Kajana? uusi yritys

[shaiguli]

Uploaded with ImageShack.com

Onko tämä alkuperäinen Kajana?

[jlahti]

tässä kuva metsästys ja kalastus lehden (tammikuu 1954) artikkelista: kalastava tuhattaituri. muistelmia herman renforsista, "kajaani uistimen" keksijästä. artikkelin kirjoittanut: erik laitinen.
kuvassa mukana suomen kalastusväline oy;n versio aiheesta: kajana. tuonmoisia valmisti moni: puustjärvi, schröder, hanell (no vähän malli sinnepäin..), vesanto, varmaan muitakin ? käsittääkseni nuo leimattu niin ettei voi sekoittaa alkuperäiseen renforsin versioon. jota valmistettu v,1870 tai 71 lähtien.
V


piirroskuvahan tuo on. ja ei takeita kuinka alkuperäinen versio tuo piirroskuva on. saattaa ollakin.. eroavaisuutta ainakin lipparungon etulenkissä. mutta vanhalta näyttää tuo sinun kajana. voi olla että renforsillakin malli vaihteli iän tai koon mukaan ?

[jlahti]

tässä kuva kalamiehen kirjasta ( aug. mäkeläinen ) kirjan myöhemmästä painoksesta v. 1938. alunperin kirjoitettu 1915. en tiedä kuinka alkuperäinen kuvitus seurannut uudempiin painoksiin.
V


näyttäisi olevan sama malli, kuin tuossa metsästys ja kalastuslehden artikkelissa. ei tarkemmin lippaa selitellä. tässäkin pitkä silmukka edessä. eikä montaa kierrosta lankaa kierretty runkolankaan. ei helmeä rungossa.

[kali35]

Kolme on samanlaista, Östrinki, Vesanto ja Kali. Tuo taitaa olla Östrinki, Vesannolla leima tai ei Kalissa ei koskaan leimaa, pahvissa kylläkin. Ainakin yksi koko joka kaikilla sama lippa on millilleen Raudat vaitelee. Kali 35.

[DC]

Ot.
Kertoipa kerran tämä meidän kylän suuri (koko Suomenkin) mormusskantekijä K.T. (rip) saaneensa Kajana-lipalla aikoinaan pohjoisesta Suomesta ahvenen, joka oli mitattuna tasan 60 cm.

Minulla ei ole mitään syytä epäillä ko. todella hienon kalastajaherran luotettavuutta juttujensa osalta!

- eero -

[wee murdoch]

Enpä osaa sanoa varmasti, mutta arvelisin, ettei ole alkuperäinen Kajana.

Renforsin Kajana-lipasuistimissa oli käsittääkseni nimi paraatipuolella ja pitkänomaiset avattavat etulenkit. 2-haarakoukussa oli houkutin höyhenistä ja juurella kaulus punaisesta flanellista.

Oheisessa (kurjassa) netistä joskus pöllityssä kuvarajauksessa on Kajana-lippa Allcockin kataloogissa, väittämän mukaan 1880-1890-luvulla.

-wee-

allcock.1885.jpg (29.03 KiB) Katsottu 10417 kertaa

[pohjoinenjoki]

Ehkäpä jo tuohon aikaan oli olemassa jonkinlaista kopiointiakin.
Herman Renfors lienee ollut yllättynyt vuonna 1877 ollessaan Tukholmassa ja ostaessaan Leibesdorffin kauppahuoneesta hänen oman tunnetun mallinsa mukaan Millward Comp. luona Redditchissä tehtyjä uistimia joiden varteen oli painettu nimi "Kajana".
Sikäli mielenkiintoinen juttu että Maria Renforshan lähetettiin 1875 englantiin perhonsidontaa opiskelemaan samaten Redditchiin! Tosin Allcockin tehtaalle. Joten ei ehkä pelkkä yhteensattuma.
Saattaahan tuo olla mahdollista että Marialla on ollut mukanaan reissulle lähdettäessä Kajana-lippoja ja kenties Maria on antanut sitten perillä näytekappaleita ja engelsmanni pikaisesti kopioinut erinomaisen vieheen.

[wee murdoch]

... kenties Maria on antanut sitten perillä näytekappaleita ja engelsmanni pikaisesti kopioinut erinomaisen vieheen.

Hauskaa spekulaatiota, mutta kyse oli kyllä mitä suurimmalla todennäköisyydellä ihan puhtaasta yhteistyöstä. Allcock's oli tuolloin maailman suurin kalastusvälinetehdas, joka teki valtavat määrät tavaraa alihankintana toisille firmoille (varmaan myös Milwardille).

Renfors teki joka tapauksessa pitkään tiivistä yhteistyötä Allcockin kanssa. Vastaavasti Renforsin leimoilla myytiin täällä melkoista palettia Allcockin vehkeitä, ainakin uistimia ja keloja.

Todettakoon vielä, että Maria-siskon oppipaikka oli todennäköisesti Allcockin tehdas. 100 % varmuutta asiasta ei tietääkseni edelleenkään ole, vaikka todennäköisyys onkin erittäin suuri. Tulin tähän päätelmään vuosia sitten, kun totesin siihen asti vallalla olleen käsityksen oppimatkasta Hardylle käytännössä äärimmäisen epätodennäköiseksi ja tiesin Renforsin yhteistyöstä Allcockin kanssa. Teoriaani vahvisti sitten myöhemmin Jukaraisen tutkima Marian kirjeenvaihto Englannin-matkan ajalta, jossa postileimat olivat Birminghamista (Redditchiä lähinnä oleva iso kaupunki.)

-wee-

[wee murdoch]

Lisäys vielä edelliseen.

Vilkaisin aamulla vuoden 1903 (vai olikohan 1901?) Suomen Urheilulehden juttua Renforsin tehtaasta, ja siinä hehkutettiin (vapaasti muistettuna), että Herra R. keksii ja valmistaa itse monia kalastustarpeita sekä etsii maailmalta kiinnostavia välineitä valikoimaansa.

-wee-

[pohjoinenjoki]

Ilmeisesti yhteistyö Renforsilla ulkolaisten toimijoiden kanssa on ollut melkoisen läheistä. Katsoin tuossa Suomen ensimmäisen kalastusnäyttelyn palkittuja vuodelta 1896 ja siellähän oli mm. seuraavat mainittu:
- Herman Renfors, urheilukalastuksessa käytettävistä kalastustarpeista
- Henry Millward & Sons Englannista
- Allcock S & S Englannista
- Warner & Sons Englannista

Varmaankin näissä näyttelyissä on ollut melkoisen tärkeätä nähdä kilpailijoita tai ehkä pikemminkin yhteistyökumppaneita.

Ilmeisesti Renfors oli jo vuosisadan alussa ottanut jonkin verran ulkomaisia tuotteita myyntiin koska 1903 mainostaa "Pimeässä loistavia Amerikkalaisia uistimia jotka varsinkin öiseen aikaan kalastaessa ovat antaneet erittäin hyviä tuloksia".

[pohjoinenjoki]

Ehkei aivan suoraan otsikkoon liity mutta hieman vielä mainitakseni vierailijoita jotka ovat Kajaanissa käyneet kalastamassa.
1889 kävi arvoisa lordi Randolph Churchill Suomessa vierailulla ja hän lopetti vierailunsa lohenkalastukseen Kajaanissa. Arvata saattaa että Herman Renforsilla oli jollain tapaa sormensa pelissä, vaikea kuvitella ketään muuta kalaisäntänä arvon lordille kuin Herman.
Jos vielä ihmetyttää kuka oli Randolph Churchill niin ehkä hän on tunnetumpi toisen lapsensa kautta...Sir Randolph sattui olemaan myöhemmin melkoisen kuulun herra Winston Churchillin isä...
Sitä en osaa sanoa oliko Sir Randolph kalastamassa perheensä kanssa, tällöin vielä suhteellisen tuntematon Winston Churchill olisi ollut 15-vuotias.

[wee murdoch]

Herman Renforshan oli myös alueen matkailuasiamies, jolla oli varmasti englanninkielentaitoisena paljonkin tekemistä asian kanssa.

[pohjoinenjoki]

Taisi olla jo silloin Hermanin aikanakin kalamiehet sen verran uusien virtauksien perään että uusia uistinmalleja piti saada käytettäväksi kun vanhat eivät olleetkaan riittävän hyviä. Aivan kuin tänäkin päivänä.
Tässä hieman aiheesta vuodelta 1887:
" Muuten on kummallista huomata kuinka oikukkaita nuo kalat, hauki ja ahven ovat. Ne uistimet joihin hauki tarttui noin neljä, viisikymmentä vuotta eivät hänelle enää sen jälkeen kelvanneet. Ja uistimella, tuolla soikealla, lusikan muotoisella, oli miltei mahdoton saada kalaa järvestä.
Ja niin kului vuosikymmeniä ettei uistimella ollut koettamistakaan.
Vaan keksittiinpä sitten ulkomailla jostain uusi muoto mainitulle pyydykselle. Kauppaan ilmestyi nuot n.k. propelliuistimet. Ja kas siinäpä oli hänelle jotain uutta. Se kelpasi. Ja haukia otettiin vedestä oikein viljalta- ja ahvenia myöskin. Sillä ahven tahtoo seurata, hänkin, aikansa pyrinnöitä. Ja ainoastaan se mikä kelpaa hauelle, kelpaa ahvenellekin. Ja niin kulki propelli-uistin paikasta paikkaan, järvestä järveen, ja nosti kaloja veneen pohjat täyteen. Mutta pian tuli sekin wanhanaikaiseksi, niin ettei siihen tarttunut enään kuin joku ahven pirulainen, aliluokkalainen, jonka täytyi tyytyä siihen, minkä yliluokkalaiset olivat hyljänneet.
Kului niin taas vuosia, ajastaikoja. Uistin oli jälleen joutunut mitättömäksi välikappaleeksi.
Sitten on kymmenkunta vuotta kulunut, kun Kajaanin uistimet tulivat liikkeeseen, ja voittivat ennen aavistamattoman maineen. Hauet ja ahvenet nielaisivat niitä yhtä ahnaasti. Ne olivat muodostetut tuohon vanhaan lusikka-uistimen malliin, sillä eroituksella vain, että niissä oli ainoastaan lusikan terä, mutta varsi oli jäänyt pois.
Kuinka kelvollisia ne aikoinaan olivatkaan tarkoitukseensa todistaa se seikka että hra Renfors niitä yhtenä ainoana suvena myi yksitoista tuhatta kappaletta.
niitä on hänellä nytkin näytteillä melkoinen kokoelma. Mutta ne ovat siinä ainoastaan muinaisuuden muistona.
Mutta hra Renfors, niinkuin jokainen muukin hyvin tietää, ettei ne enää kelpaa hauille ja ahvenillemme. Ne ovat jo vuosia olleet heille wanhan aikaisia.
Sen tähden on taas uusi uistimen muoto keksittävä. Ja hra Renfors on sen keksinyt.
Mutta ei ole mitään uutta auringon alla. Ja se, mikä tänään on wanhan aikainen, saattaa huomenna olla taas uudenaikainen.
Hra Renfors on palannut lusikkauistimiin, siihen, jota noin puoli vuosisataa sitten soudettiin. Hän on vakuutettu, että se sukupolvi haukia ja ahvenia, joka niitä uistimia nieleskeli, on kadonnut taikka jos niitä eläisikin vielä yksi ja toinen sammaltunut harmaapää, niin ei se enää muistaisi semmoisia koskaan olleen järven kaloja viettelemässä, sittekuin propelli-uistimet ja nuo lyhyet uistimet ovat sillä välin tehneet tuhotöitä heidän valtakunnassansa.
Paitsi sitä, koettaa hra Renfors eksyttää heitä sillä, että hän on tehnyt nämät uudet uistimet kullan karvaisiksi, kun propelli-uistimet ja niiden jälkeiset yksinomaisesti olivat hopean karvaiset.
Mekin olemme melkein vakuutetut, että nämä uudet wanhan aikaiset uistimet tulevat kelpaamaan järvemme kaloille".

[jlahti]

palaan vanhaan asiaan (no itse asiakin on vanha..)

olisiko kuvan lippa schröderin versio aiheesta: kajaanin lippa/uistin. jossain nettimaailmassa tuli vastaan vähän vastaava, missä kirjoitus "sisäpuolella". kuvaa kun tarkemmin katsoo, niin näyttää että lipassa tekstin yläpuolella (heijastuksen ja skraidun väissä) hahmottuu kalasääksen siipi? schröderin logohan on kalan napannut kalasääksi.

kuvassa "kajaanilainen lipokkauistin" vuosien varrelta: ylin, turun kalanpyydysliikkeen kuvastosta, ehkä vuiodelta 1911. keskellä postimyyntikuvastosta kaudelle 1940-41. eli aika myöhäinen. alin A.E. Salmelaisen kirjasta: urheilukalastus, toinen painos 1925 (1 p. oliko 1915)

taisi olla alkuperäinen lippa valmistuksessa n. 70 vuotta (?)

kuvassa myös Maria Renforsin helsinkiin lähettämä "ukkosilmoituskortti" jotain ruotsia siinä kirjoitetaan.. (?) onko se Maria Renfors, ainakin paikka ja aika täsmäisi?

harrastiko Maria jotain säätieteilyä?

V

[DC]

Tuosta Kajanasta..
Tosiaan ensimmäisen viestin lipassa on Shröderin logo osittain näkyvissä, eli toinen siipi ja myös se kynsissä roikkuva kala näkyy, kun kuvan klikkaa isommaksi.

- eero -

[jlahti]

mitenköhän on tarkemmin toteutettu koukutus tuossa alkuperäisessä kajana lipassa? onko 2 haarainen koukku hmm. litteä, kumpainenkin koukku vastakkaisilla puolla, vai 2 haaraisen perhokoukun tyyppinen, missä koukut selvästi toisella puolella. samaten onko tuo "kaulus" sidottu koukkuun vai runkoon kiinni? ja millä: metallilangalla vai jotain kuitulankaa?

ihan tarkkaa kuvaa ei tunnu olevan oikein missään (?), ei taida muitaakseni olla jukaraisen kirjoissakaan selvitetty/kuvattu rakennetta tarkemmin.

väsäsin tänään oman kopion aiheesta. kiireessä tehty kun piti lähteä jo kalaan.. reilun 2 tunnin päästä valmistumisesta oli jo hauen suussa. koukku tavallinen kolmihaara, mistä yhden sakaran napsautin pois. laitoin uistinrenkaan koukun ja rungon väliin. kaulus puuvillaa, kun en löytänyt villaista (eikä värikään ihan kohillaan.. on jotakin n. viininpunaista, vaikka kuvassa näyttää mustalta) askartelukaupasta varmaankin saisi oikeanmoista askarteluhuopaa jouluisessa värissä.. sidoin kauluksen kiinni 2 kohtaa langalla: koukkuun ja runkoon. tuli vähän samanmoinen koukunkiinnitys kuin koukutetaan putkiperho kutistesukalla/silikoniletkunpätkällä. runkoon hieman painoa että olisi heitettävä. väänsin runkoon alkuperäisestä poiketen aukeamattomat lenkit.

tuli hyvin vedessä käyttäytyvä. ei sukella nokka, eikä perä edellä, vaan vajoaa hitaasti tasapainossa. ehkä sattumalta. vai onkohan tuonmallisen ominaisuus. noin kuiviltaan katsottun suoraansanoen hassunnäköinen tuommoinen pitkärunkoinen lippa. vaikuttaa kankealta. mutta vedessä ihan muuta..

lippakokeilu jäi yhteen haukeen. oli kylmä hyytävä keli, vaikkei pakkasta ollut kuin varmaan pari astetta. päätin ennakkoon että tällä niinkauan kun yksi hauki tulee ja sitten seis. ei niin hyvät kalapaikat että olisi takuuhauken voinut itselle luvata.. mutta tuli onneksi aika nopeasti. sitten lämpöset hanskat käteen ja perhovapa..

V

[jlahti]

eilen tekaisin (ja käytin) uuden version aiheesta: kajana lippa. vähän isompi versio. askartelukaupasta hain askarteluhuopaa. ihan nimellinen hinta. värivalikoimaa taisi olla +15. lipan komponentit aika vähän viittaa alkuperäiseen. mutta oikein sopivia ei löytynyt kotoa valikoimista. nyt ei tämä versio pysynyt tasapainossa vapaassa pudotuksessa: sekunnin lippa miettii ja rupeaa vajoamaan nokka edellä. huovan taittelu/viikkailu aiheutti päänvaivaa.. tein 3 eri versiota samaan runkoon. 3 jäi. mutta ei vielläkään oikein mielyttänyt. tässä olisi paljonkin virittämistä ja pohtimista. täytyisi tutustua vanhoihin lippojen huopaviikkausviritelmiin.. (jos jossain olisi vain tarkkoja kuvia)

jokivesi senverran viellä kuraa. että perho haahuili yksinään. näkyvään ja kuuluvaan lippaan haksahti sitten yksi.



(kuvakokeilu aijaan kautta. kait joutuu etsimään uuden, kun imageshack meni maksulliseksi. eikä oikein selkoa edes miten maksetaan. ja millä sitoumuksilla..mitä hyviä kuvajakopalveluita oikein on. en näistä tiedä oikein mitään.. ?)

[pohjoinenjoki]

Onko tuossa "ukkosilmoituskortissa" mitään kirjapainon leimaa? Onko sen toinen puoli tyhjä? Ja vielä, mistä mahtaa tuo kortti olla peräisin?

[jlahti]

ei ole kirjapainon leimaa.
kortti on ollut postilähetys. eli toisella puolella on postimerkki ja (kajaanin) postileima. myöskin valmiiksi painettu osoite (?):

isolla kirjoitettu: METEOROLOGISKA CENTRALANSTALTEN.
keskikokoisella, alleviivattuna ja lihavoituna: helsingfors
pienellä: Åskväderrapport.

"ukkosilmoituskortteja" on olemassa eri paikkakunnilta (ainakin) 1890 luvulta - 1930 luvulle. en tarkemmin tiedä milloin loppui käytäntö. ja alkanut..

en oikein tiedä lähettelikö näitä tyyliin: kuka vaan. vaiko: asianharrastajat. vaiko sitten oikein "asiaan valtuutetut" henkilöt ?

kortin alkuperää en muuten tiedä. huutelin huutiksesta. huutuoilmoituksessa oli kuvattuna tuo "postimerkkipuoli" ja maininta kortin lähettäjästä. eli kiinosti erityisesti tuo toinen puoli. toiveissa oli josko käsin täytetty/kirjoitettu, niin saisi maria renforsin nimmarin.. ja oli käsin kirjoitettu. hintahan ei hirvittäny kun jäi alle 3 e.

[kalakiisseli]

Noista 1930-60 luvun peltitavarasta suurin osa on Puustjärven tekeleitä. Schröderit yms. kumppanit teetätti ne Puustisella ja he löivät leimat milloin "jälleenmyyjän/ ns. valmistajan" tarpeitten mukaan niihin.

Tämmöinen wanhasta muistista vaikka hilppeet ja kirjallisuus on jo aika päivää sitten hävitetty.

-kiisseli-

[jlahti]

puustjärvi taitaa tehdä edelleen kajana lippoja? on kyllä etääntynyt aika kauaksi alkuperäisestä.

kuvaston olen tilannut 2005 puustjärveltä ja siinä tälläsiä lippoja.

kuvassa myös renforssin koru. tarttu tämmönen.. myyjän mukaan leimassa: "M.RENFORS" ulkomailta ostettu ja myyjä kait enepikin pelaa korujen kanssa. munmielestä näyttää kuitenkin että ehkä: "H.RENFORS" ?


(kuvaa klikkaamalla isompana)

vähän tarkempana:



wikipedia tietää asiasta: Vuonna 1876 Renfors perusti kivihiomon, jossa valmistettiin muun muassa koruja sekä nappeja.

etta eipä paljon muuta tietoa löydy renforssin koruista ?

(muokkaukset: oli säheltämistä kuvien kanssa..)

[DC]

Tässä vielä yllä keskustellun Shröderin logosta vähän selvempi kuva:

[jlahti]

tässä yksi versio kajana lipasta vuodelta 1931. ruotsalaisesta kalastusvälinekuvastosta. 4;jää kokoa tarjolla, ja numerointi poikkeaa esim. turun kalanpyydysliikkeen kuvastosta. ruotsalaiset sentään ilmoittaa eri kokojen pituuden.


(kuvaa klikkaamalla isompana)

[kirjavainen]

Tunteeko joku messinkisen kelan historiaa. Keskiössä teksti H. RENFORS KAJANA?

[Jäpäkyörä]

Tunteeko joku messinkisen kelan historiaa. Keskiössä teksti H. RENFORS KAJANA?

Kajaanilaisen Herman Renforssin kalastusvälinetehtaan tuotoksia.
Tehdas toimi vuosina 1886-1934.