Kymijoen tulevaisuus.

[Vilttiketju]

Mites tuo kymin jokisuun verkotus lohen nousu aikaan? Onko siinä tällä hetkellä rajoituksia tai onko siihen tulossa rajoituksia? Jos tämmösistä asioista päättävät tätä foorumia lukevat, niin kyllä tässäkin vois olla yks helppo alue kehittämisen suhteen? Ei luulis kauheesti vaativan ponnisteluja ja luulis että kymin kehityksen kannalta tämä voisi olla aika oleellinen asia tai jopa oleellisin asia...

Ite veikkaisin kuitenkin, että esim soutajien saamat kalat vs verkottajien saamat kalat vuodessa kulkevat varmaan aika eri tasolla?

En oikein nyt voi asiasta faktaa laittaa pöytään, mutta esim ahvenkosken suu taitaa olla aika hyvin pommintettu verkoilla, ja siitä mistä voin varmasti puhua niin on ahvenkoskenlahti, joka on ihan täynnä verkkoja... En tiedä tuota korkea-/siikakosken haaran tilannetta, joten en voi siihen ottaa kantaa.. Korkea/siikakosken haarat varmaan olisi ne missä olis potentiaali kehittää tuota lohen kutemis mahdollisuutta ihan vaan poistamalla/rajoittamalla verkkokalastusta....

Tässä viestissä ei ole nyt tarkoitus tehdä mitään asetelmaa verkkomiehet vs muut jokikalastajat vaan taata edes jonkin näköinen mahdollisuus kymin lohelle, joka varmasti pitkällä tähtäimellä on kaikkien etu, eikä suinkaan keneltäkään pois.
Pitäs nyt vaan saada kaikille vähän selkärankaa ja yhteispelin henkeä, jotta saatais parempi tulevaisuus kymin lohelle.!!!

T: Antti

[vlasek]

" Alimpien patojen yläpuolella on tällä hetkellä poikastuotantoon
sopivia alueita vähintään 60 ha, mutta pääsy tälle alueelle on mahdollista vain silloin, kun joen virtaama on niin suuri, ettei voimalaitosten kapasiteetti riitä sitä hyödyntämään. Patojen yli siirrettyjen lohien on havaittu levittäytyvän koko yläpuolisen joen alueelle Anjalankosken voimalaitoksen (40 km merestä) alapuoliseen joen osaan. Sähkökoekalastuksissa on todettu lisääntymisalueilla lohen jokipoikasia.
Koivukosken haarassa voimalaitoksen alapuolella on noin 15 ha lohen poikastuotantoon sopivia alueita, mutta tämän suuhaaran virtaamista riippuen tuotantopinta-ala vaihtelee suuresti eri vuosina ja eri ajankohtina.......................................

Kymijoen poikastuotannossa ei ole odotettavissa pysyvää korkeampaa tasoa, ellei
Koivukosken virtaamaa saada pysyvästi niin suureksi, että alapuoliset poikastuotantoalueet pysyvät vesitettynä vuoden ympäri. Tällöin myös Koivukosken säännöstelypadosta tulee jatkuvasti siinä määrin vettä, että nousu padon yläpuolisille lisääntymisalueille tulee mahdolliseksi. Korkeakosken
voimalaitoksen yhteyteen on suunniteltu kalaporrasta. Mikäli porras saadaan toimintaan, avautuu lohille pääsy myös tätä kautta patojen yläpuolisille lisääntymisalueille, jolloin joen
luonnonpoikastuotanto nousee. On arvioitu, että silloin potentiaalinen poikastuotanto voi nousta vähintään 100 000 vaelluspoikaseen vuodessa. "

http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julka ... etinto.pdf

Taitaa olla tuorein välilihamietintö. Tuosta vois päätellä, että tuo melko mitätön 15 ha täyttyy nykysillä nousumäärillä. Ainaki eläny siinä uskossa ja mudussa, että Rysä ja verkkokalastus ois potentiaalisissa haaroissa menny koko ajan järkevämpään suuntaan. Matkailukalastusyritysten vaikutus?

Affenkoski on melkonen villi länsi, jossa salakalastus eri muodoissaan rehottaa. Pallon pyörimisen kannalta on paskanmaku pyydetäänkö kalat joilla ei ole pienintäkään teoreettista mahollisuutta lisääntyä salaa liinalla tai puntilla. Lailliselle ammattikalastukselle haaralla luulis jonkinasteisen merkityksen olevan ja jokusilla lupapennossilla kalastuskunta saa jokusen pussikaljan ja kiska ehkä jokusen lihapiirakan ostajan lisää.

[Kaimaani]

Onhan tuota verkkokalastusta rajoitettu viimevuosien aikana, mm. Keisarinsataman rajoitukset, jotka vaikuttavat Lankkarin haaraan nousevien kalojen määrään. Tuolla niillä on merkitystäkin joen kannalta, koska haarassa on ainoa reikä kalan nousta "ylös asti". Lisäksi Kymijoen Kalastusalueen uuteen KHS:aan on mm. kirjattu, että verkkokalastus olisi kiellettyä joessa kesä-marraskuun välisen ajan. Ja tähän päälle talviverkkorajoitukset. Asiat etenee kyllä, mut hitaahkosti. Nyt olis aika noiden KHS:aan kirjattujen ja hyväksyttyjen rajoitusten käydä todeksi käytännön tasolla ja tiettyjen tahojen reagoitava niihin....

[Samtheman]

Kun tosta a-koskesta kerran mainitaan, niin mä haluan taas porata. Sehän on suurin haaroista, ja tuplavirtaama muihin verrattuna houkuttelee myös muiden haarojen kaloja sinne. Mun ymmärtääkseni ihan on todistettukin tuo, vesihän on melkein samaa joka haarassa. Sieltä revitään rysillä TUHANSIA kiloja kalaa vuodessa, joten ihan pikkujuttu tuo ei ole.

[vlasek]

Siinähän sitä ois jollekki iktyonomi-Joonakselle tutkimusaihe. Kyllähän tuo a-ränni varmaan imee jonkun % noita muiden haarojen kaloja. Mutta lähtiskö kala lyötyään päänsä kyseisen haaran seinään enää vaihtamaan ränniä? Pyydettäväkshän noi terminaalikalat on tarkotettukki. Näin on tainnu olla jo Kekkosmiehen ajoista lähtien.

Se, että pyytääkö kyseiseen ryhmittymään kuuluvan kalan tän hetkisillä lupatuotoilla, kyseisen rännin lieppeiltä: salakalastaja slobo, Lihapiirakan ja luvan ostanu Pekka Tampereelta, salaverkottaja tai ammattikalastaja, ei oo pallon pyörimisen, luonnonarvojen saati kansantalouden kantilta paskaakaan väliä.

Tietty jos haaran imu on suuri ja siinä menee Siikakosken suunnalla luonnonkudussa syntyneitä fisuja, ni tilanne on tietenki toinen. Luulis, että jos tilanne on sama, ku Kemin terminaalissa, jossa tutkimusten mukaan menee myös Tornion kalaa ois seikka otettu huomioon tuossa virtaamajakohommassa?

[daddycool]

kyllä kymijoen tulevaisuus näillä näkymillä on jossain muussa kuin lohen varassa käyttäisivät rahat vaikka kuha istutuksiin ylemmäs joelle.
nää kotkan pippelipojat on käyneet liikaa skotlannissa,islannissa ja norjassa luullen perinteisen; äveriäs lohituristi tuo kerralla paljon rahaa oppaalle:konseptin olevan ainoa joen kehittämisessä.ennen kun alkaa hankkimaan korkkarille kalaportaita kannattaa hoitaa jokeen lohia.suomenlahdella oli v.2010 97 push up rysää joista 50-60 on kotkan lähiseudulla siis pyytämässä kymiin nousevaa lohta,siikaa.suomenlahden ilmoitettu saalis oli 35tonnia kalan keskipainon ollessa 6.7kg eli viitisentuhatta kalaa.suomenlahdelta löytyy jotain 160 tavallista rysää kotkan seudun osuutta en tiedä mutta yksi veijari kehui pari viikkoa sitten hänellä olevan vedessä 28kpl rysiä.roskakalahan niihin ui ei siika.aina kun syksyisin ajan kotkasta ulos vituttaa suunnattomasti katsoa kahta siikarysää.toinen kuusisen kärjessä ja toinen tulee hallasta laivaväylän viereen vastakkain peittäen yli puolet korkeakoskeen tulevasta uomasta.
jottei siiat pääsisi suulisniemen ohi on sekin reitti tukittu kolmella rysällä.parhaaseen
2010 syksynä ei yksi rysän omistaja ei kehdannut käydä päiväsaikaan pyydyksellään oli niin täysi.toinen taas haki siiat pois pari kolme kertaa päivässä.tähän soppaan kun ynnätään taimenrysät harrastelijoihen verkkosumat niin ihmettelen mihin niitä kalaportaita tarvitaan. alampa kuvailemaan merellä käydessäni tätä topicia varten noita rysiä.ps. kuusisen kalasatamassa seisoo syksyisin jotain 30-40 pushup rysää siellä niitä voi käydä ihailemassa

[vlasek]

Heh. Pippeli.

[Kaimaani]

Eihän se oo poika eikä mikään jossei pippeliä ole, edes pientä. Sama kait se on Kotkassaki?

[daddycool]

aika pienet on tällä hetkellä pojilla pippelit,joo.eivät tosin aivan munattomia vaan ei paljoa puutu.joku on kussut silmään kotkan kala-asioista vastaavaa tahoa kun nuo rysät ovat lisääntyneet vaikka toisin piti käydä.tässä pari naurettavaa esimerkkiä meikäläisestä ryssän meiningistä olin pari viikkoa sitten kalassa kotkan edessä jumalattomassa sateessa merivartijat ajelivat ees sun taas ja parin tunnin jälkeen tulivat kysymään lupia.tökkäsin paperit käteen ja heitin etteikö teillä ole parempaa tekemistä kuin kiusata paria pilkkijää käykää vaikka vetämässä nuo salaverkot pois kotkan lahdelta.vastaus :möö möö möö kukahan siellä kaupungintalolla no eikö ne siellä... ja menoksi.ko paikassa on joillain manttaalioikeus kalastaa verkoilla mutta kaupunki ei anna kalastuksenvalvojille tietoa kenellä.paljon on tehty hyvää kymin puolesta vaan viimeisin suurempi uudistus taitaa olla ilmakiväärin luodin käytön kieltäminen perhon edessä ruhanvuolteella.

[vlasek]

No sentäs kyselivät lupia. Ite kesällä ihmettelin, ku kaiken muun kattovat, mutta lupia eivät kyselly. Sanovat, että ei oo heidän heiniä ja sen jälkeen kysy, että onku mulla käryä kuka valvoo kalastusta. Ilman lupia hinaavia alamitan venyttäjiä pörrää tuubassa kulmilla kuitenki kohtuullisesti..

[Kaimaani]

aika pienet on tällä hetkellä pojilla pippelit,joo.eivät tosin aivan munattomia vaan ei paljoa puutu.joku on kussut silmään kotkan kala-asioista vastaavaa tahoa kun nuo rysät ovat lisääntyneet vaikka toisin piti käydä.tässä pari naurettavaa esimerkkiä meikäläisestä ryssän meiningistä olin pari viikkoa sitten kalassa kotkan edessä jumalattomassa sateessa merivartijat ajelivat ees sun taas ja parin tunnin jälkeen tulivat kysymään lupia.tökkäsin paperit käteen ja heitin etteikö teillä ole parempaa tekemistä kuin kiusata paria pilkkijää käykää vaikka vetämässä nuo salaverkot pois kotkan lahdelta.vastaus :möö möö möö kukahan siellä kaupungintalolla no eikö ne siellä... ja menoksi.ko paikassa on joillain manttaalioikeus kalastaa verkoilla mutta kaupunki ei anna kalastuksenvalvojille tietoa kenellä.paljon on tehty hyvää kymin puolesta vaan viimeisin suurempi uudistus taitaa olla ilmakiväärin luodin käytön kieltäminen perhon edessä ruhanvuolteella.

Se on Iso A näköjään nostanu pushupit ylös. Mieluummin noita katteleekin kuivilla...

[daddycool]

mitä noita rysiä jään alle ku lohet on jo myöty ja syöty.aina noi syksyllä on rannalla etkö o nähny.eikös ensin hankita myytävät ja sitten avata kauppa ?oon luullu että noin homma pelaa vaan ei kymillä.tyhjää jokea myydään vaikka suht pienillä panoksilla voitaisi ostaa muutaman ahmattikalastajan lohirysät pois.saalisilmojen mukaan lohi ei niiden tuloissa paljoa näyttele.
vertaillaas myöhemmin syksyllä tämän vuoden ja vaikka 2001 siikatilastoja.pelkään taas laihaa vuotta on ne jokisuun blokkaavat loukut pelottavan tehokkaita

[Emppai]

Ainakin tittiä on ollut tänä vuonna todella hyvin, paremmin kuin vuosiin. Sen perusteella voisi siikaakin olla tulossa.

[Kaimaani]

Onhan siinä ne parit siikarysät "terminaalissa" kalaväylän molemmin puolin. Toinen kaupungin vedellä, toinen yksityisellä. Jos multa kysyttäis, niin molemmat tietenkin siitä poistuisi, kuten moni muukin pyytö jokisuun läheltä, vaan eipä kysytä. Kaupungin kannattais antaa siian nousta jokeen, niin tulisi enempi lupatuloja. Onkimiehet ei vaan osaa pitää asiastaan oikeenlaista meteliä vs ammattikalastaja...enkä nyt tarkoita meitä pienimunaisia yrittäjiä vaan niitä oikeita, lupatuloja tuovia kalamiehiä siellä rannassa. Viisaammat ja kokeneemmat niistä päättää, kalakantojen tila/jokeen niiden ohi pääsevien kalojen määrä saattais antaa aihetta miettiä asiaa uudelleen.

[ThC]

Tänä kesänä tullut pitkästä aikaa taas vedettyä moottorilla ja suurin mieliharmi ollut tämä kahden vavan kiintiö henkilöä kohti. Neljän vavan maksimi venettä kohti ok, mutta ei pitäisi olla sidottu henkilömäärään. Mutta oletan, että tämäkin epäkohta otetaan huomioon.

Keski-Kymen säännöistä lainattu:

5. Venekalastuksessa saa käyttää 2 vapaa/kalastuslupa ja yhdessä veneessä suurin sallittu vapamäärä on 4.

Onko tuota sääntöä nytten muutettu, että vavat ovat sidottu lupaan? Eli 4 vavalla saa vetää, jos ostaa 2 lupaa...

Alkuperäisten sääntöjen voimaan astuessa odotukset taisivat olla suuret alueen vetovoiman suhteen. Tässä ensimmäinen vesiperä. Nyt menty jonkun matkaa ajassa eteenpäin, mutta suuria muutoksia ei ole vielä näkynyt. Eniten kritiikkiä olen itse kuullut lupahinnoittelusta, mikä toki on kohtuu korkea. Mutta suhteutettuna laajaan alueeseen, suht rikkaaseen kalakantaan ja harrastuksen kokonaiskustannuksiin tuon ei pitäisi olla kynnyskysymys.

Tsemppiä sääntökomitealle ja mikäli oikein olen ymmärtänyt, henkilöt tässä porukassa onkin hieman muuttuneet, mikä itsessään jo huomattava muutos parempaan.

Keski-Kymen alueen perustaminen oli kyllä hieno juttu ja ihan hyvällä pohjalla homma alkoi. Olen samaa mieltä että tärkein tehtävä, eli perustamisen jälkeinen alueen kehittäminen on ikävä kyllä polkenut paikallaan. Paras aika kehittämiselle olisi juuri nyt, sillä kun Korkeakosken kalaporras aikanaan valmistuu alkaa tuollakin alueella varmasti kävijämäärät kasvamaan. Tällöin paikka olisi "valmiina" kalastajia ja kalastusfirmoja varten.

Kaimaanin puheiden perusteella kalastajia kuunnellaan alueen kehittämisen kannalta, mikä on hieno asia. Mitä kanavaa pitkin me kalastajat tavoitamme alueen vastaavia...? Yksi mahdollisuus voisi olla järjestää vaikka jonkinlaisia "kehityskeskusteluja" esim. Susikosken kahviolla. Tällöin kalastusalueen hallinto ja kalastajat voisivat yhdessä miettiä miten aluetta voisi parantaa.

Tsemppiä minunkin puolesta sääntökomitealle. Keski-Kymessä on mahdollisuus mahtavaksi kalastusalueeksi.

[selenius]

http://jasperpaakkonen.puheenvuoro.uusi ... 1481237582

[vlasek]

vihreet lienee ainut puolue, joka ajaa näitä juttuja. Lienee arhinmäjen poppookin. ne on vaan kaikki jotain ituhippejä.

[Skeletor]

vihreet lienee ainut puolue, joka ajaa näitä juttuja. Lienee arhinmäjen poppookin. ne on vaan kaikki jotain ituhippejä.

Nuo puolueet pitävät kaiken lisäksi ympäristönsuojelun ja kalantutkimuksen puolia myös rahoja jaettaessa.. Hippejä tai ei, luulisi tärkeintä olevan päätöksenteon perusteet, eli ympäristönsuojelu ja yhteinen hyvä, eikä elinkeinoelämän läskin perseen nuoleskelu kaiken muun kustannuksella.

[vlasek]

Nuo puolueet pitävät kaiken lisäksi ympäristönsuojelun ja kalantutkimuksen puolia myös rahoja jaettaessa.. Hippejä tai ei, luulisi tärkeintä olevan päätöksenteon perusteet, eli ympäristönsuojelu ja yhteinen hyvä, eikä elinkeinoelämän läskin perseen nuoleskelu kaiken muun kustannuksella.

Suomihan koostuu ympäristöstä, ihmisestä ja kulttuurista. Välistä tuntuu, että nää sivarit ois pohjimmiltaan kaikkein isänmaallisia. Nää/nuo/ne sivarit tuntus pyrkivän kaikin keinoin puolustaman näitä asioita.

Kokoomuksesta näyttäs tulleen uus kepu. Suht neutristi ja positiivisesti(huomattavasti positiivisemmin, ku kepuun) pyrkiny suhtautumaan kyseiseen pukuporukkaan, mutta nyt en aidosti häthätään keksi yhtään hyvää asiaa, mitä noi ois saanu aikaseks. Hyvät asiat unehtuu usein helpommin, ku negatiiviset, että saahan niitä listailla tähän, jos tulee mieleen. Koskinen sai kyllä nyt reissuvihkoonsa myrskypilvitarran.

[ThC]

Päivitetäänpä hiukan Kymijoen tilannetta tännekin ketjuun.

Lokakuun alussa pidettiin Kotkassa vaelluskalafoorumin kokous, jossa käytiin läpi näitä rakennettujen jokien tutkimuksia ja hankkeita. Kokouksen aineistot löytyy linkistä http://www.ymparisto.fi/default.asp?con ... fi&clan=fi

Sieltä löytyy myös Kauko Poikolan esitys Korkeakosken kalatiehankkeen tilanteesta. Hanketta pitkään hidastanut ongelmahan on ollut rahoituksen löytyminen (ylläri). Nyt kuitenkin näyttäisi lupaavalta myös rahoituksen kannalta. Eli vaihteeksi Kymijoen tulavaisuus näyttää hieman valoisammalta.

Hankkeen tutkimuspuolta hoitaa parhaillaan RKTL. (+ Project Fishrun, ellei samaa poppoota)
http://www.rktl.fi/kala/rakennetut_joet ... minen.html

Reippaan vesimäärän ansiosta on Koivukosken säännöstelypadon kalatiekin toiminut tänä vuonna ihan kiitettävästi. Noin 800 lohikalaa on padon ohittanut.
http://www.hs.fi/digilehti/kotimaa/Arvo ... d1afc5c5a5

[tarhuri]

Niinhän se pojat on, jotta vavalla kalastelu on paljon arvokkaampaa kuin muilla tavoillapyytäminen. Erityisesti se niin sanottu käytä-heitä pois tyyli. Sepä ei rassaa kaloja vaan oikein suojelee niitä, urheilukalastusta, hehe.

[ThC]

Niinhän se pojat on, jotta vavalla kalastelu on paljon arvokkaampaa kuin muilla tavoillapyytäminen.

Ja onhan se myös hauskempaa...

Kehitystä tapahtuu Kymen alaosan kalastusmatkailun saralla.
http://www.kymensanomat.fi/Online/2013/ ... 15183817/4

Keski-Kymelläkin tapahtuu. Lupaa yritin ostella vähän aikaa sitten, mutta lupamyynti oli jäädytetty. Myyjän näyttämän lapun mukaan on tulossa päivitystä sääntöihin ja lupahintoihin. Lisäksi alueelle avataan omat kotisivut. Kotisivuille perustietojen lisäksi tulossa alueen kartta ja saalisilmoitus mahdollisuus.

[paanaz]

Morjesta kaikille.

Pääsin paikoille jossa saattaisi olla jopa mahdollisuus vaikuttaa asioihin Kotkan alueella.
Eli olen tämän vuoden alusta ollut Kotkan kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen ja kaupungin varavaltuutettu ja heti alkuunsa tullut esille myytävien verkkolupien määrät, jotka ovat melkoiset...

Aionkin selvittää kaupungin puolelta tilastot että kuinka paljon verkko/rysälupia myydään vuosittain, mille alueelle ne myönnetään ja myös saalistilastot niitten osalta.
Se mitä tarvitsisin vielä lisäksi on:
Alaosan kalastusalueiden (siikakoski, langinkoski, korkeakoski) lupamyyntimäärät/hinnat sekä saalismäärät mahdollisimman pitkältä ajanjaksolta, pystyisin sitten vertailemaan saalis/lupamäärien kehitystä verrattuna verkko/rysäkalastuksen vastaaviin määriin.
Sitten kaipaan kehitysideoita kalastukseen sekä kaikkea muuta siihen liittyvää kommenttia mitä pitäisi tarkastella ja/tai kehittää.

Kymijoessa on kuitenkin potentiaalia kehittyä ja jos/kun kalastusta saadaan kehitettyä siten että kalastajamäärät ja saalismäärät saadaan joessa kasvamaan, saa kaupunkikin kaipaamiaan tuloja suoraan ja välillisesti.

Tiedä sitten mihinkä läjään sitä tulee astuttua kun tätä hommaa rupeaa hoitamaan, mutta omapahan on valintani

Eli ei muuta kuin näppäimistöt savuamaan ja viestiä tulemaan.

T: Jani Paananen
e-mailit -> jani.paananen(ät)kymp(piste)net

[Toge]

Morjesta kaikille.

Pääsin paikoille jossa saattaisi olla jopa mahdollisuus vaikuttaa asioihin Kotkan alueella.
Eli olen tämän vuoden alusta ollut Kotkan kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen ja kaupungin varavaltuutettu ja heti alkuunsa tullut esille myytävien verkkolupien määrät, jotka ovat melkoiset...

Aionkin selvittää kaupungin puolelta tilastot että kuinka paljon verkko/rysälupia myydään vuosittain, mille alueelle ne myönnetään ja myös saalistilastot niitten osalta.
Se mitä tarvitsisin vielä lisäksi on:
Alaosan kalastusalueiden (siikakoski, langinkoski, korkeakoski) lupamyyntimäärät/hinnat sekä saalismäärät mahdollisimman pitkältä ajanjaksolta, pystyisin sitten vertailemaan saalis/lupamäärien kehitystä verrattuna verkko/rysäkalastuksen vastaaviin määriin.
Sitten kaipaan kehitysideoita kalastukseen sekä kaikkea muuta siihen liittyvää kommenttia mitä pitäisi tarkastella ja/tai kehittää.

Kymijoessa on kuitenkin potentiaalia kehittyä ja jos/kun kalastusta saadaan kehitettyä siten että kalastajamäärät ja saalismäärät saadaan joessa kasvamaan, saa kaupunkikin kaipaamiaan tuloja suoraan ja välillisesti.

Tiedä sitten mihinkä läjään sitä tulee astuttua kun tätä hommaa rupeaa hoitamaan, mutta omapahan on valintani

Eli ei muuta kuin näppäimistöt savuamaan ja viestiä tulemaan.

T: Jani Paananen
e-mailit -> jani.paananen(ät)kymp(piste)net

Mulla nyt ei ole mitään sanottavaa siihen miten pitäisi kehittää tms, mutta tulin vaan nostamaan sulle hattua

[Aki_]

Moni varmaan on jo tämän lukenutkin, mutta kannattaa katsoa ihan ajatuksella jos ei vielä ole tuttu. Boldaukset lainauksessa allekirjoittaneen tekemiä.

http://www.rktl.fi/julkaisut/j/629.html

http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uude ... aminen.pdf

Kalatiestrategian tavoitteena on edistää vaelluskalojen potentiaalisten lisääntymisalueiden käyttöönottoa kalateiden avulla sekä ohjata kalakantojen hoidon keinovalikoiman painopistettä istutuksista luontaisen lisääntymiskierron varmistamiseen. Useissa suomalaisissa rakennetuissa joissa on edelleen olemassa lohikalojen lisääntymiseen ja poikastuotantoon soveltuvia laajahkoja alueita, mutta näiden alueiden hyödyntäminen edellyttää toimivien vaellusyhteyksien avaamista. Kalatiestrategian kannalta merkittävimpiä suuria rakennettuja jokia ovat Kemi-, Ii- ja Kymijoki.

Tässä selvityksessä tarkasteltiin Kymijoen lohikannan mahdollisia kehitysnäkymiä 50 vuoden aikahorisontissa käyttäen apuna lohen elinkierron eri vaiheiden hävikin arvioimiseksi laadittua populaatiomallia. Kymijoelle muodostettiin kuusi vaihtoehtoista skenaariota, joiden välillä kutupopulaation koko vaihteli reilusta tuhannesta vajaaseen viiteen tuhanteen lohiyksilöön. Elinvoimaisen ja luontaisesti lisääntyvän lohikannan luomisen edellytykset ovat populaatiomallinnuksen perusteella Kymijoen tapauksessa erittäin hyvät. Melko lievällä kalastuksen säätelyn tiukentamisella yhdessä muiden lohen kotiuttamistoimenpiteiden kanssa saatiin aikaan luontaisesti lisääntyvän lohikannan koon kasvu tasapainotilaan.

Kymijoen lohikannan vahvistamisen poikkeuksellisen hyvät edellytykset kalatierakentamisen avulla selittyvät sillä, että jo yhden toimivan kalatien kautta lohille avautuu runsaasti potentiaalisia kutu- ja poikastuotantoalueita. Tämän asian merkityksellisyyttä havainnollistettiin populaatiomallin avulla siten, että kuvitteelliselle joelle mallinnettiin kuusi erilaista skenaariota, joissa peräkkäisten patojen (kalateiden) lukumäärä ennen lisääntymisalueita vaihteli nollasta viiteen. Jo kolme peräkkäistä patoa pienensi kutupopulaatiota noin 90 prosenttia luonnontilaan verrattuna.

Kymijoen lohikannan palauttaminen edellyttää vähimmillään Korkeakosken kalatien rakentamis-ta ja lievää kalastuksen säätelyn tiukentamista, jotta lohien kalastuskuolevuus pienenisi nykytasosta n. 20 % (skenaario C). Näillä toimenpiteillä päästäisiin 50 vuoden aikajänteellä noin 3 000 lohen vuo-sittaiseen kutupopulaatioon ja 150 000 vaelluspoikasen vuosituotantoon. Muillakin mallinnetuilla skenaarioilla elinvoimaisen luonnonlohikannan palauttamismahdollisuudet olivat joko kohtalaiset tai hyvät.

Kymijoen lohikannan palauttamisen keskeisiä perusedellytyksiä ovat:

 Korkeakosken kalatien rakentaminen
 Lohenkalastuksen hieman nykyistä voimakkaampi rajoittaminen

Mallinnusten perusteella Kymijoelle (skenaariot C – F) voisi muodostua luontaisesti lisääntyvä lohi-kanta, joka tuottaisi:

 Kymijokeen nousevia kutulohia 1 500 – 5 800 kpl/v
 Kymijoesta merelle vaeltavia smoltteja 130 000 – 200 000 kpl/v
 Mereltä jokisuuhun palaavia lohia 3 700 – 8 300 kpl/v
 Jokisuulla lohisaalista 900 – 2 200 kpl/v
 Jokialueella lohisaalista 600 – 1 700 kpl/v

Noin kootusti voisi todeta, että peli ei ole todellakaan vielä menetetty. Päinvastoin. Mutta nykymuotoinen toiminta ei vielä takaa mitään pitkässä juoksussa, jos asioita ei järkiperäistetä.

Eli ei mitään uutta auringon alla, mutta nyt eri toimintatapojen vaikutuksista on paremmin mustaa valkoisella päätöksentekijöille, jotka voivat tehdä päätöksensä tutkimustiedon avulla tai siitä huolimatta kuten tähän asti on ollut maan tapa.