Mitä järviä suosittelisitte ruotsissa uistelua varten tai suomikin käy mutta olen ymmärtänyt että suomen uistelu järvet taimenen,radun, lohen suhteen ovat todella huonossa kunnossa? Mielummin jotain hieman pienempiä järviä joista silti mahdollisuus isompiin vonkaleisiin kuin vättern,Vänern!! Inarista olen ymmärtänyt että kalakanta romahtanut! Tarviiko heinäkuussa saada vieheitä kuinka syvälle vai tulee pinnastakin kalaa 2-6m? Jos rautua ja lohta haluaa heinäkuussa, niin eikös silloin jouduta pakostakin käyttämään syvääjiä! Kuinkas heinäkuussa tuo taimenen kalastus löytyykö kuinka pinnasta?
Ainostaan suomessa pohjoisen järvistä kaipaillaan tietoa! Taitaa vaan olla aika vähissä suomessa! Ei sevettiä,kilpisjärveä tai iijärveä ym muita! Järvien ei tarvitse olla ihan tien vieressä max 1km voimme kantaa veneen ja varusteet jos jollain ehdotuksia hyvistä paikoista!
Moni on peltejen puolesta puhuja! Mitä olette itse huomanneet tehokkaimiksi heinäkuussa? Täkyillä emme kalasta!!
Miten vaparajoitukset ja lupa politiikka?
Foorumeita on luettu, mutta aika huonosti löytyy tietoa suomen kielellä ruotsin puolen järvistä!!
Ruotsin ja suomen uistelu järvet!
Re: Ruotsin ja suomen uistelu järvet!
Isompiin vonkaleisiin kun vänern ja vättern?
Mee hyvä mies sit merelle lohen perään
Mee hyvä mies sit merelle lohen perään
Re: Ruotsin ja suomen uistelu järvet!
Ei merellä tapahtuvaan lohenuisteluun aina tarvita isoa venettä mut en mä silti lähtis sinne veneellä mitä jaksaa kantaa kilometrin hiukan huonommassakin maastossa .jjs^^ kirjoitti:Mee hyvä mies sit merelle lohen perään
"voimme kantaa veneen ja varusteet jos jollain ehdotuksia hyvistä paikoista!"
Re: Ruotsin ja suomen uistelu järvet!
Mistä sitä tietää mitä karpaaseja Surnu-Pekka & Co ovat. Viikingit kuljettivat laivojaan kaikkine varusteineen pitkiäkin matkoja maanpäällä puisten telojen varassa ihan vetämällä..
Re: Ruotsin ja suomen uistelu järvet!
Mikäli oikein ymmärsin niin pohjois Ruotsissa varsinainen vetouistelu on sallittu vain Hornavanilla ja Uddjaurella, Tjeggelvasilla ja Stora Lulevattenilla. Tjeggelvas on mahtava suurehko kuin vuono ja on suuria grödingejä eli sekarotuisia rautuja tai harmaanieriöita. Myös jättitaimenia. StoraLulevattenilla on suuria taimenia ja rautuja. Säännöstelty ja hurjat maisemat matalalla vedellä. Pienempiä yksityisvesiä on myös joihin istutetaan isoakin kalaa, esim. Sandträsk