Taimenen puolesta!

[SakuP]

http://www.adressit.com/vuoksen_taimen

[SakuP]

Tavoitteena on siis saada Imatran päätäjät heräämään sekä lopettamaan kirjolohi istutukset Vuokseen. Vuoksessa on luontainen Taimen sekä Harjus kanta. Miksi annetaan istuttaa mätiä syövää kalaa veteen missä Taimen sekä Harjus kutevat? Toinen tavoite on nostaa nykyinen taimenen 40cm alamitta 50cm:ään.

[SakuP]

Toivoisin myös että saataisiin jotain keskustelua aiheesta. Kaikki mielipiteet on tietysti tervetulleita. Toivotan myös kaikki kalamiehet tervetulleeksi Imatralle kalastamaan.

[vlasek]

Tuon adressin vois muotoilla ehkä vähän selkeemmäks, mitä ollaan hakemassa? Onko kirjolla mahollisuutta karata mellonlahdesta? Onko tuosta tavatusta mädistä ja maidista syntyny jälkeläisiä? Vuoksen taimenen tilasta ehkä joku referenssi.

-Istuttaminen kalastusta varten ei ole kestävää. Ei oikiastaan millään mittarilla.
-Tarviiko kuhaa välttämättä istuttaa?
-Vaihdetaanko tässä käytännössä kirjo loppujenlopuks yhtä väsähtäneeseen noin 40 cm scania-taimeneen? Neki syöpi mätiä.

Jos tuosta mitasta lähtis liikkeelle tai jotain. Nyt tuli väistämättä semmonen ostos tv-mainoksista tuttu, eikä siinä vielä kaikki fiilis. Täytyy yrittää lukea vielä ajatuksella ja tutustua vuoksen, jos nyt en ihan täysin väärin ymmärtäny, luonnon taimeneen, jos sen todellisesta tilasta löytys vaikka joku parsi.

[SakuP]

Joo kieltämättä vähän lähti rönsyilemään tuo keskustelu paikalliselle tasolle. Joten voi olla että ei ihan muupaikkakuntalaisille aukea tämähomma. Mellonlahti on padottu "järvi" josta kalat eivät pääse karkaamaan. Nyt on rakenteilla mellonlahteen pumppaamo jolla saadaan vesi kunnolla vaihtumaan ja vedenlaatu paranemaan. Yksi syy miksi haluamme lopettaa kirjolohi istutukset vuoksen virtapuolelle on myös se ,että kirjolohet eivät jää virtaan vaan painuvat suurimmakasi osaksi venäjänpuolelle, joten rahaa käytetään täysin turhaan. Istutetut taimenet jäävät huomattavasti suuremmalla prosentilla alueelle. Ja siksi haluamme nostaa taimenen alamittaa että vapaa-ajan kalastus olisi huomattavasti mielekkäämpää sekä vuoksesta voitaisiin saada houkuttelevampi paikka myös kalastus matkailulle. Vai kiinnostaako teitä tulla pyytämään kiloisia kirjolohia Imatralle? http://194.251.35.222/Kiinteasivu.asp?K ... kymaID=216 Tuolta löytyy ainakin yksi selvitys taimenen kutupaikoista vuoksessa. Myös paljon muuta. Ja kyllä vuoksessa on taimenella omakanta jonka myös tuo selvitys joltain osin todistaa. Kiitos mielenkiinnosta. Lisää vaan keskustelua aiheesta.

[SakuP]

Yritän parhaani mukaan vastata/selvittää niille jotka eivät ymmärrä miksi tätä tehdään. Itsehän en ole tuota adressia ollut tekemässä. Rohkeasti vaan keskustelua jos on jotain epäselvyyttä aiheesta. Tärkeintähän tässä on saada keskustelua aikaiseksi.

[jämpti_on]

Eikös ne istari taimenetkin painele alavirtaan.. Muistelen jostai tutkimuksesta lukeneeni, että istarit painelivat melko suurella prosentilla istutuspaikasta alavirtaan... Taisipa samassa tutkimuksessa lukea minkä ikäisenä kala on paras istuttaa notta se etenee syönnösvaelluksen aikana joesta mereen myös tarpeeksi vauhdikkaasti eikä jää matkala petokalojen suihin. Tekstissä siis käsiteltiin jos minkä kokoista istutuskalaa *muistelee*

[SakuP]

http://194.251.35.222/Kiinteasivu.asp?K ... kymaID=213

[SakuP]

googlettakaa "radiotelemetriaseuranta vuoksella" Ja sieltä alkaa löytymään materiaalia aiheesta miten istutettu taimen käyttäytyy vuoksessa.

[jämpti_on]

Otos on aika pieni... En nyt muista mistä sen tutkimuksen löysin ja luin aikoinaan mutta siinä seurattiin useampia kymmeniä kaloja. Mutta mutta empäs tarkkaa muista tuloksia, joten mitäpä tässä enempää asiaan puuttumaan.

[SakuP]

Tuo on ainut mitä itse tiedä. Jos löydät jostain laajempaa materiaalia niin olen tietystyi kiinnostunut. Omat havainnot taimenen käyttäytymiseen verrattuna kirjoloheen perustuu kokemukseen. Ja tuo tutkimus tukee mielestäni omaa mielipidettäni siihen että taimen pysyy paremmin vuoksessa kuin kirjolohi. Hienoahan olisi jos kirjolohen käyttäytymiselle tehtäisiin samanlainen tukimus.

[SakuP]

Lisää vaan kysymyksiä sekä kommentteja. Asiallista keskustelua aiheesta kaivataan.

[jämpti_on]

http://www.mitietorakenteet.fi/hankehaa ... &kieli=fin

En tiijä onko tästä mittää hyötyä tai voiko mitään päätellä, mutta tuommonen nopsalla kuukkeloimalla löyty. Taijampa jatkaa hokin seuraamista

[SakuP]

En tiedä sitä miten kymijoki ja vuoksi on millääntavalla yhteydessä toisiinsa. Itse puhun ainoastaan omien havainnoiden perusteella. Esim. Keväällä tuli hyvin taimenta, tod.näk. saimaasta laskeutunutta sekä omaa kantaa, kun ensimmäinen kirjolohi isututus tuli jokeen niin taimenet hävisi. Miksi näin? Edelleen haluan keskustelua siitä mitä voitaisiin tehdä et vuoksi pysyisi taimenjokena jota se on ollut hyvinpitkään.

[jämpti_on]

Kirbeli on ainaki hiukan agressiivisempi laji kun taimen joten se ajaa taimenen omalta "reviiriltä" pois. ja tuleehan siinä tietty ravintokilpailu myös yhdeksi osatekiäksi. Taimen ei oikeen tykkää jos kirbeli valloittaa parhaat paikat. Lisäksi kirjolohi kutee keväällä ja pöyhii taimenen poikaset pois kivienraoista joiden uimataito ei ole kovin kaksinen...

Aina tulis silti pyrkiä luontaisen kierron edistymiseen (tekemällä ja kunnostamalla kutupaikkoja) ja varsinkin jos siellä luontaista kantaa on tavattu. Silloin istuta ja ongi kalan istuttaminen ei oikein ole järkevää koska ne kilpailevat luontaisen kannan kanssa ravinnosta ja niillä voipi olla etulyönti asema jos kooltaan ovat iso kokoisia.

[SakuP]

Miksi siis istuttaa kirjolohta joka häätää luontaiset taimenet pois vuoksesta?

[jämpti_on]

Jaa-a... ei tässä maassa monta muutakaan toimea ymmärrä vaikka ne ei ole lähellekkään järkeviä ratkaisuja...

[mylläri]

Mitä oon nähny kuvia noista Vuoksen taimenista, niin kyllä niillä taitaa olla ruokapöytä kunnossa. Mielestäni tässä ollaan ihan hyvällä asialla, vaikka itse olisin kyllä homman perustellut vähän eri lailla.
Hieno kalapaikkahan tuosta varmaan tulisi, jos taimenet istutettaisiin semmoisina 30-35 senttisinä ja alamitta olisi vähintään 50 cm, ehkä sen voisi laittaa vieläkin korkeammaksi. Tottahan se on että pyyntikokoisten kalastelussa ei ole mitään järkeä tuollaisessa paikassa, missä taimenet kasvaisivat oikeinkin mukavasti luonnonravinnollakin, kun niitä ei vain pyydettäisi keskenkasvuisina.
Tsemppiä!

[SakuP]

Kyllähän vuoksessa olisi potenttiaalia vaikka mihin. Hienoja kaloja saadaan jokavuosi. Harmiahan tässä vaan tuottaa se että kalastusmestaria tuntuu kiinnostavan vain se että istutettujen kalojen määrä on mahdollisimman suuri. Joten parivuotta on laitettu pelkästään pientä n.800g kirjolohta. En usko että kalastusmatkailullisesti täysin voitaisiin kilpailla Kymijoen kanssa mutta, jos saataisiin elvytettyä taimen sekä harjus kanta vuokseen kunnolla niin elämyksellisesti voisi Vuoksi tuotta paljoniloa kalastusmatkailijoille.

[Vilse]

1 §

Kalastusta harjoitettaessa on pyrittävä vesialueiden mahdollisimman suureen pysyvään tuottavuuteen. Erityisesti on pidettävä huolta siitä, että kalakantaa käytetään hyväksi järkiperäisesti ja ottaen huomioon kalataloudelliset näkökohdat, sekä huolehdittava kalakannan hoidosta ja lisäämisestä. Tällöin on vältettävä toimenpiteitä, jotka voivat vaikuttaa vahingollisesti tai haitallisesti luontoon tai sen tasapainoon.

[Vilse]

Tällaiset vaihdetaan kiviä syöviin kirjonnilkkeihin.

[Royal Trude]

1 §

Kalastusta harjoitettaessa on pyrittävä vesialueiden mahdollisimman suureen pysyvään tuottavuuteen. Erityisesti on pidettävä huolta siitä, että kalakantaa käytetään hyväksi järkiperäisesti ja ottaen huomioon kalataloudelliset näkökohdat, sekä huolehdittava kalakannan hoidosta ja lisäämisestä. Tällöin on vältettävä toimenpiteitä, jotka voivat vaikuttaa vahingollisesti tai haitallisesti luontoon tai sen tasapainoon.

Toi kalastuslain eka pykälä on just niiiiiin naurettava ja turha ja kaikkialla ja joka hemmetin kirbelinistuttajan rikkoma pykälä ettei pahemmasta tiatoa. Pätevä asianajajajajajaja vois (Ameriikin ihmemaassa) haastaa kaikki ton pykälän rikkomisesta ja kerätä miljuunakorvaukset. Täällä asia ei kiinnosta ketään koska kalastusluvista tulee rahaa.

[vlasek]

Luulen ja, että tuo pykälä on ikäänkö vain olemassa. Sitte päästään siihen, että löytyykö meiltä enää juur vesiä, missä tasapaino ei ois jollain muotoa järkkyny? Poislukien ehkä pyhä harjus bermudan kolmio ja jotku pienet mettälammet. Jos joku tuota lähtis oikeusteitse puimaan, ni saattas tulla aika iso soppa.

Kirjokiimaa en hiffaa. En tosin scania taimenkuvatuksiakaan. Kalan istuttaminen pitäs lopettaa. Muuta järkikeinoa tuskin on, jos jonkinlaista tasapainoa pitäs ettiä.

Poislukien ehkä järväri, joka on mahollista vielä pelastaa tulevaisuudessa.

[Vilse]

Käykäähän laittamassa nimiä adressiin hyvän asian puolesta.
-Ei kirjolohia vuoksen puolelle.
-Taimenen alamitta 50cm.n.

[Vilse]

"Olen ihan samaa mieltä kirjolohi-kysymyksessä. Mellonlahden umpilammessa sen ymmärtää, mutta Vuoksen kalastoon, saatika kalastuskulttuuriin, se ei kuulu. Ensinnäkin se on vieraslaji, joka vie osaltaan tilaa kotoisilta lajeilta. Taimenelta, harjukselta, siialta ja muiltakin kalalajeilta. Eniten tässä vaiheessa huolestuttaa harjus. Vuoksen ennen hyvinkin voimakas harjuskanta on ollut alamaissa jo yli kymmenen vuotta. Massiiviset kirjolohi-istutukset eivät uutta nousua ainakaan edistä, koska lajien elinkierron aikana käyttämät alueet risteävät. Kutupaikat eivät ole täysin samanlaiset, mutta kyllä nekin osin menevät ristiin ja vahvempana lajina kirjolohi kyllä häätää harjuksen. Syönnösalueet menevät täysin päällekkäin ja taas harjusta viedään. Taimenelle haittaa voi syntyä "päällekutemisesta". Ne harvat paikat, joissa pääuomassa taimen vielä syksyllä onnistuneesti(?) kutee, ovat kirjolohien ruoppauksen alla keväällä, jolloin avuttomat taimenen alut eivät ole vielä lähteneet soraikon suojista mihinkään.

Vuoksen kalastuskulttuuriinkaan kirjolohi ei istu sitten millään. Joella on hieno taimenen kalastus ja soutuhistoria. Yhä edelleen Vuoksesta saa todella komeita muikulla itsensä turvottaneita taimenia. Valtaosa tietysti istukkaita, joko Saimaasta peräisin tai suoraan Vuokseen pumpattuja. Mutta Vuoksen hyvien ruokavarojen ansiosta jopa onkikokoisena istutetut oppivat tankkaamaan ja ovat parhaimmillaan yhden kesän jälkeen todellisia valioyksilöitä siiman päässä ja ruokapöydässä. Tämä kirjolohen tahnaonginta on kyllä karmiva sivu Vuoksen kalastushistoriassa. Toivottavasti jää lyhyeksi vaiheeksi. Soutaminen on mennyt paikoin mahdottomaksi kun tahnamiesten siimat estävät pelipaikoille nousun. Ei miulla rantamiehiä vastaan ole mitään, mutta nyt homma on mennyt yli.

Mitä tulee taimenkantojen sekoittamiseen, niin käsittääkseni Vuoksen istutuksissa käytetään "Saimaan kantaa". Pääuomasta löytyvät poikaset ovat mitä todennäköisimmin niiden tai Saimaaseen istutettujen kalojen jälkeläisiä. Jos Vuoksen pääuomassa on säilynyt rippeitä ns. alkuperäisestä Vuoksen kannasta, eli kuitenkin Saimaan vesistön "osakantaa", niin kyllähän se on näihin istukkaisiin (Vuoksen tai Saimaan) jo sekoittunut. Sivupuroissa voi olla vielä alkuperäisiä kantoja jäljellä, mutta ei niihin mitään olla istuttamassa. Tietysti sinne voi istukkaita eksyä, mutta riski lienee pieni.

Itse näen taimenen tässä vaiheessa järkevimpänä istutuskalana. Siihen päälle uomaan kohdistuvat kunnostustoimet ja kalastusjärjestelyjen järkiperäistäminen, niin tästä urbaanista virrasta saadaan taas loistava kalapaikka."

Adressit osiossa ollut kommentti.Helppo olla samaa mieltä..