Hoitokalastusko yks keino Itämeren tilanteen parantamiseksi

[vlasek]

http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article34446.ece

Lisää maatalouteen liittyvää.

[Rieti]

Todellakin pidän Itämeren tilan huononemista, huolimatta ulkoisen kuormituksen vähenemisestä ainoana syynä roskakalojen voimakasta lisääntymistä. Millään muulla ei pysty aukottomasti selittämään tätä kehitystä. Kun eläinplankton syödään pois, seuraa tästä sisäistä kuormitusta ja tämä on se ainoa syy meren tilan huononemiseen.

Jos tarkastellaan vaikka Baltian maiden tilannetta, niin 1990-luvun alussa oli maissa vielä Neuvostoliiton miehitys, ja isoa +-1kg ahventa oli vielä rannikko täynnä. Kun Neuvostoliitto hajosi, alkoi Baltiassa taloudellinen vapaus, ja idästä virtasi halpoja verkkoja Baltiaan ja muutamassa vuodessa oli koko rannikko verkotettu tyhjäksi. Suomenlahden tila heikkeni juuri tällöin paljon, vaikka ulkoinen kuormitus tippui juuri tällöin paljon.

Meren tila ei myöskään heikentynyt 1960, 1970 ja 1980-luvuilla läheskään yhtä radikaalisti kuin 1990- luvulla, vaikka silloin ulkoinen kuormitus oli paljon runsaampaa. Tähän ei ole kuin yksi selitys, ja se kuuluu seuraavasti:Kun kalakanta vinoutuu, seuraa tästä hapen väheneminen, ja ravinteiden vapautuminen pohjasta, ja tämä johtaa sisäisen kuormituksen lisääntymiseen, ja tämä on se syy miksi meren tila yhä huononee.

Pari linkkiä aiheeseen:
http://www.kaleva.fi/uutiset/roskakalat ... rta/841699
http://www.kookas.fi/articles/read/186

[Kesis]

Aivan itse keksittyjä yleistyksiä ja päätelmiä, annetut "lähteet" eivät liity mitenkään varsinaisiin väittämiin, perustiedot vesiekosysteemeistä ja vesistön (Itämeri ja sen rannikkovedet) tilan kehittymisestä hyvin vajavaisia, kaikki väittämät ehdottomia totuuksia, kyvytön ymmärtämään muita näkökulmia, jne.

Jos em. asioita ei oteta huomioon niin ihan hyvä väittelijä...

[JaRu]

Hauskoja linkkejä (vlasekin ja Rietin) joissa perustiedot poikkeavat kivasti toisistaan.
Toisessa ilman kautta tulevan typen määrä on neljännes ja toisen puolet.
Kumpaakohan pitäisi uskoa vaiko kumpaakaan?

[Rieti]

Ymmärrän muitakin näkökulmia, mutta kun se ainut toinen näkökulma on se, että ulkoisen kuormituksen voimakkaasta vähenemisestä huolimatta meren tila huononee, ja tämä huononeminen johtuu ulkoisesta kuormituksesta, niin tätä yhtälöä en ymmärrä. Osaan käyttää omaa päätäni loogisten päätelmien tekoon, ja toistaiseksi oma teoriani, jossa hapettomuuden lisääntymisen, ja roskakalojen määrän kasvu lulkevat käsi kädessä ja ovat pääsyyllisiä nykytilaan, on ainut teoria, joka kestää kriittisen tarkastelun.

Miten muuten voi esimerkiksi selittää tämän lauseen?
"Vaikka Suomenlahden ravinnekuormitus on laskenut 1990-luvun aikana, pintaveden fosforipitoisuuksissa on tapahtunut päinvastaista kehitystä. Tämä johtuu laajojen hapettomien pohjien esiintymisestä Itäisellä Suomenlahdella ja niiden aiheuttamasta sisäisestä kuormituksesta. Typpipitoisuudessa tapahtui lievää laskua, jonka uskotaan johtuneen kuormituksen vähenemisestä varsinkin Venäjällä ja Virossa. Avomeren ravinnesuhteissa tapahtuneet muutokset näkyvätkin joka kesäisinä sinileväkukintoina."

Mielestäni ainut selitys tälle tilan huononemiselle on roskakalojen lisääntynyt määrä. Esimerkiksi vielä 1990-luvun lopussa oli Suomenlahdella hyvin ahventa, mutta 2000-luvulle tultaessa ahvenen määrä romahti liian kalastuuksen takia.

Tässä linkki, joka selventää tilannetta. Esimerkiksi kuvalla havainnollistettu ravintoverkko on nyt, petokalojen liian pyynnin seurauksena muuttunut, ja tämä on se syy miksi meren tila huononee.
http://www.aaltojenalla.fi/cgi-bin/bsbw ... menu=menu1

[vlasek]

"Ymmärrän muitakin näkökulmia, mutta kun se ainut toinen näkökulma on se, että ulkoisen kuormituksen voimakkaasta vähenemisestä huolimatta meren tila huononee, ja tämä huononeminen johtuu ulkoisesta kuormituksesta, niin tätä yhtälöä en ymmärrä."

Veden hidas vaihtuvuus ym ainaki yhtenä. Vaikka nyt saatas ns nollatila, ni menee vuosia, ennenku tilanne muuttus hyväks.

[Kesis]

...ja toistaiseksi oma teoriani, jossa hapettomuuden lisääntymisen, ja roskakalojen määrän kasvu lulkevat käsi kädessä ja ovat pääsyyllisiä nykytilaan, on ainut teoria, joka kestää kriittisen tarkastelun.

Tässä on se ydin mistä ollaan eri mieltä. Varsinkin tuo kestää kriittisen tarkastelun -lause on aika erikoinen. Sä et valitettavasti ole esittänyt mitään konkreettista tuon teoriasi tuoeksi. Varsinkin, kun tuo teoriasi on hyvin erilainen kuin tutkijoilla nykyään niin sen taakse pitää saada kovia faktoja. Ja niiden faktojen pitää tulla luotettavilta tahoilta.
Täällä on mielestäni esitetty varsin hyviä argumentteja tuota teoriaasi vastaan.

Vastakysymys: Mistä tiedät millainen kalastorakenne on Itämeren pääaltaalla? Onko siellä roskakaloja niin paljon, että ne pystyvät vaikuttamaan koko Itämeren alueen tilaan vai ovatko rannikon roskakalat saaneet tämän aikaan yksinään?

Miten muuten voi esimerkiksi selittää tämän lauseen?
"Vaikka Suomenlahden ravinnekuormitus on laskenut 1990-luvun aikana, pintaveden fosforipitoisuuksissa on tapahtunut päinvastaista kehitystä. Tämä johtuu laajojen hapettomien pohjien esiintymisestä Itäisellä Suomenlahdella ja niiden aiheuttamasta sisäisestä kuormituksesta. Typpipitoisuudessa tapahtui lievää laskua, jonka uskotaan johtuneen kuormituksen vähenemisestä varsinkin Venäjällä ja Virossa. Avomeren ravinnesuhteissa tapahtuneet muutokset näkyvätkin joka kesäisinä sinileväkukintoina."Mielestäni ainut selitys tälle tilan huononemiselle on roskakalojen lisääntynyt määrä.

Helposti. Ei jo alkaneeseen sisäiseen kuormitukseen tarvita roskakaloja sitä ylläpitämään, eikä edes aloittamaan. Se saadaan aikaiseksi ihan muillakin tavoilla. Kuten juuri liiallisilla ravinnepäästöillä jotka nostavat happea kuluttavaa eliötoimintaa erinäisten prosessien kautta niin suureksi, että saadaan aikaan happikato alusvedessä.
Muista mainita lähteet lainatessa.

Esimerkiksi vielä 1990-luvun lopussa oli Suomenlahdella hyvin ahventa, mutta 2000-luvulle tultaessa ahvenen määrä romahti liian kalastuuksen takia.

Ahvenen määrä romahti liian kalastuuksen takia? Niinkö? Kuka näin sanoo? Ahven on ollut kadoksissa myös Turun edustalla, Kustavissa, Uudessakaupungissa ja Raumalla ainakin parin-kolmen viime vuoden aikana. Näin sanovat useat ammatti- ja vapaa-ajan kalastajat. Kaikkiallako ahvenet ylikalastettiin loppuun? Vaikea uskoa koska ainakaan ammattikalastajien aiheuttama kalastuspaine ei ola merkittävästi tällä saralla kasvanut viime vuosina. En usko, että ahvenen vapakalastajiakaan on niin paljon, että ne pystyisivät moista katoa aiheuttamaan. Entäs mökkiverkottajat, ovatko he syyllisiä? Älä vaan sitä ampiaispesää mene sorkkimaan

Ja nyt kevennystä ja itsekritiikkiä ettei mene liian vakavaksi:


Edit: todettakoon, että en tiedä kuin Suomen rannikon kalastustilanteesta, ja sitääkin totta kai rajallisesti. En pysty siis arvioimaan koko suomenlahden kalastustilannetta mitenkään.

[jester burk 2]

Taitaa olla niin että itämeren kuntoon saamiseksi täytyy ammatti- sekä muun kalastuksen säätely muuttaa ekologisin perustein toimivaksi eikä kuten nyt saaliin
rahalliseen maksimituottoon perustuvaksi.
Samoin tulee maataloutta kohdella kuten yksityisautoilijoita, suuret ravinnepäästöt=
suuret haittaverot. Muuten ei tahti muutu. Siitä huolimatta itämeren elpyminen
todennäköisesti vie useamman vuosikymmenen.

[Rieti]

Vastaus kysymykseen 1. Itämeren pääaltaalla on turskan määrä romahtanut. Erityisen huomattavaa on ollut turskien pieneneminen.
Lainaan:
"Suurin biomassa saavutettiin 1982, jota seurasi muutaman vakaan vuoden jälkeen populaation romahdus. Vuodesta 1990 lähtien itäisen turskan kannan koko on säilynyt pienenä.
Turskakannan nopea pieneneminen johtui osittain Itämeren veden suola- ja happitoisuuksien alentumisesta, joka heikensi lisääntymistä. Negatiivista kehitystä vahvisti edelleen turskan voimakas pyynti. Epäsuotuisat lisääntymisolosuhteet ja voimakas kalastus ovat myös estäneet turskakantaa toipumasta."
http://www.luonnontila.fi/fi/indikaatto ... eren-kalat

Todellisuudessa turskat pyydettiin lähes loppuun.

Väite 2. Vastaus: Ei ole mitenkään realistista että jo 20-30 vuotta jatkunut ravinteiden väheneminen aiheuttaisi aina vain pahempaa sisäistä kuormitusta. Tähän täytyy olla jokin muu syy.
Lainaan:
"Itämeren pääaltaan pohjoisosassa, jossa
kesäaikaiset leväpitoisuudet suunnilleen kaksinkertaistuivat
1970-luvulta 2000-luvun alkupuolelle.Sen
sijaan kesän planktonmäärät ovat tällä alueella,
kuten myös Itämeren pääaltaan pohjoisosassa
ja koko Suomenlahdella, samassa ajassa kaksinkertaistuneet
(Fleming-Lehtinen ym. 2008.
http://ojs.tsv.fi/index.php/tt/article/viewFile/534/451

Tämä kehitys ei voi mitenkään johtua ulkoisen kuormituksen vähenemisestä vaan syytä on etsittävä muualta.
Ahvenkanta merellä on romahtanut liian kalastuksen takia. Kun viimeiset 20 vuotta merenlahdet on tukittu verkoilla, niin väkisinkin ahvenen määrä vähenee. Esimerkiksi tuosta aiemmasta linkistä selviää, että vuodesta 2003- vuoteen 2008 on ahvenen määrä merellä vähentynyt noin 50%. Tämä vaikka rehevöityminen on tutkitusti ahvenkaloille eduksi? Tähänkin ainoa syy täytyy olla liiallinen petokalapyynti.

Jos kalastusta ei muuteta, ja petokalojen määrää lisätä, niin meren tila ei parane vaikka ulkoista kuormitusta vähennettäisiin kuinka paljon tahansa. Meren kalat pitää saada isommiksi, esimerkiksi iso särkikala syö rehevöitymistä lisääviä leviä, kun pieni taas syö rehevöitymistä vähentäviä eläinplanktoneita. Jos kalastoa ei saada luontaiseen tilaan, ei puhdas ja terve Itämeri ole realistinen tavoite. (vähän paatosta loppuun...)

[Kesis]

Nyt oli Rietillä ihan hyvä vastaus vaikken vieläkään täysin samaa mieltä ole
Kehittelen taas jotain vastaväitteitä kunhan kalastuslomaltani ehdin

[vlasek]

Nojoo. Onhan tuossa pointti kyllä. Liikapyynnillä on varmaanki osansa pelissä en epäile, mutta en jaksa uskoa, että sen rooli veden laatuun ois niin radikaali.

"Väite 2. Vastaus: Ei ole mitenkään realistista että jo 20-30 vuotta jatkunut ravinteiden väheneminen aiheuttaisi aina vain pahempaa sisäistä kuormitusta."

Juju piileekin siinäm, että päästöt on ollu aikanaan aivan käsittämättömällä tasolla ja ne on vieläki korkeet fosforin suhteen. Jos esim maatalouden puolelta ois tapahtunu radikaali parannus, ni eikö kymin, vantaan, porvoon ja monen muun etelän joen veden väri pitäs olla aivan toinen? Siinä samalla ku jätevesipäästöjä on saatu paremmalle tasolle, ni tehostuneempi maatalous on tullu paikkaamaan. Näin mä ite asian näksin. Laiva liikenne on myöskin lisääntyny tuon 20-30 vuoden aikana ja ne saa risteilijöitä lukuunottamatta päästää paskat veteen. Nuin pienessä altaassa pörrää valtava määrä laivoja päivittäin.

[tmu]

Tässä kohtaa pitää kuitenkin muistaa, että sisäinen kuormitus on itse itseään ruokkiva ilmiö. Kun hapenkulutus alusvedessä ylittää alusveden happivarannot, fosfori liukenee takaisin kiertoon, mikä lisää eloperäisen aineen hajoamisesta johtuvaa hapenkulutusta mistä seuraa, että hapettomien alueiden määrä lisääntyy, mistä seuraa se, että leville on yhä enemmän ravinteita käytettävissä. Jossain vaiheessa tämä kehä on niin voimakas, että se ylittää ulkoisen kuormituksen, tai ainakin tehokkaasti kompensoi kuormituksen vähentymistä. Vaikka ulkoinen kuormitus lopetettaisiin, kestäisi vuosia että tila alkaa parantumaan.

Mä en rieti tiedä luitko mun aiemmat linkit, missä asia selitettiin ihan arvostettujen asiantuntujoiden toimesta.

Kaksi samanaikaista ilmiötä eivät välttämättä johdu toisistaan. Vai uskotko, että jäätelönsyönti lisää hukkumiskuolemia Suomessa?

[tmu]

Meren kalat pitää saada isommiksi, esimerkiksi iso särkikala syö rehevöitymistä lisääviä leviä, kun pieni taas syö rehevöitymistä vähentäviä eläinplanktoneita.

WTF?

[Rieti]

Itse en ainakaan kaikkia ns. a siantuntijoita arvosta. Tämä johtuu siitä, että he ovat kiistatta tässä Itämeriasiassa väärässä. Jotta meren tilaa voidaan ymmärtää, pitää tietää historiaa jo pitkältä ajalta, vain tällöin voidaan tehdä kritiikin kestäviä johtopäätöksiä, joita esimerkiksi itse teen. Itämerestä tiedetään ainakin se, että meri on toiminut satoja vuosia kaikkien rannikkoasukkaiden jäteviemärinä, ja silti ulappavesien tila on pysynyt koko 1900-luvun vähintään kohtuullisena. Sitten 1970-luvulle tultaessa alettiin rakentaa vedenpuhdistamoita, ja muutenkin alettiin vähentämään ulkoista kuormitusta. Tämä johtikin 1980-luvulla siihen että Itämeren ulkoinen kuormitus putosi muistaakseni luokkaa 30%.

Eli kun viimein 35-25 vuotta sitten saatiin ulkoista kuormitusta, joka ei ollut aiheuttanut kuin paikallisia ongelmia, suitsituksi, niin tästä vähentyneestä ulkoisesta kuormituksesta johtuukin meren leväkukintojen ennätysmäinen määrä? Uskoo ken haluaa.

Todellisuudessa kalasto on vinoutunut vasta viime vuosikymmeninä. Esimerkiksi haukea on pyydetty paljon jo 1920-luvulta, mutta pyyntiä korvattiin jopa 7 miljoonan hauenpoikasen istutuksilla joka vuosi. Samoin Suomenlahdelta saattoi 1960-luvulla saada yhdellä 50mm.n verkolla saada yli 150 kpl isoja ahvenia, nyt hyvä jos saa samoilta paikoilta yhdenkin... Esimerkiksi 1950-luvun pulavuosina jokainen särkikalojen kutujoki oli täynnä katiskoja, eivätkä särkikalojen määrät päässeet ylisuuriksi. Kääpiöityneiden kalojen määrä on se meren perusongelma, kun ravintoketju ei toimi, ei meressä toimi mikään muukaan, ja sisäisen kuormituksen lähteet löytyvätkin tästä noidankehästä.

Esimerkiksi Lokan tekojärvellä siikasaaliit romahtivat vain 5% aikaisemmista, kun särkien pyynti loppui/kiellettiin. Syy löytyy mm. särkikalojen aiheuttamasta ravintokilpailusta, joka estää siikojen kasvun.

[Kesis]

Itse en ainakaan kaikkia ns. a siantuntijoita arvosta. Tämä johtuu siitä, että he ovat kiistatta tässä Itämeriasiassa väärässä. Jotta meren tilaa voidaan ymmärtää, pitää tietää historiaa jo pitkältä ajalta, vain tällöin voidaan tehdä kritiikin kestäviä johtopäätöksiä, joita esimerkiksi itse teen.

Palaan aikaisempaan mielipiteeseeni - tämä on trolli.

ps. enkä tarkoita tätä meidän omaa Trollia täällä saitilla.

[Rieti]

Ite olet trolli. Jos Itämeren suurien ja mahtavien a siantuntijoiden vuosia kestäneiden selvitysten ja miljoonia syöneiden tutkimusprojektien ainut tulos on se, että nämä a siantuntijat vikisevät pienten valumapurojen äärellä tyyliin "tämä puro on saatava puhdistettua", niin tämä jos mikä on naurettavaa. A siantuntijoille kerrottakoon että jokia oli aikaisemmin maaseudulla tapana käyttää kaatopaikkoina, kaikki roskat vaan talvella jäälle ja kun kevät tuli ne päätyivät mereen. Nykyisin taas ainoastaan maatalous tuottaa pieniä ja meren tilan kannalta täysin merkityksettömiä päästöjä, joihin ei voida edes vaikuttaa mitenkään, sillä esimerkiksi leipäviljan typpi on jo nyt liian alhainen, eli ennemminkin lannoitusta kuuluisi lisätä.

Itseäni ei enää nykyisin tämä väärällä kalastuksella pilattu särkien sonta-allas ole juurikaan innostanut kalastusalueena. Kun kaikki petokalat on pyydystetty pois, niin edes suuria särkikaloja ei merestä enää juurikaan saa. Nykyisellään Itämerestä on tuhottu ahven ja -kuhakannat nollatasolle ja kehitys näyttää vain yhä synkemmältä kaikin puolin. Kalaston tila on korjattava, jos parannusta halutaan nähdä.

[tmu]

Tunnen itseni yhä enemmän henkilöksi joka on Kesiksen laittamassa kuvassa.

Surullista tässä on ainoastaan se, että joku saattaa tänkin sonnan uskoa.

[JaRu]

Ite olet trolli. Jos Itämeren suurien ja mahtavien a siantuntijoiden vuosia kestäneiden selvitysten ja miljoonia syöneiden tutkimusprojektien ainut tulos on se, että nämä a siantuntijat vikisevät pienten valumapurojen äärellä tyyliin "tämä puro on saatava puhdistettua", niin tämä jos mikä on naurettavaa. A siantuntijoille kerrottakoon että jokia oli aikaisemmin maaseudulla tapana käyttää kaatopaikkoina, kaikki roskat vaan talvella jäälle ja kun kevät tuli ne päätyivät mereen. Nykyisin taas ainoastaan maatalous tuottaa pieniä ja meren tilan kannalta täysin merkityksettömiä päästöjä, joihin ei voida edes vaikuttaa mitenkään, sillä esimerkiksi leipäviljan typpi on jo nyt liian alhainen, eli ennemminkin lannoitusta kuuluisi lisätä.

Itseäni ei enää nykyisin tämä väärällä kalastuksella pilattu särkien sonta-allas ole juurikaan innostanut kalastusalueena. Kun kaikki petokalat on pyydystetty pois, niin edes suuria särkikaloja ei merestä enää juurikaan saa. Nykyisellään Itämerestä on tuhottu ahven ja -kuhakannat nollatasolle ja kehitys näyttää vain yhä synkemmältä kaikin puolin. Kalaston tila on korjattava, jos parannusta halutaan nähdä.

Ensimmäiseen tummennettuun kohtaan.
Pienet valumapurot: Kymijoki, Vantaanjoki, Aurajoki, Kokemäenjoki ja loput joet Tornionjokeen asti. Pieniä valumapuroja tosiaan.
Minkä joen varrella ei ole jätevedenpuhdistamoa jossa tulvavesien ja rankkasateiden aikaan jätevesi ohjataan suoraan jokeen puhdistamattomana?
Entä jokien varressa sijaisevat pellot joita lannoitetaan niin paljon kunnes saavutetaan lannoitteella suurin hyöty?

Toinen kohta
Leipävilja kylvetään lannoitetulla siemenellä jossa typpeä N-P-K
Liiallinen typilannoituskaan ei autuaaksi tee koska typen olisi oltava epäorgaanisessa muodossa jotta vilja sen pystyisi käyttämään.
Muokkauskerrroksessa typpeä on n. 5000kg/ha mutta vilja (ohra) pystyy käyttämään tästä vain 1%.

Kohta 3
Isoja (1-2,5kg) lahnaparvia on ilmestynyt ainakin Saaristomerelle "yhtäkkiä" joten kyllä sitä särkikalaa löytyy.

[jester burk 2]

Rieti, kannattaisi tulla katsomaan ep:n vesistöjä ensin ennenkuin väittää ettei maatalous
rehevöitä vesistöjä. Esim humusta maa ja metsätalouden ojituksista, humusta turvetuotannosta, happamuuden jyrkkää nousua edellämainituista syistä, ravinteiden
huuhtoutumista olemattomien suojakaistojen takia, uomien perkauksia ja oikomisia,
järvien kuivatuksia peltojen saamiseksi jne. Mutta onhan asiassa positiivinenkin puoli,
särkikalat eivät lisäänny kovin hyvin happamassa vedessä!

[vlasek]

Tää on nuitten kepulaisten kanssa aina vähänkö perseen kanssa väittelis.

"Nykyisellään Itämerestä on tuhottu ahven ja -kuhakannat nollatasolle ja kehitys näyttää vain yhä synkemmältä kaikin puolin."

Pannukarkeet on vähentyny, mut mun käsityksen mukaan kuhan määrä ja levinneisyys on lisääntyny. Vaikka takanapäin on pari huonoa vuotta, mutta kuhahan nääs viihtyy sameessa vedessä ja kepuhan siitä pitänee huolen, että ne on jatkossaki sameita.

Eli nuilla sun väitteillä en lähtis ihan mahottomasti arvostelemaan tutkijoita. Ne kuitenki tekee ihan viraalia kenttäduunia, eikä huutele navetan takaa typeriä.

[Rieti]

Noita jokia ei siis jonkun mukaan aikaisemmin ollut? Itseasiassa näiden suurten jokien jäälle kasattiin aikanaan suurtenkin kylien kaikki roskat, ja kevät vei ne mennessään.

Mitä tulee tuohon väitteeseen, että kuha olisi merellä lisääntynyt, niin kappalemääräisesti voi näin ollakin mm. alamittaisia on paikoin paljon, mutta suuret, yli 2kg.n kuhat ovat kyllä hävinneet lähes tyystin. Ja tämä on nimenomaan käytännön havainto.

Voidaan tietysti syyttää maataloutta saastuttamisesta, mutta tosiasiassa maatalouden päästöille ei juuri mitään voida. Typpeäkin vilja tarvitsee kasvuunsa, ja vaikutuksia on mm. leivontaominaisuuksiin.
Lainaan pätkän tietoa:
"Typpi vaikuttaa ravinteista eniten sadon määrään ja se lisää myös vehnän valkuaispitoisuutta. Valkuaisen määrä taas vaikuttaa esimerkiksi leipäviljojen leivontaominaisuuksiin. Myllyvehnän tavoitevalkuainen on korkea, joten se tarvitsee voimaperäisen typpilannoituksen. Puutosoireet:
Lehdet ovat vaaleita ja kasvit kitukasvuisia. Vanhat lehdet kellastuvat.
Vaikutus:
Kasvusto versoutuu hyvin ja kasvustosta tulee vihreä ja rehevä. Typen ansiosta jyväsadosta muodostuu suuri, valkuaispitoinen ja hyvälaatuinen."

Maailmassa ei leivän syöjät vähene, ja itseasiassa on painetta viljelyn ja lannoituksen lisäämiselle. Tämä ei sovi suomalaiselle kalamiehelle, koska viljely muka vaikuttaa todellisuudessa hänen valikoivalla kalastuksella pilaamansa vesistön vedenlaatuun. Aivan samanlaista kaksinaismoraalia kuin kalastajalla, joka ajaa autolla Lappiin kalaan, mutta joka henkeen ja vereen vastustaa kaikkia energian tuotanto tapoja.

[JaRu]

Ei kai tässä voi muutakaan

[Kesis]

Ei kai tässä voi muutakaan

Ai, sääkin huomasit

Tässä video "kaikille meille jotka olemme väärässä":

[Möykky]

mutta tosiasiassa maatalouden päästöille ei juuri mitään voida.

Meinaakko aikusten oikeesti ettei voitais jos haluttais?

[Jusbo]

Surupukkuun surupukkuun..