Alamitat noussee 1.1.2014

[munapata]

Hienoa.. mites emokala pyynti onnistu.. saimaalla..
helpommin se osuu isompaan päähän kalikka

Emokalan pyynti saimaalla on tämän syksyn osalta mennyt täysin perseelleen. Tulos taitaa olla heikoin vuosiin.

-munapata

[pike]

"Olin eilen yhteyksissä Jorma Piiroseen emokalapyynnin osalta. Tulokset ovat aika lohduttomia: 'Kuurnasta 7 koirasta ja reilut parikymmentä naarasta. Huonoin vuosi 2000-luvulla! Istukasmäärät, joista suurin osa tään vuoden kutijoista olis pitäny tulla, olivat taas suurimmat eli 2010-11 lähes 200000 vaelluspoikasta Pielisjokeen. Lieksasta toistaiseksi 2 naarasta ja 2 järvikierron tehnyttä koirasta, lisäksi 7 tai 8 pikkukollia(kilon kieppeillä). Surkea tilanne!' näin kertoi Jorma. "

Korkka kirjoitti ylläolevan vetouistelu.comiin. Siitä voi taas jokainen pohtia toimiaa ensi kerralla kun räikkä huutaa... mut eihän omassa toiminnassa ole koskaan vikaa. Helvetin troolit ja verkkomiehet!!!

[Herring]

Tosiaan noiden alamittojen nosto ei oikeastaan paranna merkittävästi tilannetta kalakantojen osalta. Tämänkin palstan aatteellisten kalastusvalvojien kannattaa keskittyä kalastamaan vain isoja kaloja ja olla vahingoittamtta pienempiä catch and spoil periaatteella. Esimerkiksi vetämällä 35cm luonnonlohta 2 tuntia takilassa ja nostamalla se pintaan alle minuutissa 15 metristä. Mikä olikaan ennuste tällaisen kalan selvitymiselle?

Näistä alamittaisten kalojen vahingoittumisista uistelun yhteydessä pitää tehdä tutkimusta ja niiden pohjalta säätää rajoitukset kuten monessa paikassa on tehty jo verkkopyydyksille.

[peto]

Esim. täällä Saaristomerellä kalastusalue vastustaa kuhan alamitan nostoa ja samoin verkkojen silmäkoon nostoa, ammattikalastjat ja vapaa-ajankalastajat verkottavat juuri ja juuri 37 cm kuhaa.
Ja jigi- ja pilkkimiesten armeijat pamputtavat surutta kaikki mitan ylittävät, ja osa porukasta pienemmätkin.

Onhan siellä muutamia ihan asiallisestikin toimivia, mutta siinä ei muutaman yksittäisen kalastajan toimet paljon vaikuta, kun suuri massa toimii miten sattuu. Kyllä muutos täytyy tulla ylempää, elikkä lailla tai asetuksella.

Tuollaisissa olosuhteissa alamitan nosto olisi ihan perusteltua.Sisä-Suomen järviä kierreltyä taas alamita noston hyödyllisyyteen taas suhtautuu hieman skeptisemmin. Jostain syystä on tullut sellainen kuva että missä alamittoja on vesistökohtaisesti nostettu sinne 40-45cm luokkaan on tillanne huonoin. Yhtälö menee jotkin niin että kirkasvetisiä "karumpia" vesistöjä jossa kalastetaan enemmän, jolloin lupatuloja kertyy myös enemmä jotka käytetään istutuksiin ja sen päälle viellä mahdolliset velvoite istutukset. Pientä kuhanpoikasta on niin perkeleesti mutta niile ei noissa olosuhteissa riiitä ravintoa kasvuun. Epäilen noissa olosuhteissa suurinosa koskaan saavuttaa sitä vesistökohtaista alamittarajaa. Kyseisissä järvissä se 45cm kuha painaa yleensä 200-300g vähemmän kuin järvissä missä ravitotasapaino on kohdillaan. Eräässäkin "kuhajärvessä" kun paikkaa vaihtaessa kelottiin välineitä ylös niin yllättäen 5kpl 11cm vaapussa roikkui kyydissa alle 20cm kuhanpoikanen, siinä järvessä oli päällä todellinen nälänhätä. Toisaalta taas rehevässä järvessä jossa ravintoa riittää niin alle 40cm kuhaa ei tule kuin muutama kappale kesässä ja 45cm alamittaa on helppo noudattaa kun suurinosa oteista on sitä kokoluokkaa tai isompia.

[Coregonus]

Esim. täällä Saaristomerellä kalastusalue vastustaa kuhan alamitan nostoa ja samoin verkkojen silmäkoon nostoa, ammattikalastjat ja vapaa-ajankalastajat verkottavat juuri ja juuri 37 cm kuhaa.
Ja jigi- ja pilkkimiesten armeijat pamputtavat surutta kaikki mitan ylittävät, ja osa porukasta pienemmätkin.

Onhan siellä muutamia ihan asiallisestikin toimivia, mutta siinä ei muutaman yksittäisen kalastajan toimet paljon vaikuta, kun suuri massa toimii miten sattuu. Kyllä muutos täytyy tulla ylempää, elikkä lailla tai asetuksella.

Tuollaisissa olosuhteissa alamitan nosto olisi ihan perusteltua.Sisä-Suomen järviä kierreltyä taas alamita noston hyödyllisyyteen taas suhtautuu hieman skeptisemmin. Jostain syystä on tullut sellainen kuva että missä alamittoja on vesistökohtaisesti nostettu sinne 40-45cm luokkaan on tillanne huonoin. Yhtälö menee jotkin niin että kirkasvetisiä "karumpia" vesistöjä jossa kalastetaan enemmän, jolloin lupatuloja kertyy myös enemmä jotka käytetään istutuksiin ja sen päälle viellä mahdolliset velvoite istutukset. Pientä kuhanpoikasta on niin perkeleesti mutta niile ei noissa olosuhteissa riiitä ravintoa kasvuun. Epäilen noissa olosuhteissa suurinosa koskaan saavuttaa sitä vesistökohtaista alamittarajaa. Kyseisissä järvissä se 45cm kuha painaa yleensä 200-300g vähemmän kuin järvissä missä ravitotasapaino on kohdillaan. Eräässäkin "kuhajärvessä" kun paikkaa vaihtaessa kelottiin välineitä ylös niin yllättäen 5kpl 11cm vaapussa roikkui kyydissa alle 20cm kuhanpoikanen, siinä järvessä oli päällä todellinen nälänhätä. Toisaalta taas rehevässä järvessä jossa ravintoa riittää niin alle 40cm kuhaa ei tule kuin muutama kappale kesässä ja 45cm alamittaa on helppo noudattaa kun suurinosa oteista on sitä kokoluokkaa tai isompia.

Tuossahan se ongelma on, että osa kalastusalueista ei tajua itse päättää järkevistä alamitoista. Siksi ohjeistuksen pitäisi tulla ylempää lailla, esim 45 cm perusalamitta, johon kalastusalue voisi pätevistä syistä hakea muutosta esim. ylitiheiden kuhakantojen järviin, poikkeus ei tulisi automaattisesti hakemalla, vaan perustelujen tulisi olla hyvät ja kestävät.

Tuokin on taas näitä sarvikuonolandian touhuja että kuhaa istutetaan enemmän kuin ravintoa riittää.

[Jäpäkyörä]

mutta mietippäs vaikka seuraavaa toteaumusta:

"Kun taimenen olo käy puroissa ahtaaksi, lisääntyy myös sen luontainen vaellusvietti."
http://yle.fi/uutiset/taimenkannan_elvy ... ta/6160119

Olet oikeassa tuossa asiassa.
Minä olen miettinyt tuota meidän pientä koskea.
Sen lisäksi mitä seura istuttaa,myös osakaskunta laittaa niitä yksvuotiaita.
Mutta kun koskessa viihtyy puolenkymmentä koskeloa koko kesän, niin nehän ne lokkaa koko istutuspopulaation.
Verkkokalastusta ei voi syyttää tästä, koska koko alueella ei asu kuin noin 5 asumusta.
Ja verkkopoloja ei näy kosken ylä ja alapuolella.
Niin ja kaiken lisäksi koski on vielä reittivedellä, jossa kaloilla on mahdollisuus mennä ylös ja alas.
Koskeen on tehty kalataloudellinen kunnostus, mutta jotain on tainnut mennä pieleen.

[-K-]

mutta mietippäs vaikka seuraavaa toteaumusta:

"Kun taimenen olo käy puroissa ahtaaksi, lisääntyy myös sen luontainen vaellusvietti."
http://yle.fi/uutiset/taimenkannan_elvy ... ta/6160119

Olet oikeassa tuossa asiassa.
Minä olen miettinyt tuota meidän pientä koskea.
Sen lisäksi mitä seura istuttaa,myös osakaskunta laittaa niitä yksvuotiaita.
Mutta kun koskessa viihtyy puolenkymmentä koskeloa koko kesän, niin nehän ne lokkaa koko istutuspopulaation.
Verkkokalastusta ei voi syyttää tästä, koska koko alueella ei asu kuin noin 5 asumusta.
Ja verkkopoloja ei näy kosken ylä ja alapuolella.
Niin ja kaiken lisäksi koski on vielä reittivedellä, jossa kaloilla on mahdollisuus mennä ylös ja alas.
Koskeen on tehty kalataloudellinen kunnostus, mutta jotain on tainnut mennä pieleen.

Onko Sinulla historiasta tietoa? Eli onko kyseisessä kohteessa joskus ollut suurikokoista taimenta? Läheskään kaikissa kohteissa taimen ei kasva isoksi (+60cm) ja syitäkin on monia.

Tiedän "Väli-Suomen" alueelta useampiakin kohteita, jossa 40cm taimen on jo todella iso ja toisissa kohteissa taas tuo +60cm on suhteellisen yleinen kala.

[Jäpäkyörä]

No kyläläisten juttuja jos kuuntelee, niin onhan ne ennenvanhaan saaneet suuria "lohia".
Ei nyt ihan ronkkelireen kokoisia, mutta melkein

[Sostakovits da Silva]

"Onko Sinulla historiasta tietoa? Eli onko kyseisessä kohteessa joskus ollut suurikokoista taimenta? Läheskään kaikissa kohteissa taimen ei kasva isoksi (+60cm) ja syitäkin on monia.

Tiedän "Väli-Suomen" alueelta useampiakin kohteita, jossa 40cm taimen on jo todella iso ja toisissa kohteissa taas tuo +60cm on suhteellisen yleinen kala."

Ei tarvitse avata kuin karttapaikka ja laittamalla hakusanalla myhinkoski, tajutakseen minkälaisesta alueesta/minkäkokoisesta "reittivesialueesta on kysymys, että "Väli-Suomen tammukkapurot" ovat asia erikseen.
Vähän vaikea jälkikäteen korjata koskikunnostuksien jälkiä eli helvetinmoisten siltalohkareitten läiskimistä koskiin vailla asiatuntemusta, 70-80 luvulla tehtyjä isoja virheitä lähialueen isommalla koskella.

[kitkaton]

Näistä vois vääntää lopun ikäänsä , mutta antaa toimisto pellejen päättää kun ne tietää.
No" kotijoki" "kunnostettiin" tossa aikoja sitten , ´sen jälkeen" kotijärvessä" särkikanta räjähti ,
samoin haukikanta, vuonna 72 kun muutin tänne oli särki ja hauki tuntematon kala .
Muikkua , siikaa, taimenta oli kalapopulaatio ja sitä sai minkä tarvitsi , ja oli pyytäjiä nyt ei ole enään niitäkään, kuka ei ole turpeen alla on netissä.
Alamitta nostetaan , jotta just kutuun alkavia kaloja sitten pamputetaan .
Verkon solmuväli nostetaan (tässäkin ) 70 mm , jotta vähempiarvoinen kala saa rauhassa lisääntyä ja täyttää veen . Piomassa lisääntyy , sitä myöten myös ravinteet.
Tässä kotijärvessä on taimenelle kaksi alamittaa 40 cm ja 50 cm , riippuen millä välineellä pyydetään. Haloo !

[vlasek]

Oisko tuohon särkiprobleemaan mahollisesti joku muukin syy, ku kosken kiveäminen? Oks olosuhteet vedenlaadun suhteen pysyny muuttumattomina vs tuo vuos 72?

Mä en oikein nää, että jos vesistö on muuten suht terve, sitä ei oo pilattu turpeella, metsäojilla, tai muilla päästöillä, että se tarvis ihmistä pitämässä balanssia yllä.

Ja eikä noista kunnostuksista varmaan kauheesti apua ole, jos kalastus pysyy vakiona. Lienee kuitenkin niin, että ravintoketju menee mylläyksen kautta uuteen uskoon, jolloin entisellään säilyvä c&K-pohjainen kalastus vois viedä hommaa vielä huonompaan suuntaan. Menee imo vähän samaan kategoriaan, ku hoitokalastus. Mitä vatun hyötyä siitä on, jos kuormituksessa ei tapahdu muuten mitään muutosta?

Kohteissa, joissa ei saa kalastaa, kuten etelän konnostetut purot, tuloksia tuntus kuitenkin syntyvän melko lyhyellä otannalla. Tiedä sitten häntä. Varmasti kunnostuksissa on paikoin myös epäonnistuttu.

[J.a.M]

aikaseammat pillarilla pukatut ja peratut joet oli liian kova virtasia että särkikalat nousi niistä säynävää lukuunottamatta. sitten alettiin kiveämään jokia "entisöimään" ja saatii heikommillekkin virrankestäville kalolle levähdyspaikkoja ja pikkuhiljaa särkikalt on noussseet ylrmmäs ja ylemmäs joissa alueille missä niitä ei ole ollut , toinen minkä laittanu merkille on tämä hieno ja mahtava valikoiva kalastus , kalastetaan vain itselle mieleistä kalaa . ennen pyydettiin kaikkea veden viljaa tasasesti ja useista eri paikoista .
etttä ei se ennenvanhanen c&k tai c&e ( catch & Eat) olevälttämättä se mörkö joka kalastuskeskustelussa

[vlasek]

Kyä mää muistan, että pappa veti ihan hulluna suolasärkeä, pikkaset affenet, kukkoon, matikka soppaan ja lahnat savupönttöön. Ruottissa käy onkijoita brittilästä asti. Se kuka ekana suomessa onnistuu lyömään ton ympärille, tässä petokaloihin fakkiintuneessa kalastuksen ihmemaassa bisneksen ansaitsee mielestäni 20 pinnaa ja dodo rintamerkin. Eihän täällä ongi, ku holkkipolvi ja pari pari juoppoa sillan alla.

Sepä kait tuo kalapoliittinen huaste oiskin, että miten sais kalastuksen balanssiin suhteutettuna veden tilaan, laatuun ja kalakannan hetkiseen tilaan. Näinkin moniongelmaisessa kalastusmaassa, mitä suomi.

Ja jalokalojen suhteen tietenkin erityisesti ja painottaen se, että millä keinoin on mahdollista turvata vaadittu vedenlaadullinen tila. Isossa maailmassa tää on ratkaistu elämysmatkailulla, joka bisneksen kautta asettaa poliittiseen päätöksentekoon tiettyjä vaatimuksia. Esimerkkinä vaikka Skeena, steelhead ja miljoonabisnes, joka asettaa verkotukseen, kohteen säilymiseen ja mahdolliseen kaisvotoimintaan poliittista painetta. Myös ammattikalastukseen. Näinollen sitä kalaa on pakko päästää siihen kirkkaaseen jokiveteen mulimaan, että turkistarhausta kannattavat, mutta kalanrääkkäystä kavahtavat voivat vetää edward munch-tilan ylle.

Kalaa pitää olla ja ympäristöpuitteet tikissä, että fyrkkaa tippuu kirstuun. Tietynlainen positiivinen kehä siispä. Toisaalta myös hieman epätasa-arvoinen, mut ehkä ite miellän sen niin, että maksan mieluummin vähän enemmän yhdestä korkealaatuisesta elämyksestä, joka ehkä oli jollekkin sukupolvelle vielä ilmainen ja itsestäänselvä juttu way way bäck. Realiteetit on realiteettejä.

Jos ei oo fyrkkaa, ni sitte kalastan vähemmän. Tää ei sinällään ole ropleema, koska muiden toteuttamia hyviä kalajuttuja ja kuvia on nasta fiilistellä. Oli ne sitte sloboista, kanukkilasta, tai vaikka jonkun bambuporvarin matkasta fiskarsin, suomen mittakaavassa hintaviin tuikkeihin, jotka ehkä jotkut naapurimaiden jollain mittarilla laatukohteet nähny dumaa istarien tekemiks.

No samanaikaisesti en toki fiilistele sitä, että kalaräpsyn pääobjektit on lihalaatikko, veri ja saappaat. Tää on mun henkilökohtainen helvetti, jonka kanssa pystyn elämään ilman lääkitystä.

Niin mun punavihreä piiperrysnäkemys onse, että uhanalaisten lajien pyynti nyt vaan ei voi olla jokapojan hommaa. Ei millään vitun ilveellä. Eri asia sitte, ku sitä kermaa on realistinen mahollisuus louhia, ni mikä jottei, mutta sillonkin niissä rajoissa, että sitä kermaa voi louhia siitä guttaperkkajollasta järven selillä myös tulevaisuudessa. Ihan vastaavasti niiltä tukinuiton syrjäkiviltä. Tähän on malli, joka ei ole mustavalkoinen, mutta tietyt periaatteet sisältävä. Joidenkin mielestä valitettavat.

Realiteetit pitää kuitenkin ottaa huomioon ja ehkä sisäistää se, että korkealaatuinen kalastuskohde ei ole rakennettavissa ihan samoin periaattein, mitä golfkenttä. Siinä on valitettavasti huomattavasti monimutkaisemmat haasteet kyseessä. Suomessa on ja ois puitteiltaan mahtavia spotteja, mutta....

[-K-]

"Onko Sinulla historiasta tietoa? Eli onko kyseisessä kohteessa joskus ollut suurikokoista taimenta? Läheskään kaikissa kohteissa taimen ei kasva isoksi (+60cm) ja syitäkin on monia.

Tiedän "Väli-Suomen" alueelta useampiakin kohteita, jossa 40cm taimen on jo todella iso ja toisissa kohteissa taas tuo +60cm on suhteellisen yleinen kala."

Ei tarvitse avata kuin karttapaikka ja laittamalla hakusanalla myhinkoski, tajutakseen minkälaisesta alueesta/minkäkokoisesta "reittivesialueesta on kysymys, että "Väli-Suomen tammukkapurot" ovat asia erikseen.
Vähän vaikea jälkikäteen korjata koskikunnostuksien jälkiä eli helvetinmoisten siltalohkareitten läiskimistä koskiin vailla asiatuntemusta, 70-80 luvulla tehtyjä isoja virheitä lähialueen isommalla koskella.

Erittäin potentiaalisella reitillähän tuo sijaitsee. Mun kysymys ei ollu tarkoitettu haastamaan sen paremmin sinua, kuin Sandels-miestäkään. En ole tutustunut henkilökohtaisesti kyseiseen koskeen, mutta se mitä olen nähnyt kuvia ja kuullut, niin kyseinen koski ei varsinaisesti vaikuta ison taimenen paikalta. Siksi kysyin paikkaa paremmin tuntevalta. Jos koskesta ei ole aikanaankaan tavattu säännöllisesti isoja taimenia, niin vaikea niitä on nykytilanteessakaan olettaa saavansa.

Syitä isojen kalojen puutteeseen voi olla vaikka kuinka paljon ja ilmeisesti sinä tiedät jo todellisen syyn? Koski vaikuttaa vaan todella pienimuotoiselta (kapea ja matala), tarjotakseen riittävästi suoja- ja syönnösalueita isoille taimenille. En kuitenkaan edelleenkään tunne kyseistä koskea. joten turhaa arvailua osaltani. Toivottavasti saisitte kuitenkin joku päivä suurimman mahdollisen alueellisen keskipainon "luontaisille" taimenille! Myhinkoskella voi hyvinkin olla merkitystä kyseisen reittiveden isommille koskille, joissa isoillakin taimenilla on tilaa elää ja olla. Tuskinpa te siis täysin turhaa työtä olette tehneet, vaikka niitä isoja kaloja ei teidän koskella näkyisikään.

Luonnon oma tuotanto olisi luonnollisesti paras mahdollinen vaihtoehto kalakantojen hoitamisessa, mutta nykyisellä saalis- ja tuottavuus paineilla on ihmisen realistisesti katsottuna pakko tukea kalakantojen kehitystä. Tässä on varmasti koko Suomen mittakaavassa edelleen pitkä tie kuljettavana, ennen kuin luonnon oman tuotannon ja ihmisen tukemisen/hyödyntämisen tasapaino löydetään. Paljon on menty eteenpäin '90-luvun aallonpohjasta, mutta vielä on pitkä matka jonnekin. Juna kulkee kuitenkin oikeaan suuntaan, joten sen puolesta on turha itkeä vanhojen virheiden perään. Suurin osa onneksi tajuaa että henkilökohtaisilla perseilyillä asiat eivät ainakaan edisty.

Kaikkea hyvää Myhinkoskelle ja teille ketkä olette koskea vaalineet! Teidän koskella ja vapaaehtoisella työllänne on aivan varmasti merkitystä kyseiselle vesistöreitille.

[Jäpäkyörä]

Kaikkea hyvää Myhinkoskelle ja teille ketkä olette koskea vaalineet! Teidän koskella ja vapaaehtoisella työllänne on aivan varmasti merkitystä kyseiselle vesistöreitille.

Tuolla kuvia koskesta tulvan aikaan.
http://www.pieksamaenperhokalastajat.fi ... agalleria/

[Sostakovits da Silva]

Ei täällä kukaan olen ketään haastamassa. Myhinkoski, että isot taimenet jäisivät pitkäksi aikaa asumaan, koska ne varsinaiset "syönnösalueet" puuttuvat. Myhinkoski on aika matala ja kapea, niinkuin K totesi. ja taitaa kuivua aika nopeasti, varsinkin sateettomana kesänä. Koski toimii varmasti kuitenkin taimenen vaelluspaikkana ja vaihtaa vesistöä.
Jos haluaa todennäköisesti suurin taimenen tavoittaa, niin se on alkukeväästä tai alkukesästä. Mahdollistahan on myhinkoskestakin tavoittaa +60 cm taimen. Sitten kun sitä salakkaa nousee koskeen, niin kyllä isompi taimen käy varmasti santsaamassa, kun ravintoa on tarjolla pilvin pimein. Pienemmistäkin ränneistä on saatu isoja +60 cm taimenia, jotka ovat samankaltaisia profiililtaan kuin myhinkoski. Ja tuolla ylempänä onkin myhinkoskesta kuvia.
Taimen vaeltaa järvissä pitkiäkin matkoja.
Tästä todellisena esimerkkinä: kuopion satamanselältä ovitehtaan läheltä verkotettiin 1995, 7 kilon taimenen, siis sattumakala eläkekäispariskunnalle. Selässä oli curling-merkki, jonka lähettivät postissa tutkimuslaitokselle. Taimen oli istutettu suurellä ruokovedellä "pyyntikokoisena" vuonna 1990. Matkaa tästä on noin 40 km verkotuspaikkaan vesiteitse.
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... n=&lang=fi

[vlasek]

Kaikkea hyvää Myhinkoskelle ja teille ketkä olette koskea vaalineet! Teidän koskella ja vapaaehtoisella työllänne on aivan varmasti merkitystä kyseiselle vesistöreitille.

Tuolla kuvia koskesta tulvan aikaan.
http://www.pieksamaenperhokalastajat.fi ... agalleria/

Mitä toi kosken kalataloudellinen kunnostus pitää kaikkineen sisällään? Puuaines vois ainakin olla paikallaan. Näkyy tuo yks potentiaalinen koskeenkaatuja sahattu ja viety ilmeisesti pois. Siinä ois oiva suoja.

[Jäpäkyörä]

Koskea levennettiin ja siihen kaivettiin monttuja, ja mätettiin helevetin isoja kiviä.
Ainoa asiallinen homma oli sillan yläpuolisen osan sorastus. Siinä näkyy syksyisin kutijoita.
Kaikista eniten harmittaa kosken alta hävinnyt monttu. Sieltä löytyi aina kalaa.
Virtaukset muuttui ja alaosa kasvaa heinää.

[soikkeli]

Ja jotta keskustelu ei menis ihan sisävesisuhailuksi, niin täytyy todeta, että olen ollut kalassa silloin, kun lakimitta meritaimenen osalta nousi 40cm => 50cm ja moni urputti. Nyt 40 cm kala tuntuu aivan lapsellisen pieneltä. Nyt kun kuulin lakimitan nostosta 60cm:n, itsekkin mietin muutaman sekunnin, kuinkahan äijän käy, kun mennään ensi vuonna kalaan? Nyt kun ajatukseen on tottunut,niin onhan se 50 cm kala ihan sairaan pieni. Alle 1.5kiloo! Pari vuotta ja saadaan nauttia ihan eri kaliiperista. Ja josko joku olis erehtynyt käymään kudullakin ennen sitä?

[Jäpäkyörä]

täytyy todeta, että olen ollut kalassa silloin, kun lakimitta meritaimenen osalta nousi 40cm => 50cm ja moni urputti. Nyt 40 cm kala tuntuu aivan lapsellisen pieneltä.

Ja minä aloitin perhokalastuksen silloin, kun taimenen alamitta oli 30 cm.
Mittakalan saaminen säväytti kummasti.