joo.. pikkuvesissä kai voi muodostua jotain erityispiirteitä. kun ei paljon vaihtuvuutta.
pienellä porukalla kutujutut. eikä ulkopuolisia eksy sekaan.
tuolla suht normaalipyrstösiä suurin osa. tuo vain jo keväällä kiinitti huomiota.
A ja B pyrstöt melko varmasti sama kala. kyljissä paha haavauma, ja muutakin. joka b tapauksessa jo patrantumassa.
hyvä lisätunniste.
C pyrstö ei täysin täsmää haavojen osalta. vai onko jo parantunu ? ja pyrstö kasvanu ?
C tä pidän epävarmana. mutta mahdollisena.
täytyis kuvista kylkiä vertailla.
nyt vain tietokone aika tiltissä. kuvat hajallaan eri muistikorteilla tallessa.
ja kuvien selailu tietokoneella onnistuu huonosti.
jos joskus.. saa toimimaan tutkailen asiaa.
----
vanhat haspelit ja kuitu:
jos oikei vanhoihin mennään n. ennen 1950 lukua. oletuksena oli silkkisiima, ja muut punotut ?
monosiimat yleisty vasta 50 luvulla. menisikö näin ?
ja.. taisi vasta 50 luvulla haspelit yleistyä. vaikka jo ainakin 1930 - 40 luvuilla jonkinverran tarjontaa.
ainakin 1900 ihan alussa oli jo.
oikeastaan haspelit yleisty monon kanssa yhtä aikaa.
kai esim. 50 luvun ABU haspeleiden kanssa käytettiin monoja.
mitäköhän siimasuosituksia annettiin 1940 - 1960 luvulla kalastuskirjoissa.
vai voiko vanhoja punottuja verrata mitenkään nykyisiin ?
Illingworth kelat kai aika ekoja ?
https://antiquefishingreels.com/spinnin ... lingworth/
No: 2 jo haspelin ulkonäkö.
No: 3 tehty ainakin 1905. "urheilukalastus" Larrt Koller . v.1966. kirjan mukaan.
kakkosta aiemmin ?
vitonen jo 1937:
https://www.thomasturner.com/shop/illin ... condition/
----
vielä "pyrstöhaukilammesta"
erikoisuutena: jättisärjet.
oikeasti isot..
taustaa: n. 1979 - 81 tuolla tuli käytyä ongella.
pientä ahventa tuli hyvin. ikinä ei saatu särkiä.
80 luvun alussa jonkinverran pilkillä. etupäässä mormylla. ei särkiä. ainuttakaan.
mutta:
1990 luvulla saatu.
ilmoitettu jonkin lehden kalastuskilpailuunkin.
viisaasti ei ilmoitettu paikkaa.
koko hieman alle kilon.
saatu useita yli 900 g.
muita särkiä ei ole saatukaan. siis kokoja.
kuulemma saamamiehet kertoillu: vain lyhyen aikaa vuodesta tulee. kesällä. lämpimämpään aikaan.
ongella. vaikeutena. hakee pinnalta ötököitä. tuikkii, eikä kovin hanakasti ota onkeen.
tuikkiminen kuulemma merkkinä: särkiaika. siis sesonki jolloin niitä voi saada.
mä olen fantasioinu että olisi aivan mahtava kalastella pintaperhoilla kilon särkiä.
oikeasti. vailla mitään ironiaa. vastaa kuin tavoittelisi 15 - 20 kilon lohia, tai 2 kg harjuksia.
hankaluutena: soveltuu perhojuttuihin huonosti.
muutaman kerran olen nähny raskaita tuikkeja yöllä. niitä kilon särkiä..?
kaukana. yleensä heittosektorin ulkopuolella..
ja yksi veteraanionkija käyny välillä lammella. ongella ja pohjaongella.
se ilmottanu saaneensa särkiä. ja tavallisen kokoisia..
että voi olla että nyt aika mennyt ohi isojen osalta.
tuolla joskus aiemmin paikasta laitoin vesiperhoskuvan.
mielenkiintosena seurailin jahtaako kukaan niitä.
silloin ei..
ja uutena:
saanut "isoja" lahnoja..
näyttikin jotain kännykuvaa. tumma ison oloinen. mutta ei mitään kiintopistettä, että hahmottaisi kokoa.
vain maassa kuvassa.
kerran huutelikin mulle: "tuli iso lahna. haluanko, vai laskenko takaisin"
mä hölmöyksissä ilmottelin: "ei käyttöä"
olisi pitäny lähteä ainakin katsomaan..
ei lahnojakaan tullu 1970 - 80 lukujen vaiteessa.
oli muutama vuosikymmentä välissä, ja nyt parina vuotena tuolla taas käyny,
olen itsekin miettiny onkijuttuja.
josko alottaisi lajin uudestaan.
muutama englantilainen kelaonkivapa n. 1950 - 60 luvuilta hommattu keväällä valikoimiin..
vai aloittaisiko huipulta: karpeilla. (varmaan saamatta jäisi. vaikka paikkoja tiedossa)
tämä ikuisuusprojekti, joka pyöriny nyt muutaman vuoden mielessä. muttei edenny..
mm. toissatalvena kävin pilkillä lämpimikseni katsomassa verkon nostoa.
selitti että pulkka karppia varten matkassa.
verkkopaikassa joku "häirikkökarppi" joka useasti ollu verkossa.
niillä ideana siirtää karppi pulkalla etäälle verkosta.
ei silloin ollu sotkeentuneena.
kuulemma n. 8 kg yksilö.
muutenkin tuli puhe karpeista. mm. jotain kymppin osatoa puheissa.
aika positiivista verkon pitäjiltä: ettei karpeille tappomeininkiä.
vanha klassinen karppikohde muutenkin..