niin, joo.. suomessakin on tästä oma muoto. keväällä jokeen nousevat hauet. mikäs paikka se olikaan mistä uutisoitiin laajalti muutama vuosi sitten. oli hyvää kuvamateriaaliakin.
Fyrkkaoja.
niin, joo.. suomessakin on tästä oma muoto. keväällä jokeen nousevat hauet. mikäs paikka se olikaan mistä uutisoitiin laajalti muutama vuosi sitten. oli hyvää kuvamateriaaliakin.
Siinä oli muistaakseni kohta, jossa päähenkilö virvelöi (lyhyt vapa ja hyrräkela) koskesta "mahtilohen" eli siis kookkaan taimenen, missä paikallinen kansa sitten näki jonkinlaisen vaarallisen enteen tms. uhkaavaa.jlahti kirjoitti:perhana.. jäi tänään suomifilmi katsomatta (eikä tämä taida tulla areenaan) mitä kalastusjuttua touhutaan ja millä.
Tätä "urheilua" on harrastettu Suomessakin. Muistan jossain 1920-luvun (?) SK:ssa olleen kuvan ja jutun, jossa mies poseerasi purosta käsin pyytämänsä taimenen kanssa. Laji oli paikallisesti suosittua muistaakseni Suomenlahden itäpäähän laskeneiden (meri)taimenjokien varrella.jlahti kirjoitti:niin, joo.. suomessakin on tästä oma muoto. keväällä jokeen nousevat hauet. mikäs paikka se olikaan mistä uutisoitiin laajalti muutama vuosi sitten. oli hyvää kuvamateriaaliakin.
Kyllä - ja ei. Esimerkiksi sähkökalastuksessa taintumattomat taimenet pakenevat edellä, mutta eivät kauas ja asettuvat usein johonkin suojaisaan kivenkupeeseen tai rantapenkan koloon jurottamaan. Kun liikutaan rauhallisesti puroa ylävirtaan, pääsee kalaa näin hyvin lähelle. Kun kyseessä on kutuaika (kuten edellä kirjalainauksessa), ovat kalat myös varomattomampia.jlahti kirjoitti:omat kokemukset vastaavan kokoisissa puroissa vavan kanssa: arkoja, ajatuskin että voisi käsin mennä noukkimaan = mahdoton. mutta kai tässä joku juju ? en ole koskaan kokeillut.
Piti kommentoida tätä jo aiemmin, mutta en ehtinyt. Muistin kyseisen jakson ja kohdan. Vavasta ei ollut muistikuvaa, mutta nottingham-tyypin puukelasta kyllä.jlahti kirjoitti:Sherlock Holmes: piti katsoa välineitä ja vesistöä tarkemmin. pitkä vapa, järeähkö kela. joo.. mutta yhdenkäden vapa kuitenkin. notkeanoloinen, taipuisa vapa. muistelin että olisi ollut 2 käden pahlan kanssa. mutta ei ollut. eli muistin väärin..
on erikoinen pyyntimuoto tuo taimenten kutittelu. no hyvin etäisesti vähän samanmoista tuli aikoinaan harrastettua, aika aktiivisestikin muutaman vuoden : rapuja (järvestä) kahlailemalla, taskulampun valossa ja käsin.wee murdoch kirjoitti:Kyllä - ja ei. Esimerkiksi sähkökalastuksessa taintumattomat taimenet pakenevat edellä, mutta eivät kauas ja asettuvat usein johonkin suojaisaan kivenkupeeseen tai rantapenkan koloon jurottamaan. Kun liikutaan rauhallisesti puroa ylävirtaan, pääsee kalaa näin hyvin lähelle. Kun kyseessä on kutuaika (kuten edellä kirjalainauksessa), ovat kalat myös varomattomampia.
lordi Peter Wimsey tuttu kirjoista tai ainakin joitakin olen lukenut. telkkarisarjana ei muistikuvaa.. vähän kirjoistakin muistan, mutta mieleen on jäänyt formaldehyridiniin säilötty varastettu vatsalaukku jossa timantti (tai joku muu arvojuttu)..wee murdoch kirjoitti:Myös Dorothy Sawyersin dekkari Peter Wimsey harrasti perhokalastusta, ja yhdessä (elokuva tai tv-sarja) pätkässä kalastaa joella taimenia. Tarkempaa en muista, koska olen nähnyt pätkän joskus 1970-luvulla.
oho. on näköjään muitakin valmistajia.. jotenkin noi ei ole suuren yleisöön purrut. jäänyt aika marginaaliin.
on joo ainakin vähän eri asia. taitaa hauet olla kutunoususta muutenkin uuvuksissa, ja kutujutut mielessä. yhdistävänä tekijänä käsin noukkiminen.timkil kirjoitti:Muistelen, että taimenten kutittelu on ollut meillä erityisesti Laatokkaan laskevissa kutujoissa tunnettu kalastumuoto - siis silloin vanhan Suomen aikaan. Voisin ajatella, ettei tuollaisella pyynnillä ole ollut mainittavaa merkitystä kalakantojen säilymisen kannalta. Muistan lukeneeni, että pyynti onnistui vain sellaisissa paikoissa, joissa rantapenkan alle oli kovertunut kaloille suojapaikkoja. Se, joka tunsi paikat, osasi kopeloida kaloja. Veikkaanpa, ettei kutittelijoita nykyään jokivarret vilise.
Taimenten kutittelupyynnistä on kokijoiden kirjoittamia suomenkielisiä erätarinoita olemassa. Niissä puhutaan kyllä lohen kutittamisesta, mutta luulen kalojen olleen silti taimenia - taitaa vielä tänäänkin mennä lohet ja taimenet välillä sekaisin.
Rahajoen hauenpyynti kepillä ohjaamalla on ihan eri asia - ainakin minun mielestäni.
Timo K.
Kyösti laita mulle kuva sähköpostiin, niin laitan sen tanne.kyösti123 kirjoitti:6 kulmaisia lasi tai hiilikuituvapojen valmistajia:
- B & W. (paria eri väriä aihioissa)
- arjonilla lasikuitusia virppavapoja
- daiwan versio aiheesta. perhovapoja n. 5 eri kokoa. 80-90 luvun taitteessa. viininpunaisessa keinonahkaputkessa.
onkos muita..?
Tuommoinen jlahden mainitsema 6-kulmainen Arjon löytyy minultakin.
Kauniin keltainen Super Six #460, 6jalkaa ja vartin pitkä haspelivapa.
Toimii muutaman VintageMitchellin taisteluparina.
Varsin oivallinen kapistus, ja varustettu upealla, punaiseksi eloksoidulla
"snappy" kelakiinnikkeellä.
Yritin laittaa kuvankin, mutta kuvien kokorajoitus on melko vaatimaton.
Vaikuttas tuotannollisesti ainakin inan työläämmältä tuo kyseinen. Tiedä sitten kuinka hyvin todellisuudessa toimii bambuemulaattorina. Hitusen epäilen, koska materia ja fysiikan lait.jlahti kirjoitti:oho. on näköjään muitakin valmistajia.. jotenkin noi ei ole suuren yleisöön purrut. jäänyt aika marginaaliin.
onneksi ei hiirille bambu maistu.. tässäkin jäänyt koskemattomaksi. (tollasenaan kulkeutunut minulle)catch_a_fish kirjoitti:Aika usein taitaa noissa vanhoissa vavoissa olla ainakin korkkikahvat aika heikossa hapessa, itselläkin vähintään hiiren syömiä.