Yksityisiltä pois valta päättää kalojen alamitoista

[ahl]

http://yle.fi/uutiset/erikoistutkija_yk ... ta/6559076

Luonto 2.4.2013 klo 12:58 | päivitetty 2.4.2013 klo 12:58
Erikoistutkija: Yksityisiltä pois valta päättää kalojen alamitoista
Suur-Saimaalla järvilohen alamitan nosto kaatui ammattikalastajien ja vesialueiden yksityisomistajien vastustukseen.
Järvilohen alamitan muuttaminen 40 senttimetristä 60-senttiin on kaatunut ammattikalastajien ja vesialueiden yksityisomistajien vastustukseen. Kuva: Mirko Laakkonen / Ely-keskus
Mistä on kyse?
Avaa

Järvilohi elää Saimaassa lähinnä istutusten varassa. Luonnonkannoista on jäljellä vain rippeitä, koska kosket on padottu vesivoimalle. Istutuksetkin kärsivät emokalojen puutteesta.

Kalastusasetuksen mukainen järvilohen alamitta on 40 senttimetriä. Lohi alkaa kuitenkin lisääntyä vasta, kun se kasvaa 60-senttiseksi.

- Järvilohen alamitan nostamisella 60 senttiin saavutetaan huomattavasti paljon parempi tuotto istutuksille. Samalla suojataan osittain myös lisääntyvän lohikannan syntymistä, toteaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkija Jorma Piironen.

Myöskään viimeiset villit, luonnossa lisääntyvät järvitaimenet eivät ehdi saavuttaa sukukypsyyskokoaan nykyisillä alamitoilla.
Valta on vesialueiden omistajilla

Käytännössä alamitoista päättävät Suomessa pitkälti yksityiset vesialueiden omistajat. Monet omistajien osakaskunnat ovat nostaneet järvilohen alamitan suosituksen mukaisesti 60 senttimetriin.

Suur-Saimaalla järvilohen alamitta on 50 senttiä. Alamitan nosto suosituksen mukaiseksi kaatui äskettäin siihen, että osa laajan kalastusalueen osakaskunnista vastustaa sitä.

Yksi vastustajista on troolilla, nuotalla ja verkoilla kalastava Markku Törrönen. Hänen mielestään alamitan nostossa ei ole järkeä, koska pienemmät kalat jäisivät myymättä.

- Minä kalastan ammatikseni ja myyntitarkoituksessa. Jos satun saamaan taimenen tai lohen, niin en minä itselleni sitä kalaa ota, vaan myyn sen eteenpäin. Vaarana olisi, että kaupalliseen muotoon ei juuri tulisi taimenta tai lohta, Törrönen perustelee alamitan noston vastustusta.
"Väärä järjestys"

Törrösen mielestä lohen pelastamisessa edetään väärässä järjestyksessä, kun sitä yritetään säilyttää istutuksilla.

- Eihän täällä Saimaalla ole lohelle lisääntymispaikkoja. Joethan on tuhottu jo monta kymmentä vuotta sitten. Pitäisi ensinnäkin ruveta parantamaan kutupaikkoja ja tekemään kalateitä, että lohet pääsisivät nousemaan Pielisjokeen, Törrönen sanoo.

Osa istutetuista lohista on tarkoitettu kalastettavaksi. Istutusten tarkoituksena on myös pitää yllä kalakantoja, jotta ne voidaan säilyttää siihen saakka, kun luontaisia kutupaikkoja saadaan lisää.

Järvilohelle on odotettavissa pikku hiljaa lisää kutupaikkoja. Korkein hallinto-oikeus velvoitti tammikuussa voimayhtiö Vattenfallin lisäämään juoksutuksia Ala-Koitajoessa poikastuotannon lisäämiseksi. Ylimääräiset juoksutukset on tarkoitus aloittaa huhtikuussa.
Tutkijat yhdessä rintamassa

Kalatutkijoiden mukaan uhanalaiset lohikannat kuitenkin rappeutuvat uhkaavasti, kun kalat eivät ehdi saavuttaa sukukypsyyttä. Järvilohen emoja on saatu viljelytarkoitukseen viime vuosina vain joitakin kymmeniä, mikä on liian vähän.

Ei voi olla mitään tekijöitä, jotka eivät puoltaisi alamitan nostoa

- Anssi Vainikka

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkija Jorma Piironen korostaa, että lohen alamitta pitäisi nostaa 60 senttiin koko Vuoksen vesistön alueella.

- Kyseessähän on kalalaji, joka vaeltaa pohjoisista osista aivan koko vesistöalueen lävitse. Ja silloin tullaan hankaluuksiin, jos alamittasäädökset poikkeavat vesistöalueella, Piironen sanoo.

Piironen ei ole mielipiteineen yksin: myös esimerkiksi kalataloustieteen professori Hannu Lehtonen ja akvaattisen biologian apulaisprofessori Anssi Vainikka tukevat vaatimusta nostaa alamittoja. Tutkijoiden mielestä alamittojen nosto olisi kaikkien etu.

- 60 senttiä on varmasti sekä biologisen biomassasaannon että kalojen lisääntymisen kannalta ehdottoman hyvä asia, eikä voi olla mitään tekijöitä, jotka eivät puoltaisi sitä, Vainikka sanoo.
"Tarvitaan yhtenäiset alamitat"

Järvilohen vaikeudet koskevat yhtä lailla taimenta ja nieriää, jotka käyvät eloonjäämistaistelua. Erikoistutkija Jorma Piironen ei ymmärrä alamitan noston vastustajia.

- Monet ammattikalastajat sanovat, että näillä petomaisilla lohikaloilla, järvilohella ja nieriällä ei ole käytännössä heille mitään käytännöllistä merkitystä. En jaksa ymmärtää, Piironen huokaa.

Piirosen mukaan kalakantojen kannalta olisi parempi, jos päätösvalta alamitoista ei olisi sirpaloitunut yksityisille vesialueiden omistajille. Osakaskuntia voitaisiin kuitenkin kuulla päätöksenteossa.

- Olisi selkeämpää, jos olisi olemassa esimerkiksi ministeriön tai kalastuslain säätämät alamitat, Piironen sanoo.

Otollinen aika päätösvallan siirtämiselle pois yksityisiltä vesialueiden omistajilta olisi nyt, kun kalastuslakia parhaillaan uudistetaan.

[ahl]

Sori erikoisesta jäsennyksestä, kännykällä kopsasin uutisen.

[pike]

Kenelle valta menisi? Luultavasti ELY:lle, jonka suojeluksessa ammattikalastajat jo nyt ovat. Ei ole 60cm alamitasta hyötyä jos jatkossa trooliluvat irtoaa joka kolkkaan... Toki alamitoista päättäminen voitaisiin siirtää jonkun muun harteille, mutta meneekö osakaskunnilta valta samalla muiltakin osin?

[Peter]

Kyllä Ely keskuksenkin tulisi ottaa järki käteen samoin kun kalastajienkin. Tuntuu hullulta että tästä vielä keskustellaan kun kuitenkin ollaan rajalla jossa otus häviämässä sukupuuttoon. Tuossakin jutussa ammattimies puhui itsensä pussiin. En jaksa ymmärtää miten samaan aikaan pelkän lohen ja taimenen alamitan nostolla kyseiseltä kalastajalta menisi elinkeino. Enkä sitä että lisääntymispaikkojen puutteellisuudesta johtuva kato kalakannoissa oikeuttaa hänet kalastamaan lajikkeen sukupuuttoon.
No omasta puolestani alamitta saisi olla suurempi kuin juuri sukukypsyyden saavuttaminen. Tietty kalalajista ja sen harvinaisuudesta riippuvainen.

[Juha Köresaar]

Sepä se.

Ei mene elinkeino, mutta muikun troolauksen sivusaaliiksi ajautuvien lohikalojen arvo romahtaisi alamittojen nostamisen johdosta. Ongelma piilee siinä, ettei kyseinen pyydys kykene valikoimaan saalista sen koon mukaan.

[selenius]

En jaksa ymmärtää miten samaan aikaan pelkän lohen ja taimenen alamitan nostolla kyseiseltä kalastajalta menisi elinkeino.

Etenkin kun näiden ammattikalastajien omien ilmoitusten mukaan taimenta/lohta ei saaliiksi tule lainkaan.
Mites se syksyllä vielä menikään, osaava uistelija saa päivässä sen mitä ammattilainen vuodessa...

[pike]

Ei mene elinkeino, mutta muikun troolauksen sivusaaliiksi ajautuvien lohikalojen arvo romahtaisi alamittojen nostamisen johdosta.

Kuinka paljonkohan tuota 50-60cm lohta mahtaakaan tulla? Vieläkään en ole tutkimusta aiheesta nähnyt, joka on tehty oikeilla alueilla ja oikeilla vetoajoilla ja -nopeuksilla. Onko lohet lopulta jopa merkittävä tulonlähde, vaikkei sitä ammattikalastajat suostukaan paljastamaan. Arvailujen varaan jää, mutta tuntuu hyvin erikoiselta että alamitan nostoa vastustetaan noin voimakkaasti jos lohilla ei ole mitään taloudellista merkitystä.

[P.J.H]

Tämä kiista olis helpoin ratkaista siten, että kalastuslakia muutettaisiin niin, että lohen alamitta olisi kaikkialla 60 cm.

[Juha Köresaar]

Järvilohen ja taimenen osuuden on oltava jollain tasolla merkittävä, koska alamitoista pidetään kiinni kynsin ja hampain. 40-50cm "annoskala" on ravintoloille varmasti vastustamaton kiusaus, josta kalastaja saa todennäköisesti muikkukiloon nähden moninkertaisen hinnan.

Ongelma ei valitettavasti poistu pelkästään alamittoja nostamalla, koska lohikalojen kuolleisuus on troolipyynnin osalta tutkimusten mukaan huomattavaa.

[P.J.H]

Järvilohen ja taimenen osuuden on oltava jollain tasolla merkittävä, koska alamitoista pidetään kiinni kynsin ja hampain. 40-50cm "annoskala" on ravintoloille varmasti vastustamaton kiusaus, josta kalastaja saa todennäköisesti muikkukiloon nähden moninkertaisen hinnan.

Ongelma ei valitettavasti poistu pelkästään alamittoja nostamalla, koska lohikalojen kuolleisuus on troolipyynnin osalta tutkimusten mukaan huomattavaa.

Se on totta, että koko ongelma ei poistu muuten kun troolaus kieltämällä, mutta kiistely alamitoista olisi enimmäkseen ohi lohen osalta.
Kyllähän se tietysti hankaloittaisi troolaajien elämää muutenkin, kun nykylain mukaan alamittaiset on vapautettava, olipa ne sitten eläviä, tai kuolleita.

[german]

Lähtökohta tässä keskustelussa on ja väärä!

Lohi alkaa kuitenkin lisääntyä vasta, kun se kasvaa 60-senttiseksi.

Ei pitäis keskustella 60 sentin alamitasta, 65 cm on se mitta mistä pitäis keskutella!
Niin että lohet ovat kerran elämässä kuteneet!
Näin koitetaan toimia ainakin muissa maissa.

jotain on kyllä aivan väärin ammattikalastajien ajatusmaailmassa...nekin hyödyntävät hyvästä järvilohikannasta, matkailuyrityksistä puhumattakaan.
Ei kukaan lähde mannereuroopasta suomeen kalastamaan, porukka lähtee ruotsiin...(uskomatonta mutta, myös suomesta!)

[Juha Köresaar]

Niin tosiaan lähtee.. Mutta katsotaanpa, josko saatais hommiin vähän muutosta Suomenkin osalta tässä seuraavan 5 vuoden kuluessa.

[pike]

Alamitan nosto 60cm olisi jo huomattava parannus nykyiseen. Sekin on totta, että välittömästi tuon noston jälkeen voidaan pyrkiä nostamaan mittaa uudelleen. Aikaa ja voimavaroja tuohon tulee jälleen kulumaan. Liian isoja nostoja ei kannata tehdä kerralla, ettei hyvä asia käänny itseään vastaan.

Täytyy muistaa, että vesillä on vielä paljon niitä uistelijoitakin, jotka papittavat nuo +50cm lohet. Turhaa tällekään asialle on ummistaa silmiä.

Troolaamisessa kummastuttaa kuinka se voidaan sallia sisävesillä täysin rajoituksetta? Käsittääkseni missään muualla ei saa edes troolata sisävesille? Merelläkin troolausta säädellään, muttei rikkonaisilla sisävesillä. Kuinka tämä voi olla mahdollista?
-Tutkimuksia ei ole olemassa siitä paljonko trooliin menee arvokalaa.
-Harva on tietoinen syksyisestä (loka-marraskuu) mätimuikun troolauksesta.

Valitettavaa, muttei virkamiehet osaa laskea Suomen vesille lainkaan virkistyskalastuksen arvoa. Vesien tuotoksi lasketaan vain ammattikalastien myymän saaliin arvo. Uskoisin mahdollisen rahamäärän, joka liikkuu virkistyskalastuksessa, jatkossa vain kasvavan. Väestön ikääntyessä Suomeen tulee jatkuvasti eläkeläisiä, joilla on vapaa-aikaa ja varallisuutta harrastaa omia harrastuksiaan.

[pike]

Tälläinen artikkeli osui silmiin. Milloinkohan tajuttaisiin vesistöjen merkitys?

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets ... ii-1.36633