiin hieman maistissa kirjoiteltu...
No ex kilpapilkkijälle kuuluu hyvää, ja isoja kaloja saa vedellä rauhassa, ilman kymmentä peesaria ympärillä.
Mitä tulee tuohon Vanajavesi keskukseen hakeutumiseen, niin epäilemättä kyseinenkin pulju olisi todellisen asiantuntijan tarpeessa, sillä näitä a siantuntijoita kyseisessä keskuksessa epäilemättä riittää. Siellä sitä tutkitaan jonkun juotikkaan ulostetta, ja ollaan niin a siantuntijaa että.

Mitä tulee tuohon Linkolan tapaamiseen, niin olen kyseisen henkilön kirjallisuuden lukenut, ja monessa asiassa olen hänen kanssaan samaa mieltä. Epäilemättä jos allekirjoittanut ja Pentti Linkola tapaisivat, niin Suomen ympäristöpolitiikkaan syntyisi enemmän ja parempia ideoita tunnissa, kuin mitä esimerkiksi Vihreät ovat saaneet aikaan vaikka viimeiseen kymmeneen vuoteen. Mutta tässä maassa ei arvosteta oikeaa viisautta, vaan viisautta opetetaan vain yliopistoissa, joissa voi pätevöityä vaikka a siantuntijaksi. Esimerkiksi Suomen hallitus haki neuvoja Pekka Himaselta, mieheltä jolle en antaisi edes lupaa koirani kusettamiseen.

[Sostakovits da Silva]

...liiba laaba...

[Rieti]

Ettei vaan tuo "sen verran otin, ettei aamulla koskenut päähän" tarkoita sitä että tuli otettua sen verran huolella että aamulla oli vielä räkäkänni päällä, ja tämän takia ei päätä koskenut?

Ja tuon juotikkaan ulosteen tutkimisen päättelin näiden a siantuntijoiden tutkimusasemien tuloksista, sillä käytännön saavutukset näillä a siantuntijoilla rajoittuvat korkeintaan juotikkaan ulosteeseen. Näinköhän merellä on tehty kilkin ulostetutkimus, pitäisi kysyä joltain a siantuntijalta.

Pakko oli Googlettaa, löytyykö noita tutkimuksia, ei löytynyt, mutta 100- sivuinen tutkimus rupiliskosta löytyi. Joku a siantuntija on mm. tutkinut, mitä rupiliskon vatsasta löytyy.
Lainaan:
"Kinnen (2006) havaintojen mukaan 8 cm pituinen
esiaikuinen pystyy syömään 5 cm vesiliskon.
Hän havaitsi myös, että 14 cm (kuonosta pyrstön
kärkeen) pituinen naarasrupilisko pystyy
syömään kerralla kokonaan noin 10 cm pitkän
juotikkaan.
Cicort-Lucaciu et al. (2005) selvitti rupiliskojen
ravintokäyttäytymistä tyhjentämällä 490 yksilön
mahat. Tulosten mukaan rupiliskojen ravinto koostuu
pääasiassa sammakkoeläinten ja sääskien (Nematocera)
toukista. Muita ravintokohteita olivat
sukkulamadot, harvasukasmadot, äyriäiset (raakkuäyriäiset,
vesikirput ja hankajalkaiset), kotilot,
hämähäkit, tuhatjalkaiset, hyppyhäntäiset, päivänkorennot,
sudenkorennot, kaskaat, kirvat, luteet,
kovakuoriaiset (kärsäkkäät ja sukeltajat), perhoset,
kärpäset ja pistiäiset (muurahaiset)."
http://www.ymparistokeskus.fi/download. ... 337&lan=fi

Tälläisiin ihmismieltä viiltäviin tutkimuksiin kykenee vain todellinen a siantuntija.

[jka]

[Möykky]

[Sostakovits da Silva]

...liiba laaba...

[Rieti]

Kyllä nuo vehkeet on vielä paikoillaan...
http://www.youtube.com/watch?v=P7oLRnnMEB0

Palatakseni sinänsä ansiokkaasta aiheen vierestä keskustelusta itse aiheeseen, niin a siantuntijat ovat tehneet selvityksen rehevöitymisen vaikutuksista lintuihin.
Sevitys kertoo mm. seuraavaa:
"Rehevöityminen vaikuttaa saaristoalueen lintukantoihin pääosin kolmella tavalla: vaikuttamalla lintujen pesäpaikan valintaan ja pesimätulokseen sekä myrkyllisten leväkukintojen osalta suoraan lintujen terveyteen. Myös lintujen esiintymisalueet saattavat muuttua ja ulkosaariston lajit levitä sisäsaaristoon tai päinvastoin. Levämyrkkyjen osalta eri lintulajien välillä on suuria eroja myrkyille altistumisessa, mikä johtuu mm. erilaisesta ravinnosta sekä pesinnän ajoittumisesta. Myöhään pesivillä lajeilla, kuten tukkakoskelolla ja pilkkasiivellä, poikaset kuoriutuvat kesäkuun lopussa tai heinäkuun alussa, jolloin sinilevät alkavat runsastua. Näillä lajeilla ei ole samassa määrin mahdollisuutta välttää leväkukintoja kuin aikaisemmin pesivillä lajeilla."

Sitten nämä a siantuntijat neuvovat pelastamaan Itämeren ulkoista kuormitusta vähentämällä, siis toimella jolla viimeisen 30.n vuoden aikana on vain saatu meren tila huononemaan.
Lainaan:
"WWF:n meriasiantuntija Anita Mäkinen toteaa, että kesän leväkukinnat ovat vain yksi rehevöitymisen ilmentäjä. Muita merkkejä meren sairaudesta ovat rantojen limoittuminen, vedenalaisen luonnon köyhtyminen, rihmamaisten levien muodostamat vallit rannoilla ja muutokset saaristolinnustossa. "Itämeren oireiden hoitamiseksi kaikkien suomalaisten on kannettava kortensa kekoon. Valtiovalta on jo tehnyt tärkeitä päätöksiä Itämeren kuormituksen vähentämiseksi ja nyt on varmistettava, että suojelutoimille löytyy valtion taholta riittävä rahoitus", Mäkinen sanoo."

Ulkoista kuormitusta vähentämällä ei merta pystytä pelastamaan.

[Froste]

Eikös se Sokrates-setäkin aikanaan sanonut jotenkin niin että viisaus lähtee oman tyhmyytensä hyväksymisestä.

Itsellä on ainakin hankaluuksia ottaa vakavasti itsensä viisaaksi julistavaa amatööria siantuntijaa, joka omasta mielestään tekee asiat paremmin kuin ammattilaiset, virheettömän päättelyketjun turvin.

[tmu]

Ei jummi.

Miten on Rieti mahdollista, että rehevöityneistä järvistä joissa usein on Suomen runsaimpia petokalakantoja joudutaan silti nuottaamaan särkikaloja järven tilan parantamiseksi?

Entä miten selität esimerkiksi Vilppulan Paloselän tarinan? Kun kukaan ei kalastanut alueella vedenlaatu huononi ja kun suurhauet pyydettiin pois parani myös vedenlaatu. Ulkoisella kuormituksellahan ei ole mitään osuutta asiaan. Vai kalastiko joku tuolla salaa juuri silloin kun Mäntän paperitehdas vielä oli toiminnassa?