Mielestäni kuhaa ei kannata istuttaa pienehköihin järviin, missä on hyvä muikku ja siikakanta, kun isommastakin järvistä on muikkukanta kokenut inflaation. Esimerkkinä iso järvi Kukkia, jossa kuha on lisääntynyt noin 15-20 vuoden ajaa kovaa vauhtia ja muikkukannat ovat kokeneet inflaation, näin mökkilaisten mielestä, toinen seikka muikkujen vähentymiseen alueen kalastajien ja mökkiläisten mielestä on kovasti lisääntynyt rapukanta, syävät muikkujen kudun tulokset eli mädin.
http://teia.fi/TL/Kuohijoensanomat/Kuoh ... 6.2015.pdf
Iso järvi Kuohijärvi oli kuulemma aikanaan todella hyvä "vauraamman" ahvenen tavoitteluun hyvä' ahvenjärvi jos ajatellaan pilkkikalastusta/talvikalastusta, tai yleensäkin ahvenen tavoittelua vapavälinein ympäri vuoden. Kuha on lisääntynyt kirkasvetisessä järvessä hyvin ja ahvenkannat ovat vähentyneet. Tuommosen kolmikiloisen kuhan suuhun uppoaa tuommonen 200 g ahven. Noissa kirkkaimmissa järvissä, jotka ovat muutenkin karuhkoja, niin ravintokilpailu eri kalalajien välillä kasvaa ja kovasti lisääntynyt rapukanta vaikuttaa myös kalakantoihin.
Kuhan istutus "holttomasti" ympäri Suomen, johtunee kuhan tulemisesta yhdeksi tavoitellummista saaliskaloista, jos ajatellaan ammattikalastusta tai sitten virkistys-ja kotitarvekalastusta.
https://www.hameensanomat.fi/kanta-hame ... -2-126689/
Vanajanselälle yritetään istukkailla palauttaa taimenkannat. Enemmänkin pitäisi keskittyä näihin alueella oleviin potentiaalisiin pieniin virtavesiin ja puroihin, joissa on luonnonmukainen taimenkanta, yrittää palauttaa niihin pysyvä taimenkanta ja edellytykset poikastuotanto-ja kutualueiksi. Jos ruvetaan laajasti tuki-istuttamalla palauttamaan, niin pitäisi iskeä tuommosta pientä taimenta pirusti vanajaveden valuma-alueelle, ekä erä 15-20 cm taimenta ja toinen erä 25-35 cm taimenta ja katsoa pitkällä aikavälillä, miten tämä tehoaa, nämä pitäisi olla ns. carling-merkittyjä tms, että niiden selvitymistä pystytään ylipäätään seuraamaan,istutusmäärät pitäisi olla isoja, kymmeniä tuhansia kappaleita. Miten taimenet selviytyvät verkkokalastustuksesta ja virkistyskalastuksesta, miten iso on predaatio, joutuvat esim. haukien ja kuhien saalistuksen kohteeksi. Yleensä pienet taimenet joutuvat hauen saalistuksen kohteeksi.Vanajavesi ja vanajanselkä ovat ns. läpivirtausaltaita, joten kaloilla on mahdollisuus vaeltaa pitkällekin.
Tämä tuki-istuttaminen on myös rahallinen/taloudellinen kysymys, istukkaat eivät ole ilmaisia.
Näitä pieniä virtavesiä löytyy, jotka laskevat vanajaveteen ja vanajanselälle, vanajaveden valuma-alueelle, niiden kunnostukseen pitäisi keskittyä ja luoda edellytykset poikastuotantoalueiksi ja kutualueiksi pitkällä aikavälillä järvitaimenen palauttamiseksi vanajaveteen.
Näiden pienten virtavesien poikastuotantoalueet pitäisi saada sitten myös kalastusrajoitusten piiriin, kuten määrittäminen lohi-ja siikapitoiseksi vesistöiksi tms, kuten esimerkiksi alajoki, joka virtaa Hämeenlinnan ja Hattulan alueella, Takajärven-Alajärven välillä.
Vanajanselällä oli hyvä järvitaimenkanta, mutta se hävisi jo 30-40 luvulla, kun Lempäälän säännöstelypato rakennettiin, viimeinen niitti lohikalakannoille oli vanajaveden, vanajanselän paskaantuminen ja saastuminen, kun Valkeakoskelle rakennettiin jättimäiset tehtaat ja sekä toiseen suuntaan Tervakosken paperitehtaat+ muut teollisuuden jätevesipäästöt sekä jätevesipumppaamoiden lurautukset.
Paroisten jätevesipuhdistamo pumppasi puhdistamatonta paskavettä vanajaveteen pari vuosikymmentä helvetinmoisia määriä. Vanajavesi alkoi myös puhdistumaan kovasti, kun Metsäliitto Hämeen vaneritehdas Sairiossa Vanajaveden rannalla lopetti Hämeenlinnassa toimintansa 90-luvun alussa. Oli iso kuormittaja alueella. Hämeenlinnan kaupoungin läpi virtaavaa vanajavettä käytettiin yleisenä jäteivemäri alkaen 1960-luvulta ja kuormitus jatkui kauan. Oli ihan suunnitelmissa, että vanajavedestä tehdään maakuntien yhteinen kaatopaikka ja jäteviemäri 60-luvulla.
https://www.hamewiki.fi/wiki/Mets%C3%A4 ... en_tehtaat
https://www.hameensanomat.fi/kolumnit/v ... in-896962/
Vanajanselän erikoisuus oli myös isoksi kasvava siikakanta, kanta oli vahva mm. 30-50 luvulla. Vanajanselällä oli "kulta-aikaan" myös isokokoista muikkua. Vanajanselän paskaantuminen ja veden laadun radikaali heikkeneminen vaikutti siihen, että siika-ja muikkukannat kokivat inflaation vuosikymmeniksi. Vesien paskaantumiseen teollisuuden jätevesien yms. lisäksi on vaikuttanut myös metsien ja soiden ojittaminen ns. ojitusbuumi", metsä-ja maatalous ja turvetuotanto, joten kuormitusta on riittänyt. Vanajaveden valuma-alueen totaalinen paskaantuminen alkaen 50-luvun loppupuolelta kestäen vuosikymmeniä, niin 70-80 luvulla, kuhakannatkin kokivat inflaation.
Parin vuosikymmenen kuhan tuki-istutukset ja niiden tulokset ovat palauttaneet vanajaveden kuhan siihen happeen, että ei ole tarvinnut tuki-istutuksia pitkään aikaan, kun vanajavedessä kuha lisääntyy luonnollisesti ja kuhan kasvuvauhti on Suomen järvistä yksi nopeimmista.
https://yle.fi/uutiset/3-11469867
Myös kuha kääpiöityy, Etelä-Suomesta löytyy pieniä järviä, joissa kuhien kasvu on erittäin hidasta ja kuhakanta on kääpiöitynyt, yli 60 cm kuha on harvinaisuus. Myös Pirkanmaalta löytyy järvi, jonka kuhien kasvuvauhti on erittäin hidasta.
Huonossa hapessa olevat lohikalakannat, kuten järvitaimen ja järvilohet tarvitsevat välttämättä laajoja tuki-istutuksia, mielestäni kuitenkin pitäisi keskittyä vielä enemmän näihin järviin laskeviin virtavesiin, pienet purot, joet yms ja kunnostaa niitä poikastuotantoalueiksi ja tarvittaessa pistää kalastuskieltoalueeksi. Turhien patojen purkaminen, nousuesteiden poistaminen ja myös kalastusrajoitukset ja määrittäminen kalastuskieltoalueiksi, esimerkiksi poikastuotantoalueiksi soveltuvat pienet virtavedet. Pienten virtavesien kuntoon laittaminen, nousuesteiden poistaminen virtavesistä, padot, vanhat patorakenteet yms., kalastusrajoitukset, poikastuotantoaluiden määrittäminen lohi-ja siikapitoiseksi vesistöksi ja kalastuskiellot näille alueille, näiden "tieteellinen näyttö" tulee noin reilun 10 vuoden kuluessa mututuntumalla, miten ovat vaikuttaneet lohikalakantoihin.
Esimerkiksi Renkajoen nousuesteet muodostuivat todella vanhoista myllypadoista,luukkupadoista ja uitto-sekä saharakenteista yms.
Noin 20 vuotta meni näiden nousuesteiden poistamiseen. Jos lohikalakannat halutaan saada parempaan happeen tarvitaan laajoja tuki-istuksia ja näiden lisäksi myös pitää luoda edellytykset poikastuotantoalueiksi ja kutualueiksi kunnostamalla pienvirtavesiä, esimerkiksi järvitaimenet pääsevät vapaasti liikkumaan järvien välillä.
"Lohikalat ja niiden sukulaiset" käsitteenä on laaja: lohi,järvilohi, järvitaimen, meritaimen, purotaimen, nieriä, siika, muikku ja harjus. Mitä "lohikaloihin" luokitellaan, mielipiteitä tästä varmasti riittää, mitä kaloja lohikaloihin luokitellaan, "virallisesti ja epävirallisesti". Tekemistä riittää pariksi vuosikymmeneksi "muutamankin" "lohikaloihin" luokiteltavan kalan pelastamiseksi ja niiden kantojen elvyttämiseksi.
Muutama linkki aiheesta:
https://www.hameensanomat.fi/kanta-hame ... ta-790751/
https://www.vanajavesi.fi/renkajoen-vapautusjuhla/
https://yle.fi/uutiset/3-10803821
Muikun häviäminen 80-90 luvulla Saimaan latvavesiltä oli mysteeri, muikun katoaminen vei kalastajilta leivän pöydästä 10-15 vuodeksi, korvaajaksi tuli siika, sitten riivannut loinen romahdutti siian arvostuksen saaliskalana. Muikku palasi Saimaalle takaisin ja tuo leipää kalastajille ja siian paikan kalastajien tavoittelemana saaliskalana vei kuha. Siian maine loisen riivaamana kalana on pysynyt.
https://yle.fi/uutiset/3-9932724
Kuhan istuttamisessa on kuitenkin pidettävä järki ja harkinta mukana, on ensin selvitettävä, että kannattaako ylipäätään järveen istuttaa kuhaa ja onko kuhalle menestymisen edellytykset, mitä istutuskantaa käytetään sekä mitä haittaa mahdollisesti muulle kalastolle tulee kuhaistutuksista.
" Jatkuva istuttaminen antaa jotakuinkin saman tuloksen kuin yrittäisi täyttää piripinnassa olevaa lasia kaatamalla siihen lisää uutta vettä. Lasi ei voi enää täyttyä ja liika neste valuu maahan. Ainoa näkyvä tulos on se, että veden kaataja saa kerta toisensa jälkeen astiansa tyhjäksi. Istutuksissa kannattaisikin pitää nyt esimerkiksi joitakin välivuosia ja seurata saaliiden kehittymistä"
https://yle.fi/uutiset/3-6224018
https://www.kuhamaa.fi/saalislajit/pien ... istutukset
https://www.hameenkalatalouskeskus.fi/k ... r/3915.pdf
Vaikka kysymyksessä on "seura-lehden" artikkeli, niin artikkelissa pilee totuuden siemen:
https://seura.fi/ilmiot/tiede-ja-luonto ... ta-johtuu/
Tässä pidempi ja lyhyempi artikkeli tarkasteltavaksi, kuhaseminaari ja vapaa-ajankalastaja:
https://www.kuhamaa.fi/kuhaseminaari/Ku ... ermark.pdf
https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/ei-k ... i-loppuuko
Muut saavat jatkaa tästä ja viskoa mielipiteitään.